Postmodernin subjektin yksi tärkeimmistä pääomista on oma aika.
Aika on siinä mielessä kiva ja oikeudenmukainen resurssi, että meillä kaikilla on sitä käytössä tietyissä rajoissa saman verran eli 24 tuntia vuorokaudessa. Kukin voi sitten itse päättää miten tuon ajan haluaa käyttää.
Kaikesta huolimatta elämme usein jatkuvassa kiireessä ja kalenteridiktatuurissa. Oma näkemykseni on kuitenkin selvä: Kiirehtiminen kiireiseksi tekee. Kun sopii mitä tehdään ja tekee mitä sovitaan, pääsee ajanhallinnassa jo todella pitkälle. Siihen päälle sitten sopivasti asioiden priorisointia ja delegointia. Suosittelen lämpimästi!
Nuorten Akatemian Anna mulle aikaa –kampanja haastaa aikuiset antamaan enemmän aikaa nuorille. Kampanja huipentuu Anna mulle aikaa! -päivään tänään 15.9.2010, jolloin kaikkia aikuisia kannustetaan antamaan pari tuntia ajasta omalle nuorelleen. Esimerkiksi Luonto-Liiton näkökulmasta tämä voisi tarkoittaa enemmän aikaa ympäristökasvatukselle ja luonnonharrastukselle.
Mistä tämä aika sitten on pois? Esimerkiksi vuonna 2009 suomalaiset katsoivat keskimäärin 176 minuuttia eli lähes 3 tuntia televisiota päivittäin. Voisiko tämän ajan käyttää edes osittain jotenkin muten?
Itse en omista televisiota, jolloin minulla on karkeasti noin 1071 tuntia eli 44,5 vuorokautta vuosittain enemmän aikaa tehdä itselleni tai muille merkityksellisiä asioita.
