Olin alustamassa Helsingin kaupungin tietokeskuksessa pro gradu –työstäni perjantaina. Aineistoni mukaan Suomen ympäristöpolitiikka on muuttunut passiiviseksi. Tämä johtuu lähinnä siitä, että (1) yhteiskunnallista keskustelu ja kestävän kehityksen diskurssia hallitsevat tällä hetkellä puhe talous- ja kilpailukykypolitiikasta, (2) kansainvälisten sitoumusten ja EU:n ympäristöpolitiikan myötä Suomi on menettänyt otettaan tehdä omaa aktiivista ympäristöpolitiikkaa, (3) Suomella on pitkään ollut heikko ympäristöministeri ja (4) aiemmin passiiviset tahot ovat aktivoituneet vastustamaan ympäristöpolitiikan etenemistä (imperiumin vastaisku). Keskustelu oli innostavaa ja kiinnostavaa.
Illalla kotona siivosin – imuroin, pesin pyykkiä, tiskasin, pyyhin pölyt, kastelin kukat, vein roskat ja kävin kaupassa. Annukka tuli yöllä kotiin yli kolmen viikon reissulta. Vaikka on modernia viettää kuherruskuukautta skypessä, live-näkeminenkin on kivaa!
Lauantai aamuna lähdin Riihimäelle Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen kokoukseen. Toiminnanjohtaja Eero Yrjö-Koskinen oli kutsunut hallituksen kotipihalleen ihastuttavalle puutaloalueelle. En silti muuttaisi Riihimäelle. Kokouksen asialistalla oli mm. keskustelu työntekijöiden toimenkuvista sekä järjestöpäällikön vuorotteluvapaan sijaisen valinta. Lisäksi herkuttelimme vuohenjuustokeittoa ja pestopastaa. Nam.
Illalla suunnittelimme Annukan kanssa Helsingin keskustan kahvilamiljöössä kesän tulevia suunnitelmia – lähinnä Karhunkierroksen kiertämistä ja Kuusamo – Joensuu – Helsinki -pyöräretkeä. Kävimme myös katsastamassa Elinan ja Jukan uunituoreen asunnon Kumpulassa.
Sunnuntaina tarjosimme H-tukiryhmälle pienen brunssin kotonamme Käpylässä. Iltapäivällä siirryimme juhlimaan Tuuli Kaskisen syntymäpäiviä Toukolaan. Sateen takia suunniteltu kroketti-peli oli peruttu.
Aikataulu alkaa nyt selvästi hellittämään. Ihmiset siirtyvät kesälaitumille ja kokouksia on koko ajan entistä vähemmän.
