Suomen luonnonsuojeluliitto

Pöhinää Suomen luonnonsuojeluliitossa – kaikista työpaikoista viherkaulustyöpaikkoja

Viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) pöhinöissä. Perjantaina istuin hallituksen kokouksessa, jossa valittiin mm. uusi ilmastovastaava vuodelle 2010 ja metsäasiantuntija vuosille 2010-2011. Lauantaina matkasin Turkuun Harjattulan kartanossa pidetttyyn SLL:n syysvaltuuston kokoukseen. Toimintasuunnitelman ja talousarvion lisäksi kokouksessa saatiin hyväksyttyä paljon keskustelua herättäneet ruokateesit sekä energia- ja ilmastoviestit. Iltaohjelmassa kuulimme kokemuksia Venäjän metsiensuojelutyöstä sekä näimme kuvaesitykset saaristomereltä ja eurooppalaisista ekokaupungeista. Lisäksi kokouksessa valittiin tietysti uusia hallituksen jäseniä erovuoroisten tilalle sekä kiiteltiin julkilausumassa Metsähallituksen … Lue lisää

Seuraavaksi Luonto-Liittoon

Tämä on viimeinen viikko Suomen luonnonsuojeluliitossa (SLL). Tiistaina vietimme toimistokokouksen yhteydessä läksiäisiä. Pakko todeta, että SLL on ollut yksi parhaista asioista, mitä elämässäni on tapahtunut. Ilmastovastaavan homma on vaativa, mutta sitäkin palkitsevampi. Missä muualla pääsee puhumaan esimerkiksi YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonille? Kotkankadun toimistolla on inspiroiva meininki. Kiitos kaikille! Viikon mittaan kävin puhumassa Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin opiskelijaillassa ja Tampereen työväenopistossa ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Kestävän tuotannon ja kulutuksen valiokunnassa käsittelimme mm. asumisteesejä ja … Lue lisää

Kunnianhimoiset päästövähennykset mahdollisia ilman ydinvoimaa

Torstaina (15.10.) kommentoin valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittista tulevaisuusselontekoa tuoreeltaan MTV3:n uutisille. Ainakin myös YLE uutisoi ympäristöjärjestöjen kantoja: Järjestöt tyytyväisiä päästötavoitteeseen. Hallituksen strategia tähtää vähintään 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan päästöjä pitäisi teollisuusmaissa, kuten Suomessa, vähentää kuitenkin vähintään 80-95 prosenttia, mikäli lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa. Päästöt ovat kasvaneet IPCC:n arvioita nopeammin, joten todennäköisesti 80-95 prosentin päästövähennyskään ei riitä. Selonteko kuitenkin osoittaa, että kunnianhimoisetkin päästövähennykset … Lue lisää

Ilmastopakolaisuus uhkaa satoja miljoonia

Ilmastonmuutoksen myötä arviolta 200 miljoonaa ihmistä joutuu lähtemään ilmastopakolaiseksi vuoteen 2050 mennessä. Merenpinnan nousu, aavikoituminen, jäätiköiden sulaminen, ruokahuollon vaarantuminen ja äärimmäiset sääilmiöt ovat omiaan lisäämään ilmastopakolaisten määrää. Tämä muuttoliike aiheuttaa paineita ensimmäisenä usein jo valmiiksi haavoittuneiden tai romahtamaisillaan olevien alueiden infrastrukuurissa. Ilmaston lämpeneminen on omiaan lisäämään myös luonnonvarojen käytöstä syntyviä konflikteja ja aseellisia selkkauksia sekä syventämään huono-osaisuutta ja uhkaamaan ihmisten terveyttä. Kaiken kaikkiaan ilmaston lämpenemisestä joutuvat kärsimään kaikkein eniten ne, … Lue lisää

Tulevaisuus on meidän!

Lauantaina osallistuin Hyvän ruuan kaupungin eli Megapoliksen Valitse Vege -paneelikeskusteluun yhdessä ympäristöministeri Paula Lehtomäen sekä kaupunginvaltuutettujen Kimmo Helistön ja Hannele Luukkaisen kanssa. Valitse Vege -kampanja toimii sen puolesta, että Suomen kouluihin saataisiin viikottainen kasvisruokapäivä. Kaikki panelistit pitivät tavoitetta varsin perusteltuna. Parasta tietysti olisi, jos kouluissa olisi lähtökohtaisesti tarjolla vain ilmasto- ja ympäristöystävällistä kausikasvisruokaa. Tarvittaessa kukin voisi erikseen pyydettäessä saada sekaruokaa (esim. uskonnolliset tai terveydelliset perusteet). Muuten viikonloppu vierähti Suomen luonnonsuojeluliiton … Lue lisää

Energiateollisuuden liikkumavara

Istuin 23.9. aamupäivän Energiateolliuuden ympäristöjärjestöille järjestämässä keskustelutilaisuudessa Viikin Gardeniassa. Tavoitteena oli puhua siitä, millä Suomessa tuotetaan tulevaisuudessa energiaa. Samalla pääsimme tutustumaan Gardenian pientuulivoimalaan eli Viikkeriin. Energiateollisuudella on selkeä näkemys siitä, että tulevaisuudessa energiantuotantosektorin tulee olla lähes päästötön. Tämä on tietysti erinomaisen hyvä asia! Vaikka kokonaisenergiankulutus kääntyisikin laskuun, sähkönkulutus jatkaa Energiateollisuuden mukaan kuitenkin kasvua. Keinoista kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa on monta mielipidettä. Energiateolliusuus uskoo ydinvoimaan, turpeen energiankäytön jatkumiseen sekä vesivoiman lisärakentamiseen. Ympäristöjärjestöt … Lue lisää

Bluesky

Instagram

Leo stranius

leostranius

2 143 3 794

Toimitusjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Ekologisen elämän edelläkävijä. Triathlonisti, kirjailija ja äänikirjojen kuuntelija.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät.

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle.

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä.

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa.

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

43 6
Open
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

31 1
Open
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!

Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen.

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

40 4
Open
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena. Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala. Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy. Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle. Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.

18 0
Open
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä Lauantaina 95 km pyöräilyä Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.

43 0
Open
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.