Aloite ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa

Viime aikoina on puhuttu paljon päästöjen kompensaatiosta. Yhtä tärkeää, kuin ilmastopäästöjen vähentäminen ja mahdollinen kompensoiminen, on myös luontoarvojen vaaliminen ja kompensoiminen esimerkiksi rakentamisen yhteydessä.

Tästä johtuen tein Helsingin kaupunginvaltuustossa aloitteen ekologisen kompensaation kokeilemiseksi kaavoituksessa.

Olennaista on tietysti turvata nykyiset luontoarvot, mutta kun kaupunkia rakennetaan ja sen myötä monia luontoarvoja ja elinympäristöjä menetetään, on tärkeää miettiä, miten näitä arvoja voitaisiin luoda tai vaalia toisaalla.

Perinteisesti ekologista kompensaatiota on hyödynnetty tai kokeiltu isoissa infrahankkeissa, kuten kaivoshankkeissa. Aloitteeni myötä esitän, että ekologisen kompensaation ajatusta selvitettäisiin ja kokeiltaisiin myös kaupunkisuunnittelussa, esimerkiksi kaavoituksessa.

Helsingin kaupunkistrategia lähtee siitä, että luontoarvot turvataan. Uskon, että aloite on tärkeä lisä luonnon monimuotoisuustavoitteisiin pääsemiseksi. Alla aloite kokonaisuudessaan.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 13.1.2015

Leo Stranius kokovartaloYmpäristölautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen sessioon tiistaina 13.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen.

Kiinnostavia/tärkeitä juttuja olivat mm seuraavat:

– Vuoden 2015 budjetti aiheuttaa Luontokeskus Haltian takia 165 000 euron leikkaukset (lähinnä henkilöstömenoissa).
– Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupa pellettien käytön lisäämiseksi.
– Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet Selvitys löytyy täältä.
– Hotelliaamiaisten laatu Helsingissä.

Alla päätökset hiukan avattuna.

Lue lisää

Kaupunginvaltuusto 15.1.2014: Kaarelan Kuninkaantammi ja Tapulikaupunki (Maatullinpuisto)

Kaupunginvaltuusto Leo StraniusHelsingin kaupunginvaltuusto kokoontuu (15.1.) vuoden 2014 ensimmäiseen istuntoon.

Kokouksen esityslista löytyy täältä.

Järjestäytymisen lisäksi (valitaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat) kokouksessa säädetään vielä vuoden 2014 kokousaikataulua ja tarkennetaan hiukan johtosääntöä.

Lisäksi valitaan Helsingin Energian johtokuntaan uusi varajäsen, Helsingin Sataman johtokuntaan uusi jäsen ja liikuntalautakuntaan uusi varajäsen sekä nimetään kauppatieteiden maisteri Tuija Kuivalainen Taloushallintopalvelun toimitusjohtajan virkaan.

Esityslistalla on myös kaksi kaavamuutosta, joista alla hiukan tarkemmin:
– Kaarelan Kuninkaantammen keskustan asemakaavan hyväksyminen ja asemakaavan muuttaminen
– Tapaninkylän tontin sekä puisto- ja katualueiden ja Suutarilan urheilu- ja virkistyspalvelujen ym. alueiden asemakaavan muuttaminen (Maatullinpuiston eteläosa)

Lue lisää

Kaupunkimetsiä ei ole vielä menetetty: Toiminta Meri-Rastilan, Vartiosaaren ja Kivinokan puolesta jatkuu

Meri-Rastila vaarassa kaupungintalon edessä”Valtuustokäsittely oli taistelu luonnon ja asuinrakentamisen välillä. Uudisraivaajapuolue rökitti puunhalaajaryhmittymän äänin 44-39.”

Näin kirjoitti Helsingin Sanomat verkkosivuillaan vuoden viimeisestä Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kokouksessa kaupunginvaltuusto äänesti Meri-Rastilan osayleiskaavasta. Asian yhteydessä käytettiin valtuustossa 100 puheenvuoroa.

Päätös on surkea arvokkaan kaupunkimetsän ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien suhteen.

Itse äänestin kaavaesitystä vastaan vaihtoehtoisen kaavan puolesta. Perusteluni Meri-Rastilan metsän puolesta olen kirjoittanut aiemmin tänne: Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Kyse ei ollut oman näkemykseni mukaan valinnasta asuntorakentamisen ja luonnon välillä.

Tuskin kukaan valtuustosalissa vastusti asuntorakentamista. Päinvastoin. Lukemattomissa puheenvuoroissa korostettiin, että 2000 asukkaalle löytyy Vuosaaresta paljon esitettyä parempi paikka. Meri-Rastilaa on mahdollista kehittää keinoilla, jotka tuovat alueelle lisää asuntoja ja säästävät arvokkaan metsän. Luontoa ja asumista ei tarvitse asettaa vastakkain. Tämä on osoitettu mm. OURCity-vaihtoehtokaavan avulla.

Lue lisää

Ympäristölautakunta 10.12.2013: Henkilövalintoja, Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajennus ja skeittiparkki

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa tiistaina 10.12. on paljon mielenkiintoisia asioita. Samalla kyse on vuoden viimeisestä kokouksesta.

Erityistä mielenkiintoa herättävät varmasti uuden johtosääntö- ja organisaatiouudistuksen myötä tehtävät henkilövalinnat, lausunnon antaminen Itä-Pakilan asemakaavamuutoksesta, jossa halutaan rakentaa 124 uutta siirtolapuutarhapalstaa ja yli 180 parkkipaikkaa sekä lausunto mahdollisesta skeittipuistosta Brahen kentälle.

Omasta mielestäni henkilövalinnat ovat hyvin valmisteltu ja esitykset perusteltua. Ainoastaan johtavaa ympäristölakimiestä nimettäessä pitäisin tärkeänä, että ympäristökeskus huomioisi Suomen kielen lautakunnan kannanoton sukupuolineutraalin kielenkäytön edistämiseksi ja muuttaisi nimikkeen esimerkiksi ympäristöjuristiksi. Tätä suosittelee Euroopan neuvostokin.

Itä-Pakilan siirtolapuutarhan laajentamisesta olen saanut paljon palautetta.

Lue lisää

Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Meri-Rastilan metsä Kuva Luonto-Liiton metsäblogiKaupunginvaltuusto käsittelee Meri-Rastilan osayleiskaavaa tulevana keskiviikkona (11.12.2013).

Mikäli kaupunginhallituksen esitys hyväksytään, tarkoittaa se arvokkaan metsä-alueen rakentamista noin 2000 uudelle asukkaalle.

Itse aion äänestää kaupunginhallituksen esitystä vastaan. Olen aiemminkin toiminut Meri-Rastilan metsän puolesta, kun käsittelimme asiaa ympäristölautakunnassa, jonka varapuheenjohtajana toimin.

Olen käynyt useasti tutustumassa alueeseen, keskustellut niin asukkaiden kuin luontoasiantuntijoidenkin kanssa. Näiden keskusteluiden jälkeen olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi, että Meri-Rastilan metsä tulee säilyttää!

Tiivis rakentaminen metroaseman läheisyyteen on kuitenkin toki perusteltua. Meri-Rastilassa tämä voidaan toteuttaa arvokasta luontoaluetta uhraamatta täydennysrakentamisella, esimerkiksi OurCityn vaihtoehtokaavan pohjalta.

Miksi Meri-Rastilan metsää ei sitten tulisi mielestäni tuhota? Ohessa on viisi syytä, miksi vastustan osayleiskaavan hyväksymistä kaupunginvaltuustossa.

Lue lisää

Espoon Suomenoja kansainvälisen kosteikkosopimuksen kohteeksi?

Olin tiistaina (8.11.) eduskunnan ympäristö- ja luontoryhmän seminaarissa ”Suomenojan luonto – uhkaako maankäyttö?”.

Samaan aikaan esitimme myös ympäristöministeri Ville Niinistölle ja ympäristöministeriölle, että Espoon Suomenojan lisättäisiin kansainvälisesti tärkeiden lintuvesien luetteloon eli Ramsar-sopimukseen.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin esitys löytyy täältä.

Suomenojan suojelulle ja liittämiselle Ramsar-sopimukseen on kolme hyvää perustetta.

Lue lisää

Olli Vento: Kaavoituksen suunnasta

Vieraskynäblogissa Olli Vento.

Kaavoitus vaikuttaa moneen asiaan. Sillä torjutaan ilmastonmuutosta. Luonnon monimuotoisuuttakin voimme kaavalla puolustaa. Myös ihmisten hyvinvoinnille kaavoitus merkitsee paljon.

Juuri nyt törmäämme uudenlaisiin haasteisiin.

Tarve kehittää kaavoitusta korostuu. Virkistys- ja luontokohteet arvioidaan. Laajempi kokonaisuus on katsottava samalla. Seuraavassa muutama näkökulma asiaan:

Lue lisää

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa