Ympäristölautakunta 13.1.2015

Leo Stranius kokovartaloYmpäristölautakunta kokoontui vuoden ensimmäiseen sessioon tiistaina 13.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslista alla avattuna ja oheisen linkin takana liitteineen.

Kiinnostavia/tärkeitä juttuja olivat mm seuraavat:

– Vuoden 2015 budjetti aiheuttaa Luontokeskus Haltian takia 165 000 euron leikkaukset (lähinnä henkilöstömenoissa).
– Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksen ympäristölupa pellettien käytön lisäämiseksi.
– Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet Selvitys löytyy täältä.
– Hotelliaamiaisten laatu Helsingissä.

Alla päätökset hiukan avattuna.

* * *

Ympäristölautakunta
01 / 13.01.2015

Sisältö:

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

3 Ympäristökeskuksen tulosbudjetti vuodelle 2015

Kaupunginvaltuusto vahvisti 12.11.2014 Helsingin kaupungin talousarvion vuodeksi 2015. Ympäristötoimen talousarvion käyttömenojen loppusummaksi vahvistettiin 12 667 000 euroa. Tuloiksi vahvistettiin 1 157 000 euroa.

Määrärahaan lisättiin 150 000 euroa Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoja varten, mutta tukipalveluihin kohdennettiin samanaikaisesti 15 000 euron ylimääräinen säästövelvoite, joten nettolisäys on vain 135 000 euroa.

Koska Suomen luontokeskus Haltian vuoden 2015 toiminnan menoiksi on arvioitu noin 300 000 euroa, on sopeutettavaa yhteensä 165 000 euroa. Sopeutus toteutetaan pääasiassa vähentämällä henkilöstö-menoja. Tietohallintopalveluiden määräaikaisen työsuhteen päättyessä avoinna oleva hallinnon vakanssi jätetään täyttämättä (54 000 e) ja Harakan luontokeskuksen ympäristöhoitajan tehtävään suunniteltu toimi jätetään perustamatta (53 000 e). Lisäksi joitakin projektiluonteisia tehtäviä toteutetaan hieman pienimuotoisemmin kuin alun perin on suunniteltu (38 000 e). Tukipalveluihin kohdennettu säästövelvoite toteutetaan pienentämällä viestinnän menoja (20 000 e).

Tarkemmin täällä.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

2 Lausunnon antaminen Pihlajamäen ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12318

Asemakaavan muutos mahdollistaa Pihlajamäen ostoskeskuksen eteläisen osan uudisrakentamisen siten, että nykyisen rakennuksen tilalle ja sen eteläpuolelle rakennetaan asuntoja, ajanmukaisempia liiketiloja sekä uudet pysäköintijärjestelyt.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Herttoniemenrannan Hitsaajankatu 9 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12296

Asemakaavan muutoksella toimisto-ja liikerakennusten tontti 43011/31 muutetaan asuinkerrostalojen tontiksi, jolle saa rakentaa 6–8-kerroksisia asuinrakennuksia. Tontilla sijaitseva toimistotalo puretaan.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Sörnäisten Vilhonvuorenkadun jatkeen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12302

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vilhonvuorenkadun jatkeen rakentaminen osaksi Kalasataman katuverkkoa. Vilhonvuorenkadun jatke yhdistää Sörnäisten rantatien, Koksikadun ja Parrulaiturin. Uudella katuosuudella osoitetaan varaus raitiovaunuliikenteelle. Lisäksi mahdollistetaan uuden korkeintaan kuusikerroksisen toimitilarakennuksen rakentaminen Sörnäisten rantatien varteen ja muodostetaan tontti Kalasataman sähkönjakeluasemalle.

Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Halsuantien ja Vetelintien alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12304

Asemakaavan muutos mahdollistaa 2–8 -kerroksisten asuinkerrostalojen täydennysrakentamisen Kannelmäen eteläosaan Pelimannintien, Kantelettarentien ja Vantaankosken radan varsille. Uusia asukkaita alueelle tulee noin 700.

Asemakaavan toteuttaminen tiivistää kaupunkirakennetta ja kasvattaa asukkaiden määrää alueella, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja Kannelmäen palvelujen äärellä. Jalankulun ja pyöräilyn itä-länsisuuntaiset yhteydet paranevat. Kaavamuutos mahdollistaa myös Vantaankosken radan varteen suunnitellun pyöräliikenteen laatukäytävän, baanan, toteuttamisen. Uudet korttelialueet suojaavat Vetelinkallion puistoa etenkin rautatieliikenteen melulta. Suojaisan puistoalueen merkitys virkistysalueena korostuu liikennealueiden ympäröimällä asuinalueella.

Täällä tarkemmin.

6 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Lauttasaaren Lauttasaarenmäki 4 asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12278

Asemakaavan muutos mahdollistaa kahden uuden asuinkerrostalon rakentamisen purettavan toimistotalon paikalle. Arvioitu muutosalueen asukasmäärä on noin 100.

Asemakaavan muutos mahdollistaa joukkoliikenteeseen tukeutuvan kaupunkirakenteen tiivistämisen tulevan metrolinjan palvelualueella, mikä on kannatettavaa. Lähellä kulkeva Länsiväylä ja Lauttasaarentien liikenne aiheuttavat alueelle kuitenkin melu- ja ilmanlaatuhaittoja.

Täällä tarkemmin.

7 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Vanhan Tapanilantien eteläosan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12314

Asemakaavan muutoksessa on suunniteltu Tapaninkylän alueelle täydentävää asuntorakentamista. Huhtapuiston ja Peltopuiston rakentamattomien puistoalueiden paikalle sekä Kotinummentien ja Vanhan Tapanilantien varteen on suunniteltu uusia asuintontteja. Tonteille saa rakentaa pientaloja tai pientalojen mittakaavaan sovitettuja rivi- ja pienkerrostaloja.

Osa kaava-alueesta ja eritysesti Kotinummentien alue on paikoitellen mahdollista tärinäriskialuetta. Ympäristökeskukseen on Tapaninkylän alueelta ja Kotinummentien varren asukkailta tullut lukuisia yhteydenottoja liikenteen, erityisesti raskaan liikenteen aiheuttamasta tärinästä. Alueelle on suunniteltu pääasiassa 2-kerroksisia pien-ja rivitaloja, joita pidetään savimaa-alueella esim. kerrostaloja herkempinä liikenteestä aiheutuvalle tärinälle.

Täällä tarkemmin.

8 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskuksen päätöksen UUDELY/736/07.00/2010, 2.12.2014 koskien erään Jollaksessa asuvan henkilön vaatimusta ryhtyä toimiin puolustusvoimien Santahaminan ampuma- ja harjoitusalueella tapahtuvan ampumatoiminnan kieltämiseksi ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi ampumarata-alueella.

Täällä tarkemmin.

9 Ympäristölautakunnan lausunto Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitoksia koskevassa ympäristölupa-asiassa

Helsingin Energian hakemus koskee Salmisaaren voimalaitoksilla tehtäviä sekä pellettien käytön lisäämiseen tähtääviä muutoksia että eräitä kattilamuutoksia.

Ympäristölautakunta puoltaa hakemuksen hyväksymistä. Pellettien käytön lisääminen Salmisaaren voimalaitosten polttoaineena on osa Helsingin Energian kehitysohjelman mukaista pyrkimystä kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi energiantuotannossa ja antaa vaihtoehtoja kehitysohjelman toteuttamiseksi ilman, että muutos lisäisi muita päästöjä.

Täällä tarkemmin.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle erilaisten massojen välivarastointia ja esikäsittelyä koskevasta rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen ympäristölupahakemuksesta Keski-Pasilan alueella

Ympäristölupahakemus koskee Keski-Pasilan entiselle ratapiha-alueelle rakennettavaa välivarastokenttää, jossa on tarkoitus välivarastoida ja esikäsitellä maa- ja kiviaineksia, rakennusjätettä (betoni, tiili ja asfaltti), pilaantuneita maa-aineksia sekä tuhkaa ja rakennusjätettä sisältäviä maa-aineksia. Välivarastointialueella maa- ja kiviainekset sekä jätteet esikäsitellään uudelleenkäyttöä tai hyödyntämistä varten. Alueella ei loppukäsitellä jätettä.

Ympäristölautakunta puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston ja Senaatti-kiinteistöjen tekemän massojen välivarastointia ja esikäsittelyä Keski-Pasilan alueella koskevan ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Täällä tarkemmin.

11 Lausunto kaupunginhallitukselle sisäministeriön lausuntopyynnöstä nuohousta koskevan lainsäädännön muutostarpeesta

Ympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon.

Taitamaton puunpoltto heikentää merkittävästi ilmanlaatua tiiviillä pientaloalueilla ja hiukkaspäästöt aiheuttavat huomattavaa terveyshaittaa. Pääkaupunkiseudulla pientalojen pienhiukkaspäästöt muodostavat noin 25% osuuden liikenteen ja energiantuotannon yhteenlasketuista kokonaispäästöistä ilmaan. Päästöosuus on merkittävä erityisesti siksi, että pienpolton päästöt kohdistuvat pääosin suppeahkoille, pientalovaltaisille alueille. Tutkimusten mukaan syöpävaarallisen bentso(a)pyreenin tavoitearvo ylittyy monilla pääkaupunkiseudun tiiviillä pientaloalueilla.

Täällä tarkemmin.

12 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Lassila & Tikanoja Oyj:n ympäristölupa-asiassa

Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 17.12.2014 nro 269/2014/1, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Tattarisuolla osoitteessa Kaasutin 12 sijaitsevan kierrätyslaitoksen toiminnan loppumista. Samalla ympäristölautakunta toteaa, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

13 Kuusakoski Oy:n ympäristölupa-asia

Toiminnan sijaintipaikka on osoitteessa Kyläsaarenkatu/Verkkosaarenkuja, 00580 Helsinki.

Alueelle tuodaan suursäkeissä (Raksasäkki) rakennus-ja purkujätettä. Jäte koostuu pääosin kivi-, puu-, metalli-, pahvi-, muovi-, kipsi- ja eristevillajätteestä. Hakemuksessa arvioidaan, että säkeissä olevan jätteen lisäksi alueelle tulee myös säkkeihin sopimatonta isokokoista jätettä ja muuta irtonaista materiaalia.

Tuotavat suursäkit ja irtotavara kipataan korkeareunaisiin laareihin, joista se kuormataan edelleen vaihtolavoille ajoneuvonosturilla, pyöräkuormaajalla tai kaivinkoneella. Alueella ei muulla tavoin lajitella tai käsitellä tulevaa jätettä.

Jäte kuormataan edelleen korkealaitaisille vaihtolavoille, jotka toimitetaan ajoneuvoyhdistelmillä Kuusakoski Oy:n omiin kierrätyslaitoksiin Espooseen ja Lahteen.

Vuosittain vastaanotettavan ja siirtokuormattavan jätteen määrä on 19900 tonnia. Suurin varastoitava määrä on 100 tonnia. Toiminta-aika on päivittäin kello 7–22.

Kuusakoski Oy:n jätteenkäsittelyaseman toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Täällä tarkemmin.

14 Helsingin 30 % päästövähennysselvitys – Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys ja vähentämisen kustannustehokkaat toimenpiteet

Ympäristölautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja suosittelee hallintokunnille sen toimenpiteiden käynnistämistä, jotta kaupunginvaltuuston hyväksymät ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa.

Selvitys löytyy täältä.

15 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelma vuodelle 2015

Ympäristölautakunta päätti hyväksyä Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman vuodelle 2015.

Täällä tarkemmin.

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi julkaisun Arja Heinonen: Hotellien aamiaispöydissä tarjottavien elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 20/2014.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus toteutti huhti–toukokuussa 2014 projektin, jonka tarkoituksena oli selvittää Helsingin hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden aamiaisnoutopöytien tarjoilujen hygieenistä laatua.

Mikrobiologisia näytteitä otettiin yhteensä 88 kappaletta 45 tarjoilupaikasta. Näytteeksi otettiin kylmänä tarjoiltavia kaloja ja leikkeleitä. Näytteenoton yhteydessä mitattiin tarjoilulämpötila ja otettiin kuva aamiaistarjoilun pisarasuojauksesta.

Noutopöydissä tarjoiltavien kalojen ja leikkeleiden mikrobiologinen laatu oli suurelta osin hyvä. Laadultaan hyväksi arvioitiin 82 % (72 kpl) näytteistä, välttäviksi 12 % (11 kpl) ja huonoiksi todettiin 6 % (5 kpl).

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

4 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!