Ekoisi: Kertakäyttövaipat vai kestovaipat?

Ympäristönäkökulmasta meille on ollut alusta lähtien selvää, että käytämme vauvan kanssa kertakäyttövaippojen sijaan kestovaippoja.

Kertakäyttövaippojen luonnonvarojen kulutus on Suomen luonnonsuojeluliiton MIPS-laskelman mukaan vuoden aikana 1134 kg, kestovaippojen on 353 kg.

Kestovaippojen käyttö vaatii tietysti ylimääräistä pyykin pesemistä. Meidän tapauksessa puolikas pyykkikone pyörii noin kerran vuorokaudessa. Vaippapyykin mukana tulee samalla pestyä tietysti muuta pyykkiä, ml. suurin osa vauvan vaatteista.

Monet perustelevat kertakäyttövaippojen käyttöä niiden käytön helppoudella. Itse en ole tästä lainkaan vakuuttunut.

Ohessa 2+1 syytä, miksi kestovaipat ovat mielestäni kertakäyttövaippoja kätevämpiä:

1. Kertakäyttövaippoja pitää olla jatkuvasti ostamassa ja kantamassa kaupasta. Kestovaippojen osalta tätä ongelmaa ei ole. Erillisiä vaippaostoksia tarvitaan vain vähän. Riittää, että hankkii noin 15-30 kestovaippaa.

2. Kertakäyttövaippojen myötä roskia ja sen myötä roskisreissuja tulee enemmän. Siinä missä meillä täyttyy pieni ämpäri kerran vuorokaudessa kestovaipoista, täyttyisi kertakäyttövaippoja käyttäessä roskapussi. Ja se roskapussi pitäisi viedä erikseen roskikseen siinä missä kestovaipat voi laittaa suoraan ämpäristä pesukoneeseen ja sieltä kuivumaan.

+ Voi tietysti olla, että kertakäyttövaippojen imukyky on parempi kuin kestovaipoilla. Se on mielestäni kuitenkin keskeinen syy käyttää nimenomaan kestovaippoja.

Vauva ei kertakäyttövaipoissa opi välttämättä lainkaan viestimään vessahädästä vaan tekee tarpeensa automaattisesti vaippaan. Tämä taas pidentää aikaa, jolloin vauva oppii kuivaksi. Kertakäyttövaippojen kanssa on siis helposti naimisissa kuukausia tai jopa vuosia pidempään kuin kestovaippojen.

Kestovaippojen kanssa vessahätäviestinnän ja vaipattomuuden harjoittelu on kätevää. Sen myötä tulee varmistettua, että lasta ei pidetä liian kauan märkänä. Tämä on erityisesti lapsen ja lopulta myös vanhemman etu.

No millaisia kestovaippoja sitten kannattaisi hankkia? Sitä pohdintaa varten suosittelen puolisoni Annukka Bergin tekstiä yleisestä teoriasta koskien kestovaippoja: Teoria kestovaipoista.

Edelliset Ekoisi -kirjoitukset ovat luettavissa täältä:
Osa 1: Äitiyspakkaus vai vanhemmuuspakkaus
Osa 2: Tavaraähky ahdistaa
Osa 3: Synnytysvalmennus
Osa 4: Lastenhoidon seitsemän periaatetta
Osa 5: Pakotetaanko raskaana olevat kulkemaan autolla turhaan?
Osa 6: Ekovanhemmuuteen valmistautuminen on helppoa
Osa 7: Luonnollinen lapsuus
Osa 8: Lastenvaunut: Kuinka paljon on tarpeeksi?
Osa 9: Lapsen vai vanhemman etu?
Osa 10: En uskaltanut kirjoittaa
Osa 11: Ei ihan luomusynnytys
Osa 12: Vauva-arki alkoi
Osa 13: Vessahätäviestintä
Osa 14: Päivä isyysvapaata
Osa 15: Miksi lapsia?
Osa 16: Työmatkalla yöjunassa
Osa 17: Kokemuksia ensimmäiseltä kuukaudelta
Osa 18: Vanhemmuuden luontohaasteita
Osa 19 – Lisää yhteisiä tiloja omien neliöiden sijaan
Osa 20 – Tutti: Hyvä vai paha?
Osa 21 – Vapaapäivä vauvan kanssa
Osa 22: Turhaa vauvatavaraa ja jotain hyödyllistä
Osa 23: Vapaapäivä vauvan kanssa – uusi yritys ja katso luvut!
Osa 24: Vauva ei muuta kaikkea
Osa 25: Juokseminen vaunujen ja vauvan kanssa eli vauvajuoksu
Osa 26: Ekologiset nimijuhlat
Osa 27: Arjen ekovinkkejä  – ota talteen!
Osa 28: Perhevalmennusta ekologiseen malliin
Osa 29: Ekovanhemmuus kiinnostaa
Osa 30: Miksi ekovanhemmuus on niin vaikeaa ja helppoa?
Osa 31: Äitiyspakkauksessa myös paljon turhaa
Osa 32: Piilomerkityksiä vauvalle
Osa 33: Ekoisin joulumuistio
Osa 34: Lapsiperheen joulu: Viisi vinkkiä tavarapaljoudesta selviämiseksi
Osa 35: Mitä tavaroita vauva tarvitsee vuorokauden aikana?
Osa 36: Jalkakäytävien talvikunnossapito
Osa 37: Perhelomalla Hangossa
Osa 38: Vertailussa kantoliina ja lastenvaunut
Osa 39: Wanted: Ekologinen päiväkoti

9 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Kertakäyttövaipat vai kestovaipat?”

  1. Onko sulla tietoa kertisten vesijalanjäljestä? Olen yrittänyt etsiä tietoa siitä, mutta en oikein ole löytänyt.

  2. Minusta kertakäyttövaipat on poikkeustilanteissa ihan käteviä, esim matkoilla tai mökillä. Ja ehkä aivan vastasyntyneellä eka viikon ajan. Muuten kestovaipat toimii meillä parhaiten. Tosin yhtä näppärinä pitäisin molempia maitokakkavaiheessa kun kakka irtoaa vaipasta huonosti.
    Sitten kiinteiden aloituksen jälkeen kakka on kätevää vain kipata pönttöön vaipasta, ei tarvitse joka kerran huuhdella, siinä vaiheessa kestovaippa on minusta parhaimmillaan!

    Tuosta kuivaksi oppimisesta en ole aivan samaa mieltä, se on kuitenkin oppimisen lisäksi myös biologinen kypsyyskysymys milloin lapsi oppii kuivaksi. Ja tietysti temperamentilla on osansa asiaan kuivuuden motivoinnissa! Kaikki lapset ei tunnu huomaavan, vaikka vaippa olisi miten märkä.

  3. Matkoilla meilläkin on aina kertiksiä mukana (aina ei nimittäin ole edes pesumahdollisuutta majapaikoissa, eikä vaipat välttämättä ehtisi kuivua, jos ne pestä voisikin). Matkoilta jääneitä vaippoja on tietenkin kotona kaapissa, ja kun vauva oli pienempi, ne muutamia kertoja pelasti tilanteen vasinkin yötä vasten, kun huomasi, että vaipat on kaikki kuivumassa tai odottamassa pyykkikoneeseen pääsyä, kun meillä ei ihan joka päivä niitä pestä. Sittemmin niitä ei olla kotioloissa tarvittu, mutta kyllä ne käteviä erikoistilanteissa on!

    Kestovaipat vie kyllä tietynlaisissa vaatteissa enemmän pyllytilaa kuin normivaipat, vaikka nuo kestovaipat oliskin ihan ohuimpia. 80-luvun vaatteet oli (tai on vieläkin) hirveän leveitä, olikohan ne siis suunniteltu kestovaippoja varten? Kestovaipoissa on muuten se hyvä puoli, että vaikka ne maksavat, niistä saa aina osan takaisin. Itse oon myynyt huonojakin vaippoja ja kaikki on tehneet kauppansa. Ja vaikka kestovaipat maksaa, niin niitä yleensä käytetään vähemmän aikaa kuin muovivaippoja. Vaikka kertakäyttöiset vaipat saattaa tuntua halvemmalta vaihtoehdolta, niitä täytyy ostaa sitten kuitenkin pidemmän ajan. Eikä niistä saa takaisin penniäkään, vaan pitää lisämaksuna maksaa jätemaksut nopeammin täyttyvistä roskapöntöistä!

    Pottailuista olisi kiva kuulla myös! Meillä lapset on käyneet potalla n. nelikuisesta lähtien, ja lähes kaikki kakat on tehty 6-8 kk ikäisestä lähtien potalle. Helpottaa hirveästi pyykkäämistä 😉 Kotioloissa meillä ollaan pääsääntöisesti oltu ilman vaippaa reippaasti alle vuoden ikäisestä lähtien (paitsi unilla, kun ei ole avovaippaa käytössä) ja yövaipatkin on jätetty pois huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin kellään kaveripiirin lapsilla. Tokihan se on yksilöllistäkin, mutta kestoilu varmasti vaikuttaa asiaan, vaikkakaan pelkästään kestovaippailu ei tuota kuivaksioppimista automaattisesti tuo.

    Pakko vielä mainita, että todella monet kaverini, ketkä omien sanojensa mukaan kestovaippailee, käyttää kuitenkin aina öisin ja osa myös päiväunilla kertakäyttövaippoja. Eihän se nyt kestovaippailua mun mielestä ole :/

  4. Kuivaksi oppiminen on tosiaan hermostollisesta kypsymisestä kiinni. Oikeasti kuiva lapsi on vasta, kun osaa pidättää, ja tämä hermostollinen kypsyminen tapahtuu kahden vuoden tienoilla (joillain vähän aiemmin, joillain vähän myöhemmin).
    Meillä on myös kokemusta siitä, että lapsi oppi kuivaksi vasta noin 2,5-vuotiaana, vaikka käytössä oli kestovaipat ja lasta käytettiin siitä lähtien potalla, kun hän oppi istumaan.

  5. Meidän perheessä ollaan kanssa oltu ”sekakäyttäjiä”. Kotona ollessa käytettiin vain kestovaippoja (taskuvaippoja) ja reissun päällä ollessa kertiksiä (mummoloissa usein kestovaippoja). Mielestäni kestovaipat eivät ole ollenkaan työläitä. Työlästä oli alkuun etsiä tietoa vaipoista tai paremminkin tietoa oli ehkä liikaakin saatavilla ja aloittelevana tuntui, että sormi menee suuhun kaikkien mahdollisten termien kanssa. 😉 Kaikkien pitäisi vaan rohkeasti kokeilla eikä lannistua heti alkuun, jos vaatteet kastuvat. Ohivuodotkin vähenevät, kun vauva alkaa liikkumaan ja olemaan enemmän pystyasennossa. Me meinasimme luovuttaa, kun vauva alkoi liikkumaan ja vauvan pukeminen alkoi olla todella vaikeaa, kun ei pysynyt paikoillaan, mutta onneksi emme luovuttaneet.

    Meidän pojat ovat nyt 3 ja 5 vuotiaat. Kummankaan kanssa emme harjoitelleet pottailua, koska eivät viihtyneet potalla 2 sekuntia kauempaa 8 kk-1,5 vuoden ikäisinä ja silloinkin sai suostutella, vaikka kuinka kauan. Lisäksi eivät tykänneet pukemisesta, joten pottailu unohdettiin kokonaan tuolloin. Kuitenkin oppivat päiväkuiviksi reilusti alle 2 vuoden ikäisinä aivan yht’äkkiä loppukesästä. Alkuun vähän lahjoimme xylitol-pastillilla tai kalkkitabletilla 😉 ”saat pastillin, jos istut potalle”. Muutamana päivänä teimme näin ja vaipat jäivät siihen. Mielestäni aina ei tarvita harjoittelua vaan lapset oppivat, kun ovat valmiita siihen.

    Kiitokset kivasta blogista!

  6. Ollessani Mongoliassa oppaamme kertoi, etta han laittoi lapsensa potalle 14 paivan ikaisena, jonka jalkeen lapsi on tehnyt tarpeensa pottaan. Lapsi vain istutetaan potalle puolen tunnin valein, jolloin han tekee tarpeensa itse. Tama on ilmeisesi viela aika yleinen kaytanto. Olisikohan meilla jotakin opittavaa tasta?

    • Kiitos kiinnostavasta esimerkistä! Ihan varmasti meillä olisi maailmalta opittavaa. Vaipat ovat kuitenkin suhteellisen tuore ja osittain turha keksintö.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!