Tavarapaljouden keskellä: Vuorokaudessa 125 eri tavaraa

Aika monet meistä kokevat ahdistusta tai stressiä tavarapaljouden keskellä. Olen itsekin haaveillut ajoittain vastaamisesta 100 tavaran haasteeseen. Monia on saattanut inspiroida myös Timo Wrightin Omakuva, jossa hän kuvasi kaikki 3500 tavaraansa.

Päätin itse kartoittaa oman tavaratarpeeni yhden satunnaisen vuorokauden (keskiviikko 21.12.) osalta. Tavoitteena oli, että voin tätä kautta pohtia omaa tavarariippuvuutta ja tavaran merkitystä omassa elämässä.

Homma toimi siten, että kirjoitin jatkuvasti käyttämäni tavarat kännykän muistilapulle / muistivihkoon. Tavaran määrittely itsessään on tietysti aika vaikeaa. Pyrin laskemaan mukaan vain ne tavarat, joita käytin kyseisen vuorokauden aikana henkilökohtaisesti.

Esimerkiksi vauvalle puettuja vaatteita, katuvaloja tai työpaikan mattoja en laskenut mukaan. Yhden tavaran rajaus on myös haastavaa. Laskin esimerkiksi tietokoneen ja polkupyörän yhdeksi tavaraksi vaikka on toki selvää, että ne muodostuvat lukemattomista muista pienemmistä komponenteista. Sen sijaan hiiren, muistitikun, laturin, polkupyörän lukon ja mittarin laskin erillisiksi tavaroiksi, koska ne olivat mielestäni selvästi erillisiä tavaroita.

Ohessa vuorokauden (21.12.) kulku tavaroiden näkökulmasta:

Herään aamulla sängystäni puhelimeni herätykseen klo 6.00 (alushousut, t-paita, sänky, petauspatja, lakana, tyyny, tyynyliina, peitto, pussilakana, päiväpeitto, puhelin, puhelimen laturi).  Yhteensä 12 tavaraa.

Teen aamutoimia, kirjoitan blogin ja valmistaudun päivään (silmälasit, vedenkeitin, teemuki, lusikka, teepussilautanen, vessapaperi, pyyhe, harja, partakone, puurolautanen, lusikka, jääkaappi, sakset, alushousut, sukat, farkut, vyö, pyöräilypaita, nenäliina, pöytälamppu, pöytä, tuoli, lyijytäytekynä, muistikirja, muovitasku, kalenteri, tehtävälista, tietokone, tietokoneen laturi, hiiri, muistitikku, wlan-modeemi). Yhteensä 32 tavaraa.

Pyöräilen Luonto-Liiton toimistolle (selkäreppu, tietokoneen pussi, hiiripussi, kaulahuivi, takki, kengät, hanskat, kypärämyssy, pyörän valo, pyörän mittari, henkari, kenkäteline, lukko, polkupyörä). Yhteensä 14 tavaraa.

Aamupäivän teen töitä toimistolla (henkari, työpöytä, työtuoli, tuoli, kauluspaita, hiirimatto, tietokoneen laturi, joulukortti, kirjekuori, postimerkki, mustekynä, teemuki, tiskirätti, käsipyyhe, Helsingin Sanomat). Yhteensä 15 tavaraa.

Puolenpäivän aikaan käymme lounaalla työkavereiden kanssa (lompakko, luottokortti, maksulaite, lautanen, haarukka, veitsi, lasi, vesikannu, lautasliina, ruokapöytä, tuoli). Yhteensä 11 tavaraa.

Iltapäivällä juhlimme Sinin läksiäisiä, käyn kokouksessa Greenpeacen toimistolla sekä hoidan muita työtehtäviä. (neuvottelupöytä, tuoli, muovitasku, papereita, henkari, tuoli, neuvottelupöytä, kaappi, pahvikansio, kopiokone, A4-paperi). Yhteensä 11 tavaraa.

Päivän päätteeksi käyn Greenpeacen pikkujouluissa (narikkalappu, lautanen, kertakäyttöhaarukka, tuoli, ruokapöytä, pöytäliina, Banderollin takaa -kirja). Yhteensä 7 tavaraa.

Illalla käyn vauvan kanssa ulkona ja juhlistamme kotona Annukan kanssa 5-vuotiskihlapäivää. (sohva, sohvatyyny, pipo, lastenvaunut, kantokoppa, haarukka, veitsi, lautanen, vesilasi, keittiön pöytä, keittiön pöytälamppu, tuoli, leikkuulauta, leipäveitsi, kasvismargariiniveitsi, lusikka, tomaattilautanen). Yhteensä 17 tavaraa.

Nukutan vauvan, teemme iltatoimet ja menemme nukkumaan noin klo 23 (rätti, keittiöpyyhe, vessan käsipyyhe, yölamppu, hammasharja, hammastahna). Yhteensä 6 tavaraa.

Vuorokauden aikana tarvitsin/käytin yhteensä 125 eri tavaraa, joista omia tavaroita oli 77 kpl ja muiden (lainatavaroita) 48 kpl. Kaikkein eniten yksittäisten tavaroiden joukosta tarvitsin tuoleja (8 kpl).

Käyttämäni 125 tavaraa voi luokitella esimerkiksi näin:
– Astiat 23 kpl
– Elektroniikka 13 kpl
– Huonekalut 24 kpl
– Hygienia 4 kpl
– Kodinkoneet 2 kpl
– Kulkuneuvo 1 kpl
– Tekstiilit 17 kpl
– Toimistotarvikkeet 10 kpl
– Vaatteet 14 kpl
– Muut 17 kpl

Ohessa vielä lista kaikista 125 tavarasta, joita vuorokauden aikana oman kirjanpitoni mukaan käytin.

Tavara Omistussuhde Luokitus
sänky Oma Huonekalu
petauspatja Oma Huonekalu
lakana Oma Tekstiili
tyyny Oma Tekstiili
tyynyliina Oma Tekstiili
peitto Oma Tekstiili
pussilakana Oma Tekstiili
päiväpeitto Oma Tekstiili
puhelin Luonto-Liitto Elektroniikka
puhelimen laturi Luonto-Liitto Elektroniikka
alushousut Oma Vaatteet
t-paita Oma Vaatteet
silmälasit Oma Muut
pöytälamppu Oma Huonekalu
pöytä Oma Huonekalu
tuoli Oma Huonekalu
vedenkeitin Oma Kodinkoneet
teemuki Oma Astiat
lusikka Oma Astiat
teepussilautanen Oma Astiat
lyijytäytekynä Oma Toimistotarvikkeet
muistikirja Oma Toimistotarvikkeet
muovitasku Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
kalenteri Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
tehtävälista Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
tietokone Luonto-Liitto Elektroniikka
tietokoneen laturi Luonto-Liitto Elektroniikka
hiiri Luonto-Liitto Elektroniikka
muistitikku Luonto-Liitto Elektroniikka
wlan-modeemi Oma Elektroniikka
vessapaperi Oma Hygienia
pyyhe Oma Tekstiili
harja Oma Hygienia
partakone Oma Elektroniikka
alushousut Oma Vaatteet
sukat Oma Vaatteet
farkut Oma Vaatteet
vyö Oma Vaatteet
pyöräilypaita Oma Vaatteet
nenäliina Oma Tekstiili
puurolautanen Oma Astiat
lusikka Oma Astiat
jääkaappi Oma Kodinkoneet
sakset Oma Astiat
selkäreppu Oma Tekstiili
tietokoneen pussi Luonto-Liitto Tekstiili
hiiripussi Luonto-Liitto Tekstiili
kaulahuivi Oma Vaatteet
takki Oma Vaatteet
kengät Oma Vaatteet
hanskat Oma Vaatteet
kypärämyssy Oma Vaatteet
pyörän valo Oma Elektroniikka
pyörän mittari Oma Elektroniikka
henkari Oma Muut
kenkäteline Oma Huonekalu
lukko Oma Muut
polkupyörä Oma Kulkuneuvo
henkari Luonto-Liitto Muut
työpöytä Luonto-Liitto Huonekalu
työtuoli Luonto-Liitto Huonekalu
tuoli Luonto-Liitto Huonekalu
kauluspaita Oma Vaatteet
hiirimatto Luonto-Liitto Muut
tietokoneen laturi Luonto-Liitto Elektroniikka
joulukortti Oma Muut
kirjekuori Oma Muut
postimerkki Oma Muut
mustekynä Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
teemuki Luonto-Liitto Astiat
tiskirätti Luonto-Liitto Tekstiili
käsipyyhe Luonto-Liitto Tekstiili
Helsingin Sanomat Luonto-Liitto Muut
lompakko Oma Muut
luottokortti Oma Muut
maksulaite Tamarin Elektroniikka
lautanen Tamarin Astiat
haarukka Tamarin Astiat
veitsi Tamarin Astiat
lasi Tamarin Astiat
vesikannu Tamarin Astiat
lautasliina Tamarin Muut
ruokapöytä Tamarin Huonekalu
tuoli Tamarin Huonekalu
neuvottelupöytä Luonto-Liitto Huonekalu
tuoli Luonto-Liitto Huonekalu
muovitasku Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
papereita Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
henkari Greenpeace Muut
tuoli Greenpeace Huonekalu
neuvottelupöytä Greenpeace Huonekalu
kaappi Luonto-Liitto Huonekalu
pahvikansio Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
kopiokone Luonto-Liitto Elektroniikka
A4-paperi Luonto-Liitto Toimistotarvikkeet
narikkalappu DarksideClub Muut
lautanen DarksideClub Astiat
kertakäyttöhaarukka DarksideClub Astiat
tuoli DarksideClub Huonekalu
ruokapöytä DarksideClub Huonekalu
pöytäliina DarksideClub Tekstiili
Banderollin takaa -kirja Oma Muut
sohva Oma Huonekalu
sohvatyyny Oma Huonekalu
pipo Oma Vaatteet
lastenvaunut Oma Muut
kantokoppa Oma Muut
haarukka Oma Astiat
veitsi Oma Astiat
lautanen Oma Astiat
lasi Oma Astiat
keittiön pöytä Oma Huonekalu
keittiön pöytälamppu Oma Huonekalu
tuoli Oma Huonekalu
leikkuulauta Oma Astiat
leipäveitsi Oma Astiat
kasvismargariiniveitsi Oma Astiat
lusikka Oma Astiat
tomaattilautanen Oma Astiat
rätti Oma Tekstiili
keittiöpyyhe Oma Tekstiili
vessan käsipyyhe Oma Tekstiili
yölamppu Oma Huonekalu
hammasharja Oma Hygienia
hammastahna Oma Hygienia

3 kommenttia artikkeliin ”Tavarapaljouden keskellä: Vuorokaudessa 125 eri tavaraa”

  1. Mielenkiintoinen aihe, vaikka käsittelytapasi on kuivahko 🙂

    Kannattaa tutustua myös Outi Liusvaaran “21 syytä esineen hallussapitoon” -listaan, joka on Tilastokeskuksen julkaisemassa teoksessa Matka ympäristöyhteiskuntaan -teoksessa! Lista pohjautuu hänen kotiarkeologia-aiheiseen taiteelliseen lopputyöhönsä, jossa hän kävi läpi ja luokitteli kaikki yksiönsä 6128 esinettä.

    Mäntän kuvataideviikoilla männä vuosina oli myös kiintoisa installaatio, joka koostui yhden perheen vuoden roskista. (Vuonna 1999, Marja Kanervo ja Timo Humaloja. Teoksen nimi oli ”Pakattu purettu”.)

    Myös ainakin Harri Larjosto on Things-teoksessaan tuonut esille, miten omistamamme ja haalimamme esineet alkavat pikkuhiljaa vaikuttaa käytökseemme.

    Muistathan mainita, että joku blogiasi kommentoiva antoi vinkit, jos käytät näitä johonkin esitykseen tulonhankitsemistarkoituksessa 🙂

Kommentointi on suljettu.

Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Seuraa minua Instagramissa