Ympäristön ystävän valinta presidentiksi?

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään 22.1.2012. On aika tehdä äänestyspäätöksiä.

Vertailin presidenttiehdokkaiden näkemyksiä ympäristökysymyksiin. Valitettavasti en löytänyt kenenkään muun kuin Sari Essayahin kampanjasivuilta linjauksia ympäristöpolitiikasta. Tosin nekin jäivät hiukan outoon valoon, kun hän kirjoittaa ympäristöasioista seuraavaa: ”Esimerkiksi laivojen uudet päästörajoitukset Itämerellä on ajoitettava oikein. EU:n on suojeltava jäsenmaitaan niin, etteivät ne joudu kilpailullisesti eriarvoiseen asemaan.”

Tämän lisäksi löytyy puhetta kestävästä kehityksestä. Paavo Arhinmäki nostaa sanaparin esille vaalilehdessään ja kampanjajulisteessaan. Lisäksi Paavo Väyrynen linjaa: ”Suomen tulee olla aktiivinen ihmiskuntapolitiikassa ja edistää kaikin voimin kestävää kehitystä.”

Minulle jää kuitenkin epäselväksi, mitä näillä tarkoitetaan. Molempien henkilöiden politiikkaa tunnen kuitenkin sen verran, että kestävä kehitys Väyryselle tarkoittaa eri asiaa kuin Arhinmäelle.

Näkemyksiä ympäristökysymyksiin löytyy toki jokaiselta kahdeksalta ehdokkaalta. Itse olin kuitenkin yllättynyt siitä, että niitä ei ole haluttu tämän enempää tuoda esille kampanjasivuilla, vaikka ilmastomuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen riittävyys ovat politiikan kuumimpia kysymyksiä.

Tutustuin vielä YLEn ja Helsingin Sanomien vaalikoneisiin. Löysin niistä kaksi ympäristöasioihin viittaavaa kysymystä:

– YLE: ”Maapallon pelastaminen vaatii luopumista jatkuvan talouskasvun tavoitteesta.” Arhinmäki ja Haavisto ovat täysin samaa mieltä.

– Helsingin Sanomat: ”Presidentti on tärkeä arvovaikuttaja. Mihin teemoihin uuden presidentin tulisi virkaan astumisensa jälkeen julkisissa kannanotoissaan ottaa ensimmäiseksi kantaa? (VALITSE KOLME)” Ehdokkaista vain Arhinmäki valitsee kohdan ”Ilmasto- ja ympäristö.”

Paavo Lipposen ja Paavo Väyrysen kunniaksi pitää todeta, että he ovat toimineet esimerkiksi Suomen kestävän kehityksen toimikunnassa. Väyrynen on ollut myös kehitysyhteistyöministerinä aktiivinen ympäristökysymysten suhteen.

Toisaalta kun tiedän, miten paljon Pekka Haavisto tai Paavo Arhinmäki on toiminut suomalaisessa ympäristöliikkeessä ja ottanut kantaa ympäristökysymyksiin, alkaa valinta olla selvä.

Paavo Arhinmäki on toiminut aktiivisesti suomalaisessa ympäristöliikkeessä ollessaan Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Hän on myös kasvissyöjä ja aktiivi pyöräilijä sekä tuonut Vasemmistoliiton puheenjohtajana puolueeseen uutta punavihreää linjaa.

Pekka Haavistolla on kuitenkin ylivoimaisesti kovimmat näytöt toimimisesta ympäristökysymysten parissa niin Koijärvellä, ympäristöministerinä kuin YK:n parissakin. Hän on ollut rakentamassa suomalaista ympäristöliikettä, ollut valmistelemassa Kioton ilmastosopimusta ja Natura2000-verkostoa sekä johtanut YK:n ympäristöjärjestö UNEP:in kenttätutkimuksia sodan ympäristövaikutuksiin liittyen.

Ympäristöystävän valinta presidentinvaaleissa on Pekka Haavisto tai Paavo Arhinmäki. Tunnen molempien työn hyvin ja voin lämpimästi suositella heidän äänestämistä.  Pekka Haaviston näytöt ovat tässä kohtaa mielestäni kuitenkin uskottavammat.

Vaalikopissa kirjoitan äänestyslappuun kakkosen eli äänestän Pekka Haavistoa Suomen seuraavaksi presidentiksi.

Ja suosittelen sitä samaa myös Sinulle.

Yksi kommentti artikkeliin ”Ympäristön ystävän valinta presidentiksi?”

  1. Jotenkin harmillista, että äänestyspäätös pitää tehdä ehdokkaiden aikaisempien näyttöjen perusteella. Nyt jos koskaan olisi ollut aika nostaa ympäristökysymykset tapetille. Nyt vihreiksikin mielletyt ehdokkaat välttelevät aiheen ylikorostamista suuren yleisön reaktioiden pelossa. Nyt on vain toivottava, että kerrankin teot osoittautuisivat puheita suuremmiksi mitä tulee ympäristökysymyksiin.

Kommentointi on suljettu.

Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.