Jos saisit tehdä yhden päivän ajan mitä tahansa, mitä tekisit?

Jos saisit tehdä yhden päivän ajan mitä tahansa, mitä tekisit? Minulla oli mahdollisuus viettää tämmöinen päivä. Seuraavassa lista siitä, mitä tein.

Kysyin myös Facebookissa mitä ihmiset tekisivät, jos saisivat tehdä päivän ajan mitä ikinä haluaisivat. Vastaukset osoittivat aika hienosti, että monilla on lopulta hyvin yksinkertaisia toiveita. Sellaisia, jotka olisivat aika helpostikin toteutettavissa.

Yksi menisi metsään keräämään puolukoita ja sieniä tai polkujuoksemaan. Toinen söisi kaksi kiloa karkkia tai suklaata ja joisi pullon viinaa. Monet nukkuisivat tai löhöilisivät sängyssä. Joku istuisi iltaa ystävien kanssa ja saunoisi. Yksi lähtisi lasten kanssa retkelle luontoon. Haluttaisiin nauttia taikasieniä ja rakastella. Myös pyöräretkestä lasten kanssa ja ravintolapäivällisestä haaveiltiin.

Edelleen joku kävisi suunnistamasa, melomassa tai olisi luonnossa perheen ja lemmikkien kanssa sekä söisi överit ja pelaisi pelejä. Teatteriakin kaivataan. Yksi ei tekisi yhtään mitään. Toinen antaisi kaiken tulla suunnittelematta. Olisi yksin kotona ja lukisi kirjoja. Katsoisi leffoja ja olisi ystävien kanssa. Neulomista, urheilua ja dokaamista. Aamiainen, kävely ja taidenäyttelyt mainitaan. Siivoamisestakin haaveillaan. Uinnista meressä. Haluttaisiin käydä hierojalla tai katsella sarjoja ja syödä pizzaa. Ajan viettäminen rakkaan ihmisen kanssa.

Toki kavereilta tuli isompiakin ehdotuksia. Yksi voittaisi lotossa ja hankkisi ekologisen lentävän lautasen toisen lopettaessa kaikki maailman sodat. Toinen ryhtyisi diktaattoriksi ja pistäisi asiat kuntoon. Kolmas toimittaisi Putinin telkien taakse. Joku taas tekisi tilisiirtoja suuryritysten ja miljardöörien tileiltä kansalaisjärjestöjen tileille. Myös aseiden sulattamisesta haaveillaan.

Mitä sitten tein? Ajatuksena oli, että en tekisi päivän aikana mitään. Tai lähinnä nukkuisin, kuuntelisin tai lukisin kirjoja ja olisin hiukan läheisten kanssa. Yllättävän paljon päivään kuitenkin mahtuu, kun alkaa listata.

  • Nukuin pitkään (heräsin ilman herätyskelloa klo 6.15, mutta jatkoin unia klo 8.00 asti, jolloin perhe tuli juhlistamaan syntymäpäivääni)
  • Nautimme aamupalaa pitkän kaavan kautta sängyssä rakkaiden ihmisten kanssa
  • Tein aamurutiini eli Duolingo-harjoituksia, luin 10 sivua paperikirjaa, venyttelin 15 minuuttia ja tein seitsemän minuutin lihaskuntoharjoituksen.
  • Pyöräilin nuoremman lapsen kanssa
  • Kävin Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa ja söin ravintolassa lounaan
  • Lapset haukkuivat minua idiootiksi ja riitelin heidän kanssaan. Itkin.
  • Kirjoitin hoitotahdon omakantaan
  • Kävin juoksemassa
  • Söin päivällisen yksin
  • Kävin puolison kanssa kävelyllä
  • Kuuntelin äänikirjan
  • Leikin vanhemman lapsen kanssa pimeäpiiloa pihalla ja keskustelin samalla puolisoni kanssa
  • Istuin puolison kanssa iltaa kynttilän valossa ja keskustelimme
  • Luin runoja

Hieno syntymäpäivän juhlistus! Kyllähän tuosta kuitenkin puuttuu se, joka minulle on kaikkein tärkeintä. Toiminta ja työskentely ilmastokriisin, luontokadon ja luonnonvarojen ylikulutuksen torjumiseksi sekä eläinten ja kaikkein heikko-osaisimpien oikeuksien puolustaminen. Ehkä tässä oli kuitenkin ajatus ottaa irtiotto tähän.

Toimintaa planeettamme puolesta kun saan tehdä päivittäin töissä sekä monissa vapaaehtoisprojekteissa ja luottamustehtävissäni. Suurin osa päivistäni on jo näitä ”teen mitä haluan” -päiviä. Ehkä kokematta jäi kuitenkin vielä ”sänky-päivä”. Sellainen päivä, jossa vain löhöilisi, lukisi kirjoja, söisi välillä ja katsoisi elokuvia tai sarjoja.

Viiankiaapa 💚🌍

Välillä näyttää siltä, että yhä useampi on ymmärtänyt luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen koko elämän perustana. Sitten välillä vaikuttaa siltä, että tästä ymmärryksestä ei seuraa konkreettista toimintaa ja johtopäätöksiä. 

Yhtenä esimerkkinä tästä skitsofreenisesta toiminnasta on Viiankiaapa. Sodankylässä on noin 10 000 vuotta vanha suo, joka toimii monien uhanalaisten lajien elinympäristönä. Luontoarvoiltaan arvokas suo on suojeltu Natura-ohjelmassa ja soidensuojelualueena. 

Joidenkin mielestä olisi kuitenkin fiksumpaa riskeerata tuo suo ja rakentaa sinne kaivos. Asetelma kääntyy helposti siihen, onko tärkeämpää suojella luontoarvoja vai kaivosyhtiön liiketoimintaa. Itselle valinta on aika selvä. 10 000 vuoden aikana muodostuneet yleiset luontoarvot ovat tärkeämpiä kuin yhden yrityksen taloudellinen voitto ja yksittäinen hanke. Ylisukupolvisten suojeluarvojen yli ei tule kävellä silloin, kun yhdelle yhtiölle iskee mineraalikiima. 

Erityisen ongelmalliseksi tilanteen tekee, että tämä ei ole ainoa tapaus. Jonossa on monia muitakin yrityksiä, jotka hamuavat arvokkaiden ja suojeltujen luontokohteiden luonnonvaroja. On irvokasta, että ympäristöjärjestöjen pitää puolustaa jo useaan kertaan suojeltuja kohteita. 

Mielenosoitus Viiankiaavan puolesta keräsi Helsinkiin noin 3500 mielenosoittajaa. Mielenosoituksen aluksi Greenpeacen Touko Sipiläinen muistutti myös laajemmasta ulottuvuudesta. Suomessa on mineraaleja, joita halutaan ja tarvitaan, täällä on uusiutuvaa energiaa ja viileä ilmasto. Tämä on houkutteleva ympäristö esimerkiksi datakeskuksille. Juuri siksi on tärkeää näyttää, että täällä kunnioitetaan myös luontoarvoja.
Mikä on mielestäsi elämän tarkoitus? 

Huimaa! Tämä taitaa olla ensimmäinen haastattelu ja julkinen ulostulo mun 50-vuotissynttäreistä eli elämän tarkoitus -projektista.

Viisi syytä elää – ympäristövaikuttaja Leo Stranius on kysynyt elämän tarkoitusta jo noin 90 ihmiseltä

”Tässäkö tämä nyt oli?” Leo Stranius mietti täyttäessään viisikymmentä. Hän päätti kysyä itselleen tärkeiltä ihmisiltä heidän suurimmista unelmistaan ja siitä, mitä he haluaisivat vielä elämässään tehdä.
Kolme tuntia tanssia Kaapelitehtaalla! Niin energisoivaa ja voimaannuttavaa. 

Kiitos @orkidea ja @faithlessofficial sekä kaikki Tanssijat!
Tänään oli ilo olla puhumassa Uudenmaan vihreiden kesäpäivillä tehokkaasta ajankäytöstä (eduskuntavaalikampanjassa). 

Mietin, että voisinkohan olla tällä tavalla avuksi myös muille ilmasto-, luonto- ja eläinoikeuksia sekä planetaarista kestävyyttä ajaville ehdokkaille? 

Vinkkaa tai kerro, jos joku hyviä asioita ajava taho kaipaisi ajanhallintaa! 

Kuva: @heidblom
Niin ihanaa ja energisoivaa! 

Yhteensä 3,5 tuntia pelkkää tanssia maailmanluokan tahtiin. Ulkona auringonlasku ja pimenevä syysilta. Jengi vain tanssii ja tanssii. 

Kiitos @cnnctfestival ja @arminvanbuuren
Oulu-Hailuoto on kyllä pyöräilijän unelmareitti. Tasaista ja laadukasta pyörätietä 25 km Hailuodon sillalle asti ja senkin jälkeen hyvää tilaa pyöräillä. Tuossa saa halutessaan ihan tosi hyvän 50-100 km pyörätreenin. Muutenkin Oulu on pelkkää pyöräilijän paratiisia!
Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Seuraa minua Instagramissa