Suosittelijat

Riku RantalaRiku Rantala, tietokirjailija, Madventures/Docventures
”Arvostan Leon ahkeruutta, analyyttisyyttä ja suoraselkäisyyttä suuresti. Sitäkin enemmän arvostan Leossa piirrettä kyetä rakentavaan keskusteluun erimielisten kanssa. Yhteistyö on lopulta ainoa keino todella muuttaa maailmaa. Olisipa meillä enemmän Leon kaltaisia poliitikkoja!”

Anni Sinnemaki-036

Anni Sinnemäki, apulaiskaupunginjohtaja, työministeri 2009-2011
”Leo Straniuksessa yhdistyy vankka ympäristöosaaminen ja myötätuntoisuus. Erityisesti ilmasto- ja luonnonsuojelukysymyksiin perehtynyt Leo on rauhallinen ja sydämellinen ihminen, jonka kanssa on helppo tehdä yhdessä töitä.”

 

OrasTynkkynenOras Tynkkynen, kansanedustaja, Vihreiden varapuheenjohtaja
”Leo Stranius on aikaansaavin ja myönteisin tuntemani ihminen – ja tunnen sentään aika paljon ihmisiä. Leon omistautumisella, näkemyksillä ja tarmolla pystyy tekemään eduskunnassa pieniä ihmeitä.”

 

Ilkka HanskiIlkka Hanski, professori, ekologi
“Ympäristökysymykset ovat keskeinen osa politiikkaa nyt ja tulevaisuudessa. Eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, joilla on asiantuntemusta, näkemystä ja kyky tulla toimeen kaikkien muiden kanssa. Leo Stranius on tällainen ihminen.”

 

Heikki HiilamoHeikki Hiilamo, sosiaalipolitiikan professori Helsingin yliopisto
”Tunnen Leon hämmästyttävän ahkerana, aikaansaavana ja avarakatseisena kansalaisaktiivina ja päättäjänä. Vaikea kuvitella, että kukaan muu eduskuntavaaliehdokas voisi olla Leoa suoraselkäisempi. Ihailen myös Leon loputonta myönteisyyttä, joka on suuri voima myös politiikassa.”

Peter LundPeter Lund, professori
”Tulevaisuuden ongelmia ei ratkaista eilisen ajattelulla. Leon kaltaisten yhteistyökykyisten ja osaavien nuorten politiikkojen kautta energia- ja ilmastokysymykset kääntyvät voitoksi.

 

Mikael FogelholmMikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto
”Ympäristö, terveyden edistäminen sekä yliopisto-opetus ja tutkimus häviävät usein, kun politiikassa kilpailukyky ja säästäminen asetetaan ykköstavoitteiksi. Kysymyksessä ei kuitenkaan voi olla joko-tai -asetelma: itse asiassa ympäristö-, terveys- ja tiedekysymykset ovat pitkällä aikavälillä kilpailukyvyn edellytyksiä. Siksi eduskuntaan tarvitaan osaajia, jotka ymmärtävät laajoja kokonaisuuksia ja uskaltavat katsella riittävän kauas. Olen vakuuttunut, että Leo Straniuksella on nämäkin ominaisuudet. ”

Heidi HautalaHeidi Hautala, Euroopan parlamentin jäsen, entinen kehitysministeri
“Jos oikeasti aiotaan ratkaista yhteiskuntien ekologinen kriisi, en tiedä tehtävään Leoa parempaa. Olemme tehneet monenlaista yhteistyötä, ja aina ilahdun hänen toteuttamiskelpoisista ideoistaan.”

 

Anssi KelaAnssi Kela, levylaulaja
”Ilmastonmuutos on ylivoimaisesti suurin nurkan takana odottava haaste — paljon isompi kuin talouskriisi tai kysymys Natoon liittymisestä. Eduskuntavaaleissa tavallisten kansalaisten on mahdollista tehdä merkittäviä ilmastotekoja äänestämällä eduskuntaan Leo Straniuksen kaltaisia päättäjiä.”

 

Sirpa PietikäinenSirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristöministeri
”Leo Stranius on ehdoton Suomen kärkijoukon ympäristöosaaja. Hän on samaan aikaan sekä peräänantamaton että hyvä neuvottelija. Verkostoituja, joka vie asioita eteenpäin.”

 

Risto IsomäkiRisto Isomäki, Kirjailija
”Leo Stranius todella tietää mistä puhuu, ja hän myös elää niin kuin opettaa. Olisi hyvä, jos eduskunnassa olisi enemmän hänen kaltaisiaan ihmisiä. Valtaosa nykyisistä poliitikoistamme on kovin huonosti perillä maailman tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista ja sanojen ja tekojen välilläkin on usein aikamoinen kuilu.”

Osmo SoininvaaraOsmo Soininvaara, kansanedustaja
”Jos haluat eduskuntaan tinkimättömän luonnonsuojelun edustajan, Leo Stranius on luonnollinen valinta.”

 

 

Sampo Marjomaa

Sampo Marjomaa, tv-ammattilainen, kirjoittaja, kuvittaja
”Suomi on kotimaani – en halua sen asioista päättävän kenen tahansa örkin vaan jonkun luotettavan tyypin kuten Leo. Kannattaa miettiä kenen käsiin oman ja seuraavan sukupolven tulevaisuuden antaa.”

 

Satu HassiSatu Hassi, Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristö- ja kehitysyhteistyöministeri
”Leo Stranius tekee ilmasto- ja ympäristönsuojelutyötä koko sydämestään, mutta rauhallisen ystävällisesti. Vuosien varrella hänelle on kertynyt myös kosolti kokemusta ja asiantuntemusta.”

 

Pekka SauriPekka Sauri, Helsingin apulaiskaupunginjohtaja
”Leo on kokemukseni mukaan kadehdittavan tarmokas ja aikaansaapa ihminen, mutta hänen erityisominaisuutensa on aivan poikkeuksellinen positiivisuus ja optimismi. Niitä tämä maailma kipeästi kaipaa.”

 

Rosa Meriläinen Kuva Teos Heini LehväslaihoRosa Meriläinen, kirjailija
“Leo keksii toteuttamiskelpoiset ratkaisut ympäristöongelmiin. Hän osaa verkostoitua ja kannustaa muita. Leo näyttää myös omalla esimerkillään, että muutos ekologisesti vastuulliseen yhteiskuntaan on mahdollinen.”

 

Laura GustafssonLaura Gustafsson, kirjailija
”Leo Stranius tunnetaan tyyppinä, joka elää niin kuin opettaa. Mutta hän ei ole mikään nihilistinen ekokyborgi, joka haluaa kieltää KAIKEN, vaan myötätuntoinen, inhimillinen vaikuttaja, joka on aidosti huolissaan luonnosta, tasa-arvosta ja tulevaisuudesta ja toimii näiden asioiden puolesta yhtä lailla työssään kuin sen ulkopuolellakin. Haluan poliittisilta päättäjiltä tekoja, en yleviä puheita, siksi Leo.”

Hannele LuukkainenHannele Luukkainen, ekonomisti, valtiotieteen lisensiaatti
”Leo Stranius on vihrein tuntemani ihminen. Hän todella elää kuten puhuu. Jos eläimillä ja luonnolla olisi äänioikeus, he äänestäisivät Leoa.”

 

 

Kaisa LekaKaisa Leka, sarjakuvapiirtäjä, graafikko ja kaupunginvaltuutettu
“Ihailen Leon tinkimättömyyttä ja tarmokkuutta. Näen silmissäni jo hänet pyöräilemässä eduskuntatalolle -20 asteen pakkasessa ja lumipyryssä silmät loistaen innosta päästä muuttamaan maailmaa.”

 

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERASanna Pellicioni, kuvittaja
“Leo on pihapiirimme maailmaa muuttava voima. Leosta huokuu aktiivisuus, osaaminen ja elämänviisaus. Hän tuo esille todellisia vaihtoehtoja ja uusia näkökulmia asioihin. Leon positiivinen energia, innostuvuus ja samalla rauhallisuus vie asioita vääjäämättä eteenpäin.”

 

Karla LoppiKarla Loppi, terveydenhoitaja
”Luin Leon Ekoisi-blogia työskennellessäni neuvolaterveydenhoitajana Vuosaaressa, ja ajattelin, että tässäpä vanhempi, joka ajattelee vanhemmanvastuutaan sukupolvien päähän. Ja osaa Leo eläytyä tämän hetken lapsienkin elämään ja olosuhteisiin. Suosittelen eduskuntaan!”

 

Aleksis PillaiAleksis Pillai
“Tutustuttiin puhelinmyyjinä 90-luvun alussa Helsingissä. Lexa poltti silloin askin tupakkaa päivässä, tiesi kaiken lätkän SM-sarjasta ja keräili USA:n sinkkuykkösiä. Hänen tarmonsa ja perusteellisuutensa oli häkellyttävää katseltavaa. Kiinnostuksen kohteet ovat sittemmin vaihtuneet, mutta sama vimma on säilynyt ja tämä siis kaikella hyvällä.”

Karoliina KäpylehtoKaroliina Käpylehto, uskonnon ja elämänkatsomustiedon lehtori
”Leo on ainutlaatuinen harvinaisuus, sillä hän elää niin kuin opettaa. Leo on aidosti läsnä tavis stadiaisen arjessa ja puuttuu epäkohtiin suurella sydämellä ja tarmolla. Leo on todistanut luottamustoimissaan, ettei hän ole mikään penkinlämmitin, vaan eturintaman muutosvaikuttaja. Tämän lisäksi Leo on mitä empaattisin lähimmäinen ja ystävä.”

Sisko RosenborgSisko Rosenborg, eläkeläinen
”Minulla on lapsia ja lastenlapsia ja usein huolestuneena mietin, millaisessa maailmassa he tulevaisuudessa elävät. Mikä on ympäristön tila, miten kohtelemme eläimiä sekä edistämme hyvinvointia. Onneksi meillä on Leo Stranius. Tiedän että hän paneutuu tarmolla, ahkeruudella ja osaamisella juuri noihin asioihin, mitkä ovat minulle ja meille kaikille tärkeitä. Siispä äänestämme Leon eduskuntaan ja uskon, että huolemme vähenevät.”

Inka HopsuInka Hopsu, Kepan varapuheenjohtaja, Espoon kaupunginvaltuutettu
”Leo on uskomattoman aikaansaava ja ahkera vaikuttaja. Hänen asiantuntemuksensa, perehtyneisyytensä ja työnsä tarkkuus on vakuuttanut jo vuosien ajan. Kestävän kehityksen toimikunnassa olemme yhdessä ajaneet Suomeen vahvaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumusta. Leoon voi aina luottaa luonnon puolesta puhujana ja kansalaisjärjestöjen äänen nostajana.”

Greenpeace Meri PukarinenMeri Pukarinen, Greenpeace Puolan ilmasto- ja energiayksikön päällikkö
”Tutustuin Leoon 2000-luvun alussa Maan ystävien hallituksessa. Jo silloin vaikutuksen tekivät Leon ammattimaisuus ja asenne. Leo pohtii toimintatapoja ja eri vaihtoehtoja analyyttisesti, muttei halvaannu vaan toimii ripeästi. Hän luottaa ystävällisyyden voimaan muttei suostu kynnysmatoksi. Leo innostuu ja innostaa sydämellisellä ja käytännöllisellä idealismillaan.”

Laura RantanenLaura Rantanen, Suomen luonnonsuojeluliiton tiedottaja
”Leon olemassaolo antaa toivoa siitä, että parempi maailma on aidosti mahdollinen. Siihen tarvitaan vain vähän lisää Leoja. Hän on päättäjä, jolla on todellinen kyky tarkastella asioita kokonaisuuksina, aito luonnon puolestapuhuja, joka ymmärtää myös monenlaisia elämäntilanteita. Aina joskus kuulee epäilyjä siitä, miten eduskunta on työpaikkana joillekin kansanedustajille jonkinlainen suojatyöpaikka. Äänestämällä Leon kansanedustajaksi tätä pelkoa ei ole. Hän on yksi tehokkaimmista tuntemistani ajankäyttäjistä, jolla on niin kova palo vaikuttamiseen, ja kokemusta vaikuttamisesta, että hän yksin vastaisi kymmentä päättäjää.”

Elina HietanenElina Hietanen, ympäristöaktiivi, Joensuun Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtaja
”Leo Stranius on ehdottomasti yksi suurimmista idoleistani ympäristöpoliitikkojen joukossa. Leo on kunnianhimoinen ja johdonmukainen ympäristöaktiivi, joka toimii ympäristön ja eläinten puolesta niin yhteiskunnallisesti kuin yksityiselämässään. Maapallo tarvitsee lisää Leon kaltaisia toimijoita, jotka haluavat turvata elinkelpoisen planeetan ja tehdä siitä oikeudenmukaisen niin ihmisille kuin eläimille.”

Ville HytönenVille Hytönen, Kustannusosakeyhtiö Savukeitaan kirjallinen johtaja ja kirjailija:
”Olen seurannut Leo Straniuksen vaikuttamista 2000-luvun alkupuolelta saakka. Hänessä yhdistyy vilpitön halu parantaa maailmaa ja käytännöllisen, pitkäjänteisen työn tekeminen sen eteen. Hän on suoraselkäinen muttei saarnaava, ahkera muttei ilonpilaaja, sydämellinen mutta vahva. Jos yksittäinen kansanedustaja kykenee eduskunnassa suuriin tuloksiin, en voisi kuvitella hänelle parempaa nimeä kuin Leo Stranius.”

Leo Straniuksesta sanottua: 

Jari Sarasvuo, yrittäjä
”Radikaali maltillinen idealisti, joka antaa anteeksi mulle, mutta vaatii itseltään enemmän. Ei semmoisia ole oikeasti naisesta syntynyt. Paitsi yksi. Leo Stranius. Se käy kylmässä suihkussakin. Hän on mun idolini. Multa kysyttiin tässä sellaista ihmistä, jonka johtajuus muuttaa kulttuuria. Meidän perheen tapoja ajatella, toimia ja suhtautua esimerkiksi suihkussakäyntiin, on muuttanut Leo Stranius.”

 

Tuomas Enbuske, toimittaja Twitterissä 3.10.2014:
Tuonas Enbuske Twitter

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa