Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus: Suomi, jonka haluamme 2050

Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa - Kuva Jon LindströmSuomen kestävän kehityksen toimikunta hyväksyi 3.12.2013 kokouksessaan Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi, jonka haluamme 2050”.

Olen itse toimikunnan jäsen Luonto-Liiton kautta.

Sitoumusteksti on kokonaisuudessaan hyvä.

Samoin sitoumuksessa listatut kestävän kehityksen periaatteet (globaali vastuu, ylisukupolvinen ajattelu, luonnon kantokyvyn rajallisuus, yhdessä tekeminen, tiedot ja taidot luovasti käyttöön) ovat erinomaiset ja määrittävät uudella tavalla koko kestävän kehityksen latistunutta käsitettä.

Visiona on: ”Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi”.

Tämä tarkoittaa tavoitteiksi muotoiltuna mm. sitä, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa, yhteiskunta on hiilineutraali, elämäntapamme ja päätöksentekomme kunnioittavat luonnon kantokykyä samalla kun tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä talouden toimiessa resurssiviisaasti.

Lue lisää

Tekniikka&Talous Energia-blogi: Mitä Talvivaaran jälkeen?

Leo_Stranius_180_104792aOheinen kirjoitukseni on julkaistu Tekniikka&Talous -lehden Energia-blogissa 20.11.2013.

Mitä Talvivaaran jälkeen?

Viime viikkojen aikana keskustelu Talvivaaran kaivosyhtiön ympärillä on kiihtynyt.

Eikä syyttä. Talvivaara on valitettavan moniongelmainen yhtiö. Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei oikein ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti. Näin rikkihapon, raskasmetallien ja kemikaalien pumppaaminen ympäristöön loppuisi ja kaivoksen jätevesipäästöt vähenisivät. Kaivoksen sulkemisen myötä melu-, pöly- ja hajuhaitat loppuisivat ja kuormitus Oulunjokeen ja Vuoksen vesistöön hiljalleen vähenisi.

Lue lisää

Luontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Leo-Stranius-kaivoshommissaLuontoväen asiantuntijaryhmä: Avoin kirje Talvivaaran rahoitusta käsittelevälle ministeriryhmälle

Ryhmä luonto- ja ympäristöaktiiveja on seurannut Talvivaaran toimintaa ja tilannetta vuoden 2011 keväästä alkaen. Ryhmä on epävirallinen ja epämuodollinen.

Ryhmä on laatinut arvion Talvivaaran kaivoksen sulkemismahdollisuuksista ja bioliuotuksen ongelmista. Sulkemista koskeva osuus annettiin Leo Straniuksen käyttöön ennen lauantaina 9.11.2013 YLE:n aamutelevisiossa esitettyä keskustelua.

Asiantuntijaryhmän arvio ei ota kantaa Talvivaaran sulkemiseen, se vain esittää, miten se  voisi olla toteutettavissa. Vaikka yhtiö jatkaisi toimintaansa, tuotannon jatkuminen ei lainkaan vähennä jälkihoidon tarvetta ja kustannuksia. Toiminnan laajentaminen sellaiseksi, että se olisi taloudellisesti kannattavaa, lisää ympäristön kuormitusta ja riskejä. Bioliuotuksen tehostaminen siinä määrin, että tuotanto voitaisiin kolminkertaistaa, on erittäin hankalaa.

Arviot on tehty julkisten lähteiden perusteella. Talvivaara ei anna riittävästi detaljitietoa, että arvioita voitaisiin tarkentaa. Myöskään Pohjolan johtama ryhmä ei julkaise arvioitaan. Talvivaaran uskottavuuden vuoksi pidämme avoimuutta erittäin tärkeänä.

Alla olevassa kirjeessä luontoväen asiantuntijaryhmän esitys Talvivaaran kaivoksen alasajon teknisistä mahdollisuuksista ja Talvivaaran kannattavuusanalyysi.

Lue lisää

Suunnitelma: Miten Talvivaaran kaivos suljetaan ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Talvivaara Leo Stranius ja Tuula PohjolaOlin aamulla 9.11.2013 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa Talvivaaran kaivoksen ympäristöongelmista. Mukana oli myös tekniikan tohtori Tuula Pohjola.

Talvivaara on moniongelmainen yhtiö.

Käytetty tekniikka (bioliuotus) ei ole toiminut odotetulla tavalla, kaivos on aiheuttanut vakavia ympäristöhaittoja ja viime kuukausien aikana on käynyt selväksi, että myöskään taloudellisia toimintaedellytyksiä ei ole.

Ympäristön kannalta olisi parasta, jos kaivos saataisiin suljettua ja ajettua alas mahdollisimman nopeasti.

Käytännössä kaivoksen pysäyttäminen ei kuitenkaan suju nopeasti, helposti eikä halvalla. Pysäyttäminen on ikävää, hankalaa, vaikeaa ja kestää vuosia.

Pysäyttäminen kuitenkin onnistuu! Kyse ei ole ikiliikkujasta. Talvivaaralla pitää ympäristöluvankin mukaan olla suunnitelma siitä, miten kaivoksen toiminta ajetaan alas, kun sen käyttö loppuu.

Ohessa on kolmen kohdan suunnitelma Talvivaaran toiminnan lopettamiseksi ja sen jälkeen toimenpidesuunnitelma jatkotoimenpiteiksi.

Lue lisää

Helsinki: Talousarvio 2014 sekä valtuustoaloite energiansäästötoimien kohdentamisesta

Leo Stranius-Kuva Hanna HeikkiläHelsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin tänään 6.11. noin viiden tunnin keskustelu vuoden 2014 talousarvioesityksestä.

Lopullisesti talousarvio hyväksytään viikon päästä 13.11. pidettävässä kokouksessa.

Talousarviossa vuodelle 2014 on ympäristönäkökulmasta katsoen paljon hyvää.

Joukkoliikenteen parantamiseen laitetaan 5-7 miljoonaa euroa vuosittain. Pyöräteihin satsataan noin kymmenen miljoonaa vuosittain.

Tavoite arvokkaiden metsien suojelemisesta ja monimuotoisuuden lisäämisestä metsäisen suojeluverkoston avulla etenee ensivuodelle varattujen rahojen turvin. Tovottavasti Meri-Rastilakin saadaan vielä suojeltua!

Myös ilmastosuojelutyöhön saatiin lisärahaa. Näin pystymme pitämään kiinni tavoitteestamme vähentää ilmastopäästöjämme 30 prosenttia, aivan kuten Emma Kari Vihreiden ryhmäpuheenvuorossa hyvin totesi.

Monia muitakin hyviä ja ympäristön kannalta fiksuja hankkeita lähtee liikkeelle.

Lue lisää

Kommentoi: Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävä kehitys Uusi Kestävän kehityksen toimikunta aloitti työnsä lokakuussa. Olen itse toimikunnassa jäsenenä Luonto-Liiton edustajana.

Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja varapuheenjohtaja ympäristöministeri Ville Niinistö. Toimikunnassa on yhteensä 54 jäsentä ja 54 henkilökohtaista varajäsentä. Kokoonpano löytyy täältä.

Ensimmäisessä kokouksessa kävimme keskustelua valmisteilla olevasta yhteiskuntasitoumuksesta. Seuraavassa kokouksessa joulukuussa on tarkoitus hyväksyä lopulliset muotoilut.

Ehdotus yhteiskuntasitoumukseksi on valmis. Luonnosta ehtii kommentoida vielä 31.10.2013 asti. Mahdollisimman konkreettiset kommentit voi lähettää toimikunnan apulaispääsihteerille sähköpostitse: marja.h.innanen(a)ymparisto.fi.

Yhteiskuntasitoumusta voi käydä kommentoimassa ja muokkailemassa myös suoraan Google Docsissa.

Lue lisää

Onneksi olkoon 70-vuotias Luonto-Liitto!

Päivälleen 70-vuotta sitten pidettiiin historiallinen kokous Tehtaanpuiston yhteiskoulussa. Tuolloin syntyi jotain ainutlaatuista. Onneksi olkoon 70-vuotias Luonto-Liitto! On ollut etuoikeus tehdä yhteistyötä kanssasi koko 2000-luvun ajan ja toimia vuodesta 2009 lähtien Sinun Toiminnanjohtajanasi. ”Luonto-Liiton perustamiseen johtaneen tapahtumasarjan töytäisee liikkeelle tamperelaisen Risto Lehtosen kirje, jossa tiedustellaan kemiankerhojen yhteistyömahdollisuuksia. Pääsiäislomalla kolmen kemian kerhon edustajat kohtaavat ja sopivat liiton perustamisesta. Perustava kokous pidetään 16. lokakuuta.” -Luonto-Liiton historia 1943-1998 – Jatkosodan varjosta Jerisjärven tielle. Perustamiskokous … Lue lisää

”Puhtaan ruuan puolesta – Monsanto pois Suomesta”

Marssi Monsantoa vastaan SenaatintorillaOsallistuin lauantaina 12.10.2013 Helsingissä Monsanton vastaiseen mielenosoitukseen. Samaan aikaan marssittiin noin 50 maassa ja 400 eri kaupungissa ympäri maailmaa.

Helsingissä meitä oli yhteensä noin 150 marssijaa.

Kyse on siitä, että suuret suomalaiset rehun valmistajat ovat ottaneet geenimuunnellun soijan käyttöön. Suomen Rehun Turun tehtaalla käsitellään kiistellyn amerikkalaisen kemikaaliyhtiö Monsanton GMO-soijaa.

Monsanton GMO-soijaan liittyy mielestäni neljä keskeistä ongelmaa:

Lue lisää

Ympäristölautakunta: Jätevesivuoto Krapuojaan ja Kapellvikeniin

Leo Stranius ja hiilinieluYmpäristölautakunnan kokouksessa päätettiin tänään (8.10.2013) mm. lausunnoista koskien Jätkäsaaren Kvarteret Victoriaa, Helsingin kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelmaa sekä Verkkosaaren edustan ruoppaus- ja täyttöhakemusta.

Lisäksi ennen kokousta jaettiin kaikille viestintäsuunnitelma koskien ympäristölautakunnan marraskuussa pidettävää (19.11.) avointa kokousta kaupungintalolla. Avoimen kokouksen myötä kaupungin päätöksenteko (lautakuntatyö) aukeaa toivottavasti edes hiukan asukkaille.

Kaikki päätökset menivät esitysten mukaan – lukuun ottamatta lausuntoa Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen asemakaavan muutosehdotuksesta, joka otettiin ympäristölautakunnan käsiteltäväksi.

Erityisesti keskustelua käytiin kuitenkin ilmoitusasioissa olleesta Kapellvikenin haju- ja vedenlaatuhaitoista.

Sipoon vesihuoltolaitoksen omistaman Östersundomin jätevesiviemärijärjestelmän Kärrin pumppaamo ei toiminut teknisen vian vuoksi 17.- 19.9.2013. Tänä aikana on päässyt jätevettä arviolta 1600 m3 pumppaamon ylivuodosta Krapuojaan ja Kapellvikeniin.

Lue lisää

Vapauttakaa Sini Saarela!

Sini Saarela, 29 syyskuuta 2013Maailmassa on virhe.

Murmanskilainen tuomioistuin määräsi (29.9.2013) suomalaisen Greenpeace-aktivistin Sini Saarelan kahdeksi kuukaudeksi tutkintavankeuteen epäiltynä merirosvoudesta.

Sini Saarela pidätettiin, koska hän osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljylautalla Petšoranmerellä Siperiassa.

Ei sankareita kuulu laittaa vankilaan. Merirosvoja ovat ne, jotka haluavat tuhota Arktisen alueen ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä.

Greenpeacen aktivisteja tulisi kiittää ja palkita, ei tuomita. On sankarillista ja ihailtavaa toimia haavoittuvan arktisen alueen puolesta öljynporausta vastaan!

Olen itse tuntenut Sini Saarelan vuosia. Hän on toiminut pitkään mm. Luonto-Liiton metsäryhmässä ja työskenteli Luonto-Liitossa piirivastaavana. Työssään hän pärjäsi erinomaisesti ja suosittelen häntä lämpimästi vastaaviin tehtäviin.

Lue lisää

Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/
Jes! Tulin katsoneeksi liikuntatilastoja ja täytyy sanoa, että kylläpäs tämä on ollut hyvä kuntoiluvuosi! 

Eilisen pyörätreenin myötä tuli täyteen tälle vuodelle 7300 kilsaa satulassa eli saman verran kuin viime vuonna yhteensä. Tämä on enemmän kuin mitä olen ikinä aiemmin yhden vuoden aikana pyöräillyt. Toki kuitenkin huomioiden, että tuosta 2760 km on sisäpyörätreeniä. 

Lisäksi takana on tänä vuonna jo nyt 238 km uintia (myös enemmän kuin ikinä aiemmin yhden vuoden aikana) ja 1064 km juoksua sekä 195 tuntia lihaskuntotreeniä tai venyttelyä. Nämä pitävät sisällään myös yhden täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkan triathlonia, yhden maratonin/ultrajuoksun (50 km) ja 12 puolimaratonia. 

Yhteensä treeniä, kuntoilua tai hyötyliikuntaa on kertynyt tänä vuonna tähän päivään mennessä noin 781 tuntia eli noin 16,5 tuntia viikossa tai noin 2 h 22 min keskimäärin joka päivä. 

#triathlon #helsinkitriathlon @helsinkitriathlon
Hyvää kiertotalousmaanantaita! Uuden sijaan kannattaa vuokrata, korjata ja käyttää uudelleen! 

Tänä vuonna kampanjassa on mukana Third Rock Finland, allekirjoittanut sekä noin 140 tahoa Suomesta. Globaalisti kampanjassa on mukana yli 1300 tahoa.

#circularmonday @circularmonday
Turkistarhaton Suomi on lähempänä kuin koskaan aiemmin. Tämän tavoitteen puolesta Animalia on tehnyt tehokasta työtä jo pitkään. 

Turkistarhat aiheuttavat turhaa kärsimystä villieläimille ja ylimääräistä ympäristökuormitusta. Lisäksi turkistarhat aiheuttavat jatkuvan pandemiariskin. 

#peopleofanimalia #animaliary @animaliary