Päivä ilman sähköä (Earth Hour)

Kirjoitin Nuorten Luonto -lehteen hiljattain kolumnin, jossa kysyin pärjäisitkö päivän ilman sähköä. Kukaan ei ole toistaiseksi vastannut haasteeseen ja kirjoittanut kokemuksistaan aiheeseen liittyen.

On kuitenkin turha soimata pimeyttä, jos ei ole itse valmis sytyttämään kynttilää. Näin ollen päätin kokeilla hommaa itse. Eli olla käytännössä päivän ilman sähköä lauantaina 31.3. Earth Hour -hengessä. Etukäteisvalmisteluja en päivää varten tehnyt.

Oheisessassa kuvassa parvekejääkaappi ja alla kuusi havaintoja päivän ajalta:

1. Aamuaskareet olivat pahasti riippuvaisia sähköstä. Aamulla huomasin, että kaikki kelloni toimivat sähköllä tai paristolla. Aamutee jäi juomatta, koska olisin tarvinnut siihen vedenkeitintä. Myös parta jäi ajamatta, koska en halunnut käyttää sähköllä toimivaa partakonettani.

2. Jääkaapissa oli paljon turhaa, eikä sitä oikeastaan keväällä tarvitse, kun on parveke. Aamupuuron syön yleensä aina kypsentämättömänä. Käytännössä siihen kuuluu neljän viljan luomuhiutaleita, auringonkukan siemeniä, kaakaorouhetta, mustaherukoita ja soijamaitoa. Tosin puuroa lautaselle laittaessani huomasin, että jääkaappi (soijamaito) ja pakastin (mustaherukat) olivat päällä. Sammutin ne välittömästi.

Jääkaappia tyhjentäessä huomasin, että huomattava osa siellä olleista elintarvikkeista säilyy myös huoneenlämmössä. Näitä olivat esimerkiksi avaamattomat säilykkeet, leivät, öljyt sekä juurekset ja vihannekset. Tulipa siis tehtyä samalla jääkaappitarkistus. Kaupan päälliseksi vielä pesin tyhjän jääkaapin puhtaaksi. Myös pakkanen meni samalla kertaa pois päältä. Pakastimen ovea en avannut, jotta marjat pysyisivät kylminä.

3. Lounaalla fuskasin. Lounaaksi ehdotin puolisolleni kylmää tofusalaattia. Sähkölakossa kun en pystynyt käyttämään sähköhellaa. Hän ei suostunut, vaan valmisti ruoan itse. Näin ollen en viitsinyt ruveta erikseen tekemään tofusalaattiani. Söin kiltisti puolisoni (sähköhellalla) valmistamaa herkullista tomaatti-tofu-pastaa.

4. Siivous jäi puolitiehen, kun en voinut imuroida. Päivän aikana oli tarkoitus myös siivota. Tajusin kuitenkin, että imurointi ilman sähköä ja vessan pesu pimeässä tai kynttilän valossa ei onnistu. Sain siis vain pyyhittyä pölyt, vietyä roskat ja kasteltua kukat. Siivous jäi seuraavaan päivään.

5. Iltapäivällä olisi ollut hommia, mutta otin rennosti. Kaikki tehtävälistalla olleet hommat olivat riippuvaisia tietokoneesta tai verkosta, joten hommat jäivät tekemättä. Sen sijaan tein perusteellisen siivouksen pöytälaatikkoihini, luin lehtiä ja kirjoja sekä olin vauvan kanssa. Lopulta päätin lähteä vauvan ja vaunujen kanssa myös juoksemaan. Juostessa tajusin, että sykemittarini ja radioni toimivat tietysti sähköllä. Äh.

6. Varsinaisen Earth Hourin aikaan (klo 20.30-21.30) yritin nukuttaa vauvaa kantoreppuun. Puolisoni oli yläkerran naapurin luona leikkimässä heidän lasten kanssa. Kyllästyin jossain vaiheessa kävelemään kantorepun kanssa pitkin pimeää kämppää ja siirryin yläkertaan. Siellä valot olivat pois kaikista muista huoneista paitsi lastenhuoneesta, jota yritin vältellä. Lapset ja puolisoni kun eivät suostuneet sammuttamaan valoja tuosta yhdestä huoneesta.

Mikä vaikutus tällä kaikella sitten oikein on? Helsingin energian mukaan Earth Hour -kampanja la 31.3. kello 20.30-21.30 säästi sähköä Helsingissä arvioiden mukaan noin 1 MWh:n, joka vastaa suunnilleen yksiön vuotuista sähkönkulutusta. Aika vähän.

Päivä ilman sähköä teki kuitenkin hyvin näkyväksi jälleen kerran sen, miten riippuvaista oma arki on sähkönkulutuksesta. Lisäksi se auttoi omalta osaltani tehostamaan jääkaapin käyttöä sekä huomaamaan, että kerrostaloasunnossakin voisi hyvin elää ilman jääkaappia vähintään keväisin  ja syksyisin, kun ulkolämpötila on juuri sopivan viileä.

PS. Haastan edelleen kaikki mukaan vuorokauden mittaiseen Älä käytä sähköä -päivään sekä kertomaan tempauksen kokemuksista. Ajankohdan voi valita vapaasti. Tarinat voi lähettää osoitteeseen leo.stranius [at] luontoliitto.fi tai laittaa vaikka tämän kirjoituksen kommetteihin. Parhaimmat palkitaan.

Yksi kommentti artikkeliin ”Päivä ilman sähköä (Earth Hour)”

  1. Kuulostaa mielenkiintoiselta, tekisi mieli kokeilla.
    Mutta mikä lasketaan? Omakotitalossa vedentulo on riippuvainen sähköstä ja päivä ilman vettä housuunsa sontivan ja syömään opettelevan (=sotkevan) vauvan kanssa on jo sen luokan extremeä että vapaaehtoisesti siihen ei mielellään ryhdy. On kyllä kokeiltu sekin, talvella vietettiin joskus pitkiäkin aikoja ilman sähköä eli myös ilman vettä.
    Valot, lämpö ja ruoanvalmistus hoituu ihan perinteisin menetelmin melko vaivatta, varsinkin nyt kun iltaisin on jo valoisaa.

Kommentointi on suljettu.

Kesäloman aluksi triathlonin täysmatka ja nyt kesäkauden päätteksi puolimatka.

Uinti Mäkelänrinteen uimahallissa sujui hyvin. 1,9 km meni aikaan 37:53. Keskisyke 119. Siitä suihkun, saunan ja pukkarin kautta pyörän selkään. Vaihdossa meni yhteensä 12 minuuttia. Samalla söin banaanin ja join 6 dl vettä ja appelsiinimehua. 

Pyöräilin Helsingissä Raide-Jokerin vartta ja Malmin lentokentällä. 55 km kohdalla söin pari eväsleipää. Pyöräillessä join litran pullon vettä (jossa oli Nosht poretabletti) ja 0,75 litraa urheilujuomaa. Viimeiset 30 kilsaa vaivasi harmillisesti pyöräilijän (vai juoksijan) polvi ja vauhti piti tiputtaa todella minimiin. Pyörään tuhrautui aikaa yhteensä 3h 42min. Keskisyke oli 117. 

Pyörä kotiin, särkylääkettä ja lautasellinen tofu-tomaattipastaa sekä 4 dl vettä. Vaihto meni plörinäksi, koska jäin miettimään, että kannattaako kipeällä polvella lähteä juoksemaan. Syömiseen ja pohdintoihin meni yhteensä 40 minuuttia. 

Juoksin niin rauhallisesti kuin osasin. 14 km kohdalla kävin ostamassa Alepasta jäätelön. Lisäksi söin kolme vauhtikarkkia. Rauhallinen 21,1 km juoksu aikaan 2h 22min. Keskisyke oli 115.
 
Uintia lukuunottamatta ei oikein kulkenut. Tämä oli elämäni seitsemäs puolimatka ja varmasti kaikkien aikojen hitain ja tuskaisin sellainen. Yhteensä aikaa meni vaihtoineen ja taukoineen melkein kahdeksan tuntia.
Lähdin Raide-Jokerin perään Itäkeskuksesta fillarilla. Oulunkylässä oltiin samaan aikaan.
Saariston Rengastie päivässä. Lähtö Uudestakaupungista klo 8.00 aamulla. Pyöräily Taivasalon ja Kustavin kautta Heponiemeen ja siitä lossiin. 

Samalla matkalla oli myös tuttuja! Olipa kiva jakaa osa matkaa ja pisimmät lossimatkat muiden kanssa. Lossia odotellessa ehti myös syödä ja käydä uimassa. Nauvossa vasta klo 17 aikoihin. Sieltä matka jatkui Turun kautta takaisin Uuteenkaupunkiin. 

Lopuksi 50 kilsaa viilenevässä kesäillassa. Auringonlasku ja tasaista meditatiivista polkemista. Ei juurikaan muuta liikennettä. Kuulokkeissa hyvää musiikkia. Lähellä täydellistä. Viimeinen 5 km hiekkatietä metsän syleilyssä.

Liikkeelle klo 8.00 aamulla. Mökillä takaisin klo 23.00. Ajoaika 8 h 41 min. Kilsoja 211,1 ja keskinopeus 24,3 km/h. 

Reitti: Uusikaupunki-Taivassalo-Kustavi-Heponiemi-Iniö-Mossala-Houtskari-Korppoo-Nauvo-Parainen-Kaarina-Turku-Vehmaa-Uusikaupunki.
Se on siinä! Tänään juoksulenkin yhteydessä havainnot harmaapäätikasta, metsäkirvisestä ja ruisrääkästä. 

Nyt olisi pinnoja 100/100!
Kuinka monta viikkoa sinulla on elämää ehkä vielä jäljellä ja oletko tekemässä niitä asioita, joita oikeasti haluat ja pidät arvokkaina?

Pitäisikö minun tehdä enemmän?

Outi Isotalus (Kirkko ja kaupunki) kävi haastattelemassa  101 onnen päivää -kirjani teemoista, mutta keskustelu laajeni kaikkeen muuhunkin.

Keskustelimme ajan rajallisuudesta, ympäristöstä ja ihmisen paikasta osana luonnon monimuotoisuutta, merkityksellisestä elämästä, kuolemasta, arjesta ja siitä, miksi yritän käyttää aikani niin kuin käytän.

”Itse koen, että kaikki se, mitä olen saanut elämältä, on harvoin omaa ansiota. Ajattelen, että se on hyvää tuuria, yhteiskunnallisten rakenteiden tukemaa ja toisten ihmisten tarjoamaa apua. Kukaan ei selviä täällä yksin.”

Linkki koko juttuun biossa.
Se olisi taas siinä! Omatoiminen Triathlonin täysmatka eli Ironman tehty ja kesäloma voi alkaa. 

Voiko triathlonia harrastaa ilman, että osallistuu tapahtumiin tai kilpailuihin? Kyllä voi. Olen tehnyt nyt täyden matkan triathlonin omatoimisesti kolme kertaa kotoa käsin. 

Miltä homma tuntui tällä kerralla? 

Uinti kulki yllättävän hyvin, pyöräily oli todella tahmeaa ja juoksu vaikeaa. Kilometrit olivat pitkiä ja vaikeita. Pyöräilyn yhteydessä olin alkumatkasta niin väsynyt, että meinasin nukahtaa. Oli pakko käydä pyöräilyn yhteydessä nukkumassa vartin päikkärit. Tämän myötä olo koheni hiukan pyöräilyn loppua kohti. 

Tarkemmat ajat:
-Uinti: 3800 m, 1h 21 min 10 s (2:07/100m), keskisyke 126
-Pyöräily: 180,4 km, 7h 35 min 36 s (23,76 km/h), keskisyke 110
-Juoksu: 42,22 km, 4h 50 min 31 s (6:53/km), keskisyke 117

Yhteensä 13 h 47 min 17 s (nettoaika ilman vaihtoja ja taukoja). Aika heikkeni vuoden takaisesta peräti 20 minuuttia vaikka harjoittelin omasta mielestäni ihan hyvin. Viime vuonna liikuntaa kertyi keskimäärin noin 16,5 tuntia viikossa (tässä on mukana arkipyöräily) ja tänä vuonna toistaiseksi noin 16 tuntia viikossa. Edelliseen vuoteen verrattuna uinnin aika parani noin 1 minuutilla, pyöräilyn aika heikkeni noin 13 minuutilla ja juoksu heikkeni noin 8 minuutilla.

Syke jäi selvästi aiempia suorituksia alemmaksi, joten tuntui, että ei vain jaksanut tai huvittanut puristaa tarpeeksi. Oma aerobinen kynnys on 133 ja anakynnys 155 eli koko homma hoitui reilusti peruskuntoalueella ja jopa sen alarajoilla. Raskaalta tuntuvaan suoritukseen vaikutti varmasti se, että onnistuin edellisenä yönä nukkumaan vain reilu 5 tuntia ja sitä edellisenä yönä noin 4 tuntia. Tämän myötä suorituspäivän aamuna oli jo valmiiksi todella väsynyt olo, josta kertoi myös urheilukellon (Garmin) Body Battery lukema, joka oli vain 64/100. Kiinnostavana yksityiskohtana todettakoon, että kun lähdin juoksemaan maratonia, oli Body Batterystä jäljellä enää 5/100, mutta juoksun jälkeen se ei enää tuosta laskenut. 

Ouran mukaan kulutus oli 12 694 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 10 398 kcal. 

Nyt on hyv
Tänään inspiroiva vierailu Planetaarisessa puutarhassa!

”Hankkeessa toimitaan nuorilähtöisesti ja ylisukupolvisesti planetaarisessa puutarhassa, jossa kasvatetaan ruokakasveja sekä opetellaan yhteisöllisesti kestävää elämäntapaa monilajisuutta kunnioittaen ja kultivoiden.”

Tuolla on siirrytty utopiasta upeasti prakmatopiaan eli siihen miten kestävän elämän unelmista tehdään konkretiaa. 

Kiitos @sofialaine_youthresearch @planetaarinen_puutarha ja @nuorisotutkimus
Oli kyllä tänään mainiot bileet. Musiikista vastasi linnut, visuaalisista ilmeestä auringonlasku, kuumasta menosta sauna ja viilennyksestä meri. Miten siellä?
Seuraa minua Instagramissa