Monet ajattelevat, että täydenmatkan triathlon eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu on rankka suoritus. Se ei ole kuitenkaan niin rankka kuin systemaattinen harjoittelu, joka vaaditaan sellaiseen kuntoon pääsemiseksi, että tuo on ylipäätään mahdollista.
Itselle kestävä hyvinvointi rakentuu yksittäisten suoritusten, kilpailujen tai tulosten sijaan pitkäjänteisestä tekemisestä. Jos jaksaa harjoitella vuosia ja vahvistaa peruskuntoa, ei yksi ”suoritus” ole siinä kokonaisuudessa enää lopulta kovin merkittävä.
Mikä sitten on rankkaa eli miltä tämmöisen tavallisen triathlon-kuntoilijan ”vaativa” liikunta-arki oikeastaan näyttää?
Tällä viikolla kävin tekemässä kolme uintitreeniä, kaksi juoksutreeniä sekä kaksi kuntosaliharjoitusta. Tein myös joka aamu hiukan venyttelyä ja 7 minute workout -treenin sekä arkipyöräilin keskimäärin 18 km joka päivä (yhteensä 128 km). Lisäksi tein 1,5 tunnin kuntokartoituksen, jossa tehtiin maksimipyörätesti, kehonkoostumismittaus ja lihaskuntokartoitus. Yhden uintitreenin yhteydessä tein myös uintitestin.
Yhteensä liikuntaa tuli viikon aikana noin 18 tuntia. Ajallisesti tästä noin puolet oli treeniä ja puolet arkiliikuntaa. Normaalisti viikkoon olisi kuulunut myös 1-2 pyörätreeniä, mutta nyt ne jäi väliin kun pidin treeneistä yhden ”lepopäivän” ennen maksimipyörätestiä.
Entä miten se kuntakartoitus meni? Kirjoitetaan sekin tähän itselle muistiin ja muistoihin.
Mun metabolinen ikä on 37, painoindeksi 21,9 ja kehossa rasvaa 15,4%. Vuoden takaiseen verrattuna rasvaa on 400g vähemmän ja lihasta vastaavasti enemmän.
Maksimaalinen hapenkulutus on vuoden takaiseen verrattuna laskenut yhdellä ja on nyt 57,2 ml/kg/min ollen kymmenen yksikköä yli erinomaisen tason. Pyörätestissä pystyin polkemaan maksimiteholla 4,4 W/kg. Sykerajat ovat aerobinen kynnys 133, anaerobinen kynnys 154 ja maksimisyke 176.
Lihaskunto oli erinomainen muuten paitsi yläraajoissa. Etunojapunnerruksia 35 kpl/30s, vatsarutistuksia 43 kpl, selänojentajia 35kpl/30s, kyykkyjä 35kpl/30s ja pystypunnerruksia 10 kg painoilla 24 kpl/käsi.
Uintitestissä uitiin 10 x 100 m vetoja 25 sekunnin palautuksella. Lopullisesta tuloksesta poistetaan nopein ja hitain aika ja lasketaan loppujen kahdeksan satasen keskiaika. Oma kynnysvauhtini oli 1:45/100m eli tuo on se tahti, jota pystyn pitämään ilman, että uuvun.
En tykkää kilpailusta, mutta itsensä mittaaminen ja erilaiset testit antavat kiinnostavaa dataa omasta kunnosta. Samalla tunnistan sen, että tarkemmalla treenien optimoinnilla (ja jopa niiden vähentämisellä) pääsisin näillä liikuntamäärillä varmasti parempaan kuntoon, mutta se veisi pois liikunnan tuottamaa iloa ja energiaa, jota kuntoilu itselleni antaa esimerkiksi planeetan puolesta toimimiseen ja arjen askareista suoriutumiseen.
Jos siis joskus mietit, miten ehdin tehdä kaikkea tätä niin mulla toimii aika hyvin se, että tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia energiaa päivään. Eli lopulta se systemaattinen harjoittelukaan (kun siitä tulee rutiinia) ei ole oikeastaan lainkaan rankkaa. Päinvastoin.
