Kannattaako Tukholmaan (ja Eurooppaan) mennä ilmastonäkökulmasta lentokoneella, laivalla, autolla, junalla vai pyörällä? Paras vaihtoehto on ilmaston kannalta juna, mutta laivan päästöt ovat yllättävän pienet.
Seuraavassa tekstissä pohdin seuraavia aiheita:
-Kuinka paljon ovat laivamatkustamisen (ja lentämisen) päästöt Tukholmaan tai Tallinnaan? – Yllättävän pienet!
– Autoilun päästöt (myös sähköautoilun) Helsingistä Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan
– Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin vaihtoehto? Ei ole ellet noudata ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota.
– Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.
– Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin?
– Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan
– Miksi tämä kiinnostaa minua?
***
Matkustamisen päästöt – millä tavalla on ilmastoystävällisintä mennä Tukholmaan ja Eurooppaan?
Milloin olet viimeksi matkustanut laivalla Tukholmaan tai Tallinnaan tai vettä pitkin jonnekin pidemmälle kuin lähisaareen? Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entä laivamatkustamisen päästöt?
Laivamatkustamisen päästöt Tukholmaan tai Tallinaan ovat yllättävän pienet
Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt.
Päästökertoimet on otettu Suomen varustamoiden laskelmasta (ks täällä), joka huomioi sen, että laivojen mukana kulkee rahtia eli sen ”osuus” on otettu pois henkilöliikenteen päästöistä.
Vastaavasti jos lasketaan Turku-Tukholma väli vastaavilla varustamoiden keskimääräisillä päästökertoimilla, niin noin 270 km matka aiheuttaa päästöjä 14,5 kgCO2/henkilö. Eri paikoissa olen huomannut esim, että esimerkiksi vähäpäästöisenä pidetyn Viking Line Grace -laivan päästöt Turku-Tukholma välillä olisivat jopa 11-17 kgCO2e/henkilö tai jopa 30-35 kgCO2e/henkilö.
Vertailun vuoksi esimerkiksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua päästöjen osalta. Käytännössä siis jo yksi viikonlopun mökkimatka autolla aiheuttaa helposti suuremmat päästöt kuin laivalla Tukholmaan tai Tallinnaan matkustaminen. Yhden Tallinnan matkan päästöt taas vastaavat suunnilleen yhden naudanlihapihvin päästöjä.
Entä lentäminen? Atmosfairin mukaan Helsinki-Tukholma-Helsinki -lennon päästöt ovat 110 kgCO2e. Keskimääräisellä suomen liikennekäytöstä olevalla autolla tämä vastaa noin 809 km autolla ajoa. Yhden Helsinki – Tukholma välin päästöt lentämällä yhteen suuntaan ovat siis henkilöä kohti noin 55 kgCO2 eli käytännössä yli kaksinkertaiset laivaan verrattuna.
Autoilun päästöt Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan
Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan mahdollisimman ilmastoystävällisesti, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 gCO2e/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2e. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 gCO2e/km/henkilö.
Autolla (tai bussilla) tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. Sähköauton päästöt Suomessa ovat noin 20-30 gCO2e/km eli käytännössä matka Helsingistä Tukholmaan sähköautolla pohjoisen kautta aiheuttaa noin 50 kgCO2e päästöt. Bussi vastaavasti noin 30 kgCO2e päästöt. Näissä kaikissa laiva on siis parempi vaihtoehto.
Voisiko vaihtoehtoisesti olla järkevää mennä Vaasaan ja sieltä laivalla Uumajaan?
Nopeasti katsottuna väliä kulkevan laivan eli Auroran päästöt ovat 9,71 tonnia per matka ja laivan kapasiteetti noin 800-900 matkustajaa. Jos laiva on täysi, on matkan päästöt 11-12 kgCO2/henkilö. Kun matka on vain noin 120 km, tulee kilometriä kohti päästöjä peräti 96 gCO2. En siis suosisi näillä tiedoilla tuota reittiä ellei jostain ole saatavilla tarkempia tietoja. Tukholman ja Tallinnan reiteillä menee enemmän rahtia, joten ilmeisesti siksi siellä henkeä kohti päästöt ovat niin paljon pienemmät.
Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin? Ei ole ellet noudata vegaaniruokavaliota.
Olen joskus tullut sanoneeksi, että Tukholmaan voisi olla kaikkein ekologisinta matkustaa polkemalla pyörällä Kemin ja Haaparannan kautta. Tämä vaatii kuitenkin jo aika paljon kuntoa ja sitä kautta lisäenergiaa (ja toki myös aikaa). Tarkastellaan tätä vaihtoehtoa tarkemmin.
Lisäenergian tarpeen voi jokainen, joka liikkuu paljon, varsin helposti havaita syömissään ruokamäärissä. Esimerkiksi 70 kg painava mies kuluttaa noin 72 kcal juostessaan kilometrin kuuteen minuuttiin. Vastaavasti kuusi minuuttia istumista kuluttaa noin 9,5 kcal. Tämän ruuan (energian) valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä. Kilometrin pyöräily 20 km/h vauhdilla kuluttaa 29,4 kcal. Yksi kcal sekaruokavaliolla täydennettynä aiheuttaa 1,5-2,5 gCO2e päästöt ja vegaaniruokavaliolla 0,2-0,5 gCO2e päästöt. Toki kannattaa pohtia vaihtoehtoiskustannusta eli miten päästöintensiivistä oma tekeminen on esim juoksun tai pyöräilyn sijaan.
Asiaa tarkemmin tarkasteltuna Helsinki – Tukholma matkaa ei kuitenkaan kannata ilmastonäkökulmasta todennäköisesti tehdä pyörällä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 gCO2e/km.
Todetaan tässä myös se, että kävely on tehottomampaa kuin pyöräily. Kävelemisen (noin 6 km/h, 70 kg painava mies) energiankulutus on noin 45-50 kcal per kilometri. Helsingistä Tukholmaan käveleminen (2000 km) aiheuttaisi ruokavaliosta riippuen noin 19 kgCO2e-238 kgCO2e päästöt eli keskimäärin 128 kgCO2e päästöt. Toki jos noudattaa mahdollisimman ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota on mahdollista pyöräillä Helsingistä Tukholmaan vain noin 12 kgCO2e päästöillä eli selvästi laivan päästöjä vähäpäästöisemmin.
Ja kun päästöjen grammaviilailuun päästiin, niin kyllä. Tiedän, että esimerkiksi googlen, tekoälyn ja näiden tietojen hakeminen aiheuttaa myös päästöjä. Yhden googlehaun päästöt ovat noin 0,5 gCO2e/haku ja tekoälyn vastaavasti 10-100 kertaa suuremmat hausta ja sen luonteesta riippuen. Käytännössä siis yksi tekoälyhaku voi vastata jopa useiden satojen metrien fossiiliautoilua. Tätä tekstiä varten on tehty kymmeniä hakuja.
Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.
Sähköpyörää varten tuotetun sähkön päästöt ovat Suomessa Suomen sähköverkossa ladattuna noin gramman CO2e kilometriä kohti (vrt. auto 136 gCO2e/km). Pyöräilyn energiantarve (30-50 kcal/km) tarkoittaa, että ruokavaliosta riippuen sen tarvitseman energiatarpeen tyydyttämisen päästöt voivat olla jopa tuon mainitun 5-50 gCO2e/km.
Todellisuudessa sähköpyörälläkin tulee käytettyä lihasvoimaa. Jos esim oletetaan, että sähköpyörän vaatima lihasvoima on noin puolet lihasvoimalla kulkevaan pyörään verrattuna ja tavallisen pyörän energiantarpeen tyydyttäminen tarkoittaa noin 25 gCO2e/km niin sähköpyörän päästöt olisivat silloin 12,5 gCO2e/km (kehon vaatima lisäenergian kulutus) + 1 gCO2e/km (sähköpyörän sähkö) eli yhteensä 13,5 gCO2e/km. Käytännössä pyöräily sähköpyörällä Helsingistä Tukholmaan (noin 2000 km) aiheuttaisi siten 27 kgCO2e päästöt. Eli laivamatkustaminen voittaa päästöissä niukasti myös sähköpyöräilyn Helsingistä Tukholmaan mentäessä. Toki jos kulkee matkan pelkällä sähköllä eikä polje juuri lainkaan, on sähköpyörän kokoinen/kaltainen kulkuneuvo laivaa ilmastoystävällisempi tuolla matkalla.
Näissä laskelmissa ei ole huomioitu koko elinkaaren aikaisia päästöjä eli sitä, että esim sähköpyörän, auton, laivan tai lentokoneen valmistuksesta aiheutuu luonnollisesti omat päästönsä. Esimerkiksi perinteisen polkupyörän valmistuksen päästöt ovat noin 100 kgCO2e, sähköpyörän noin 150 kgCO2e ja auton valmistuksen päästöt noin 5–10 tonnia ja yhden sähköauton valmistamisen keskimääräiset päästöt noin 8,8 tonnia CO2e.
Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin?
Voisiko Tukholmaan matkustaa myös avaruuden kautta? Ei varmaan ikinä Helsingistä, mutta ehkä jostain muualta? Monet myös haaveilevat ja jotkut harvat jopa toteuttavat matkoja avaruuteen.
Yhden Falcon 9 raketin laukaisu kansainväliselle avaruusasemalle aiheuttaa noin 336 tonnin CO2e päästöt. Tyypililsesti noilla aluksilla kuljetetaan neljä henkilöä eli päästöt ovat noin 84 tonnia CO2e henkeä kohti. Yllättävän vähän siis. Tämä vastaa noin kahdeksan suomalaisen vuosittaisia päästöjä tai noin 617 647 kilometrin autoilua Suomen liikennekäytössä olevalla keskimääräisellä autolla. Paluu maahan taas ei aiheuta päästöjä juuri lainkaan (ehkä joitain satoja kiloja CO2e), koska painovoima ja jarrutusvarjot hoitavat sen homman
Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan
Aina voi tietysti ajatella, että eihän yksi lisämatkustaja lentokoneessa, laivassa tai autossa enää päästöjä paljon aiheuta, jos kulkuneuvo kulkee jotain tiettyä väliä joka tapauksessa. Näin toki onkin. Eli lisämatkustajan kilot eivät enää tuo paljon lisäpäästöjä missään kulkumuodossa. Esimerkiksi 2000 kg painavassa autossa noin 70 kg painoinen henkilö lisää CO2-päästöjä vain noin gramman per km. Erityisen ilmastoystävällistä olisi siis liftata, koska siinä ei ainakaan anna insentiiviä ylläpitää tai käynnistää kulkuneuvon siirtymistä paikasta toiseen.
Suurimmalle osalle pohjoisen kautta matkustaminen junalla on aikataulusyistä tietysti vaikeaa. Selvää onkin, että kannattaa mahdollisuuksien mukaan kyseenalaistaa koko matkustamisen tarve. Jos taas haluaa näyttää vaikka lapsille Eurooppaa reilaten ilman lentämistä ja jos sattuu vielä olemaan aikaa ja rahaa kulkea reilaten esimerkiksi pari viikkoa, niin voi olla ihan kiinnostava elämys mennä Eurooppaan myös Tornion kautta.
Ylipäätään aikatauluhaastetta voi osin taklata hyvällä ennakkosuunnittelulla ja aikataulutuksella. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta varsinkin lomien osalta ehkä helpompaa kuin vaikka silloin, jos pitää mennä työmatkalle tai haluaa lähteä katsomaan juuri kuolemassa olevaa lähisukulaistaan Eurooppaan.
Jos ei ole pakko matkustaa, voi olla fiksuinta hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Esimerkiksi Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä ja junalla todella moneen hienoon paikkaan.
Lisäksi kannattaa muistaa, että matkustamisessa päästöjä tulee paljon muustakin kuin itse matkustuksesta. Esimerkiksi mahdollisen majoituksen/hotellin päästöt voivat olla helposti 15-25 kgCO2e/yö. Siis saman verran kuin laivamatka Helsingistä Tukholmaan. Nämä muut matkustamisen päästöt aiheutuvat tai ovat aiheutumatta riippumatta siitä millä kulkupelillä vaikka sinne Tukholmaan menee. Usein matkoilla tulee käytettyä myös paljon rahaa erilaisiin muihin ”ylimääräisiin” palveluihin tai tuotteisiin, jotka aiheuttavat vielä omat päästönsä.
Miksi tämä kiinnostaa minua?
Omat päästöni ovat noin paritonnia vuodessa eli noin 93 Helsinki-Tukholma laivamatkan verran. Kestävä taso, johon jokaisen pitäisi päästä on noin 0,7 tonnia eli noin 32 Helsinki-Tukholma laivamatkan verran. Erityisesti minua kiinnostaa millä toimilla tuonne alle tonnin luokkaan voisi päästä.
Viimeksi olen itse lomalentänyt vuonna 2007 ja matkustanut laivalla Tallinnaan vuonna 2020 ja Tukholmaan vuonna 2013. Oma energiahankinta on päästötöntä (laskennallisesti) ja eläinperäiset pihvit olen jättänyt jo vuosikymmeniä sitten pois lautaselta noudattaessani vegaanista ruokavaliota. Kulutus on minimalistista, kuljen pyörällä, junilla ja busseilla (busseja pyrin myös välttämään niiden suurten päästöjen takia) sekä teen työkseni ja vapaa-ajallani töitä päästöjen vähentämiseksi. Töiden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä laajemman muutoksen aikaansaamisen ohella olen kuitenkin utelias testaamaan omassa arjessani keinoja, miten pystyn vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeeni.
Jos ajatellaan matkustamista tulevaisuudessa, niin laivojen päästöt ovat niitä, joihin on todennäköisesti helpompaa ja nopeampaa vaikuttaa eli korvata fossiilisia polttoaineita päästöttömillä ratkaisuilla (esim biokaasulla) kuin esimerkiksi lentomatkustamisessa siirtyä sähkölentokoneisiin tai kestäviin päästöttömiin biopolttoaineisiin. Laivamatkustaminen Suomesta ohjaa myös valitsemaan lähempänä olevia kohteita verrattuna lentomatkustamiseen ja vähentää päästöjä ehkä sitäkin kautta.
Jos sinun on pakko matkustaa Tukholmaan (ja/tai Eurooppaan), on se fiksuinta tehdä usein laivalla ja nimen omaan Turusta Tukholmaan. Tallinnan kautta Eurooppaan ei kannata bussilla mennä. Bussimatkan päästöt Tallinasta Varsovaan ovat noin kymmenkertaiset kilometriä kohti verrattuna junamatkan päästöihin Tukholmasta Kööpenhaminaan. Laivalla ei kannata myöskään mennä Travemündeen, koska sen matkan päästöt ovat noin 70-80 kgCO2e per suunta henkeä kohti eli noin kymmenkertaiset vastaavaan junamatkaan verrattuna.
Jos kuitenkin pohdit vakavasti sitä, miten pääset omassa arjessasi ilmaston kannalta kestävälle tasolle eli noin 700 kgCO2e vuosittaisiin päästöihin, kannattaa myös laivamatkustamista, lentämisen ja autoilun ohella pyrkiä välttämään tällä hetkellä kaikin mahdollisin keinoin.
***
PS. Pidän todennäköisenä, että joissain tekstissä olevissa laskelmissa on myös virheitä, joten olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätietojen lähteistä!
