Matkustamisen päästöt – millä tavalla on ilmastoystävällisintä mennä Tukholmaan ja Eurooppaan?

Kannattaako Tukholmaan (ja Eurooppaan) mennä ilmastonäkökulmasta lentokoneella, laivalla, autolla, junalla vai pyörällä? Paras vaihtoehto on ilmaston kannalta juna, mutta laivan päästöt ovat yllättävän pienet.

Seuraavassa tekstissä pohdin seuraavia aiheita: 

-Kuinka paljon ovat laivamatkustamisen (ja lentämisen) päästöt Tukholmaan tai Tallinnaan? – Yllättävän pienet!

– Autoilun päästöt (myös sähköautoilun) Helsingistä Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan

– Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin vaihtoehto? Ei ole ellet noudata ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota. 

– Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.  

– Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin? 

– Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan

– Miksi tämä kiinnostaa minua? 

***

Matkustamisen päästöt – millä tavalla on ilmastoystävällisintä mennä Tukholmaan ja Eurooppaan?

Milloin olet viimeksi matkustanut laivalla Tukholmaan tai Tallinnaan tai vettä pitkin jonnekin pidemmälle kuin lähisaareen? Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entä laivamatkustamisen päästöt? 

Laivamatkustamisen päästöt Tukholmaan tai Tallinaan ovat yllättävän pienet

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Päästökertoimet on otettu Suomen varustamoiden laskelmasta (ks täällä), joka huomioi sen, että laivojen mukana kulkee rahtia eli sen ”osuus” on otettu pois henkilöliikenteen päästöistä. 

Vastaavasti jos lasketaan Turku-Tukholma väli vastaavilla varustamoiden keskimääräisillä päästökertoimilla, niin noin 270 km matka aiheuttaa päästöjä 14,5 kgCO2/henkilö. Eri paikoissa olen huomannut esim, että esimerkiksi vähäpäästöisenä pidetyn Viking Line Grace -laivan päästöt Turku-Tukholma välillä olisivat jopa 11-17 kgCO2e/henkilö tai jopa 30-35 kgCO2e/henkilö.

Vertailun vuoksi esimerkiksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua päästöjen osalta. Käytännössä siis jo yksi viikonlopun mökkimatka autolla aiheuttaa helposti suuremmat päästöt kuin laivalla Tukholmaan tai Tallinnaan matkustaminen. Yhden Tallinnan matkan päästöt taas vastaavat suunnilleen yhden naudanlihapihvin päästöjä.  

Entä lentäminen? Atmosfairin mukaan Helsinki-Tukholma-Helsinki -lennon päästöt ovat 110 kgCO2e. Keskimääräisellä suomen liikennekäytöstä olevalla autolla tämä vastaa noin 809 km autolla ajoa. Yhden Helsinki – Tukholma välin päästöt lentämällä yhteen suuntaan ovat siis henkilöä kohti noin 55 kgCO2 eli käytännössä yli kaksinkertaiset laivaan verrattuna.

Autoilun päästöt Tukholmaan ovat suuremmat kuin laivan tai junan

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan mahdollisimman ilmastoystävällisesti, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 gCO2e/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2e. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 gCO2e/km/henkilö. 

Autolla (tai bussilla) tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. Sähköauton päästöt Suomessa ovat noin 20-30 gCO2e/km eli käytännössä matka Helsingistä Tukholmaan sähköautolla pohjoisen kautta aiheuttaa noin 50 kgCO2e päästöt. Bussi vastaavasti noin 30 kgCO2e päästöt. Näissä kaikissa laiva on siis parempi vaihtoehto. 

Voisiko vaihtoehtoisesti olla järkevää mennä Vaasaan ja sieltä laivalla Uumajaan? 

Nopeasti katsottuna väliä kulkevan laivan eli Auroran päästöt ovat 9,71 tonnia per matka ja laivan kapasiteetti noin 800-900 matkustajaa. Jos laiva on täysi, on matkan päästöt 11-12 kgCO2/henkilö. Kun matka on vain noin 120 km, tulee kilometriä kohti päästöjä peräti 96 gCO2. En siis suosisi näillä tiedoilla tuota reittiä ellei jostain ole saatavilla tarkempia tietoja. Tukholman ja Tallinnan reiteillä menee enemmän rahtia, joten ilmeisesti siksi siellä henkeä kohti päästöt ovat niin paljon pienemmät.

Olisiko polkupyörä kaikkein ekologisin? Ei ole ellet noudata vegaaniruokavaliota. 

Olen joskus tullut sanoneeksi, että Tukholmaan voisi olla kaikkein ekologisinta matkustaa polkemalla pyörällä Kemin ja Haaparannan kautta. Tämä vaatii kuitenkin jo aika paljon kuntoa ja sitä kautta lisäenergiaa (ja toki myös aikaa). Tarkastellaan tätä vaihtoehtoa tarkemmin. 

Lisäenergian tarpeen voi jokainen, joka liikkuu paljon, varsin helposti havaita syömissään ruokamäärissä. Esimerkiksi 70 kg painava mies kuluttaa noin 72 kcal juostessaan kilometrin kuuteen minuuttiin. Vastaavasti kuusi minuuttia istumista kuluttaa noin 9,5 kcal. Tämän ruuan (energian) valmistaminen taas aiheuttaa päästöjä. Kilometrin pyöräily 20 km/h vauhdilla kuluttaa 29,4 kcal. Yksi kcal sekaruokavaliolla täydennettynä aiheuttaa 1,5-2,5 gCO2e päästöt ja vegaaniruokavaliolla 0,2-0,5 gCO2e päästöt. Toki kannattaa pohtia vaihtoehtoiskustannusta eli miten päästöintensiivistä oma tekeminen on esim juoksun tai pyöräilyn sijaan.

Asiaa tarkemmin tarkasteltuna Helsinki – Tukholma matkaa ei kuitenkaan kannata ilmastonäkökulmasta todennäköisesti tehdä pyörällä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 gCO2e/km.

Todetaan tässä myös se, että kävely on tehottomampaa kuin pyöräily. Kävelemisen (noin 6 km/h, 70 kg painava mies) energiankulutus on noin 45-50 kcal per kilometri. Helsingistä Tukholmaan käveleminen (2000 km) aiheuttaisi ruokavaliosta riippuen noin 19 kgCO2e-238 kgCO2e päästöt eli keskimäärin 128 kgCO2e päästöt. Toki jos noudattaa mahdollisimman ilmastoystävällistä vegaaniruokavaliota on mahdollista pyöräillä Helsingistä Tukholmaan vain noin 12 kgCO2e päästöillä eli selvästi laivan päästöjä vähäpäästöisemmin. 

Ja kun päästöjen grammaviilailuun päästiin, niin kyllä. Tiedän, että esimerkiksi googlen, tekoälyn ja näiden tietojen hakeminen aiheuttaa myös päästöjä. Yhden googlehaun päästöt ovat noin 0,5 gCO2e/haku ja tekoälyn vastaavasti 10-100 kertaa suuremmat hausta ja sen luonteesta riippuen. Käytännössä siis yksi tekoälyhaku voi vastata jopa useiden satojen metrien fossiiliautoilua. Tätä tekstiä varten on tehty kymmeniä hakuja. 

Voisiko sähköpyörä olla ratkaisu? Melkein.  

Sähköpyörää varten tuotetun sähkön päästöt ovat Suomessa Suomen sähköverkossa ladattuna noin gramman CO2e kilometriä kohti (vrt. auto 136 gCO2e/km). Pyöräilyn energiantarve (30-50 kcal/km) tarkoittaa, että ruokavaliosta riippuen sen tarvitseman energiatarpeen tyydyttämisen päästöt voivat olla jopa tuon mainitun 5-50 gCO2e/km. 

Todellisuudessa sähköpyörälläkin tulee käytettyä lihasvoimaa. Jos esim oletetaan, että sähköpyörän vaatima lihasvoima on noin puolet lihasvoimalla kulkevaan pyörään verrattuna ja tavallisen pyörän energiantarpeen tyydyttäminen tarkoittaa noin 25 gCO2e/km niin sähköpyörän päästöt olisivat silloin 12,5 gCO2e/km (kehon vaatima lisäenergian kulutus) + 1 gCO2e/km (sähköpyörän sähkö) eli yhteensä 13,5 gCO2e/km. Käytännössä pyöräily sähköpyörällä Helsingistä Tukholmaan (noin 2000 km) aiheuttaisi siten 27 kgCO2e päästöt. Eli laivamatkustaminen voittaa päästöissä niukasti myös sähköpyöräilyn Helsingistä Tukholmaan mentäessä. Toki jos kulkee matkan pelkällä sähköllä eikä polje juuri lainkaan, on sähköpyörän kokoinen/kaltainen kulkuneuvo laivaa ilmastoystävällisempi tuolla matkalla.

Näissä laskelmissa ei ole huomioitu koko elinkaaren aikaisia päästöjä eli sitä, että esim sähköpyörän, auton, laivan tai lentokoneen valmistuksesta aiheutuu luonnollisesti omat päästönsä. Esimerkiksi perinteisen polkupyörän valmistuksen päästöt ovat noin 100 kgCO2e, sähköpyörän noin 150 kgCO2e ja auton valmistuksen päästöt noin 5–10 tonnia ja yhden sähköauton valmistamisen keskimääräiset päästöt noin 8,8 tonnia CO2e.

Entä paljonko päästöjä aiheuttaa matkustaminen avaruuteen ja takaisin? 

Voisiko Tukholmaan matkustaa myös avaruuden kautta? Ei varmaan ikinä Helsingistä, mutta ehkä jostain muualta? Monet myös haaveilevat ja jotkut harvat jopa toteuttavat matkoja avaruuteen. 

Yhden Falcon 9 raketin laukaisu kansainväliselle avaruusasemalle aiheuttaa noin 336 tonnin CO2e päästöt. Tyypililsesti noilla aluksilla kuljetetaan neljä henkilöä eli päästöt ovat noin 84 tonnia CO2e henkeä kohti. Yllättävän vähän siis. Tämä vastaa noin kahdeksan suomalaisen vuosittaisia päästöjä tai noin 617 647 kilometrin autoilua Suomen liikennekäytössä olevalla keskimääräisellä autolla. Paluu maahan taas ei aiheuta päästöjä juuri lainkaan (ehkä joitain satoja kiloja CO2e), koska painovoima ja jarrutusvarjot hoitavat sen homman 

Ilmastoystävällisintä on olla matkustamatta lainkaan

Aina voi tietysti ajatella, että eihän yksi lisämatkustaja lentokoneessa, laivassa tai autossa enää päästöjä paljon aiheuta, jos kulkuneuvo kulkee jotain tiettyä väliä joka tapauksessa. Näin toki onkin. Eli lisämatkustajan kilot eivät enää tuo paljon lisäpäästöjä missään kulkumuodossa. Esimerkiksi 2000 kg painavassa autossa noin 70 kg painoinen henkilö lisää CO2-päästöjä vain noin gramman per km. Erityisen ilmastoystävällistä olisi siis liftata, koska siinä ei ainakaan anna insentiiviä ylläpitää tai käynnistää kulkuneuvon siirtymistä paikasta toiseen.

Suurimmalle osalle pohjoisen kautta matkustaminen junalla on aikataulusyistä tietysti vaikeaa. Selvää onkin, että kannattaa mahdollisuuksien mukaan kyseenalaistaa koko matkustamisen tarve. Jos taas haluaa näyttää vaikka lapsille Eurooppaa reilaten ilman lentämistä ja jos sattuu vielä olemaan aikaa ja rahaa kulkea reilaten esimerkiksi pari viikkoa, niin voi olla ihan kiinnostava elämys mennä Eurooppaan myös Tornion kautta.

Ylipäätään aikatauluhaastetta voi osin taklata hyvällä ennakkosuunnittelulla ja aikataulutuksella. Aina tämä ei ole mahdollista, mutta varsinkin lomien osalta ehkä helpompaa kuin vaikka silloin, jos pitää mennä työmatkalle tai haluaa lähteä katsomaan juuri kuolemassa olevaa lähisukulaistaan Eurooppaan.

Jos ei ole pakko matkustaa, voi olla fiksuinta hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Esimerkiksi Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä ja junalla todella moneen hienoon paikkaan.  

Lisäksi kannattaa muistaa, että matkustamisessa päästöjä tulee paljon muustakin kuin itse matkustuksesta. Esimerkiksi mahdollisen majoituksen/hotellin päästöt voivat olla helposti 15-25 kgCO2e/yö. Siis saman verran kuin laivamatka Helsingistä Tukholmaan. Nämä muut matkustamisen päästöt aiheutuvat tai ovat aiheutumatta riippumatta siitä millä kulkupelillä vaikka sinne Tukholmaan menee. Usein matkoilla tulee käytettyä myös paljon rahaa erilaisiin muihin ”ylimääräisiin” palveluihin tai tuotteisiin, jotka aiheuttavat vielä omat päästönsä. 

Miksi tämä kiinnostaa minua? 

Omat päästöni ovat noin paritonnia vuodessa eli noin 93 Helsinki-Tukholma laivamatkan verran. Kestävä taso, johon jokaisen pitäisi päästä on noin 0,7 tonnia eli noin 32 Helsinki-Tukholma laivamatkan verran. Erityisesti minua kiinnostaa millä toimilla tuonne alle tonnin luokkaan voisi päästä. 

Viimeksi olen itse lomalentänyt vuonna 2007 ja matkustanut laivalla Tallinnaan vuonna 2020 ja Tukholmaan vuonna 2013. Oma energiahankinta on päästötöntä (laskennallisesti) ja eläinperäiset pihvit olen jättänyt jo vuosikymmeniä sitten pois lautaselta noudattaessani vegaanista ruokavaliota. Kulutus on minimalistista, kuljen pyörällä, junilla ja busseilla (busseja pyrin myös välttämään niiden suurten päästöjen takia) sekä teen työkseni ja vapaa-ajallani töitä päästöjen vähentämiseksi. Töiden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen sekä laajemman muutoksen aikaansaamisen ohella olen kuitenkin utelias testaamaan omassa arjessani keinoja, miten pystyn vaikuttamaan omaan hiilijalanjälkeeni.

Jos ajatellaan matkustamista tulevaisuudessa, niin laivojen päästöt ovat niitä, joihin on todennäköisesti helpompaa ja nopeampaa vaikuttaa eli korvata fossiilisia polttoaineita päästöttömillä ratkaisuilla (esim biokaasulla) kuin esimerkiksi lentomatkustamisessa siirtyä sähkölentokoneisiin tai kestäviin päästöttömiin biopolttoaineisiin. Laivamatkustaminen Suomesta ohjaa myös valitsemaan lähempänä olevia kohteita verrattuna lentomatkustamiseen ja vähentää päästöjä ehkä sitäkin kautta. 

Jos sinun on pakko matkustaa Tukholmaan (ja/tai Eurooppaan), on se fiksuinta tehdä usein laivalla ja nimen omaan Turusta Tukholmaan. Tallinnan kautta Eurooppaan ei kannata bussilla mennä. Bussimatkan päästöt Tallinasta Varsovaan ovat noin kymmenkertaiset kilometriä kohti verrattuna junamatkan päästöihin Tukholmasta Kööpenhaminaan. Laivalla ei kannata myöskään mennä Travemündeen, koska sen matkan päästöt ovat noin 70-80 kgCO2e per suunta henkeä kohti eli noin kymmenkertaiset vastaavaan junamatkaan verrattuna.  

Jos kuitenkin pohdit vakavasti sitä, miten pääset omassa arjessasi ilmaston kannalta kestävälle tasolle eli noin 700 kgCO2e vuosittaisiin päästöihin, kannattaa myös laivamatkustamista, lentämisen ja autoilun ohella pyrkiä välttämään tällä hetkellä kaikin mahdollisin keinoin.  

***

PS. Pidän todennäköisenä, että joissain tekstissä olevissa laskelmissa on myös virheitä, joten olen erittäin kiitollinen kaikista korjauksista ja lisätietojen lähteistä! 

Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!