IPCC-raportti: Elämän edellytykset heikkenevät – Mitä yritysten pitäisi tehdä?

IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa julkistettiin tänään. Raportti keskittyy erityisesti sopeutumiseen.

Ilmastotutkijoiden viesti on aika selkeä: Elämän edellytykset heikkenevät maapallolla odotettua nopeammin. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä.

Tero Mustonen kiteytty IPCC:n raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa tieteellisen tilannearvion seuraavasti:

  • Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle
  • Ikkuna korjausliikkeille pienenee nopeasti
  • Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton

Samassa tilaisuudessa Lassi Ahlvikin arvioi, että suomalaisten aiheuttamat haitallisten vaikutusten kustannukset ovat yli 100 euroa hiilidioksiditonnilta tai vaihtoehtoisesti 0,22 kuolemaa 1000 CO2-tonnia kohden.

Raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaaminen edellyttävät sitä, että luonnonsuojelun ja elinympäristön ennallistamisen pitäisi kattaa 30-50 prosenttia planeetan pinta-alasta.

Tässä raportissa korostuu poikkeuksellisen paljon luonnon monimuotoisuuden, ilmastokriisin ja ruokaturvan nivoutuminen yhteen. Kansainvälisessä julkistustilaisuudessa muistutettiin, että mikäli lämpeneminen nousee 1,5 asteen sijaan 2 astetta, uhkaa sukupuuttoaalto kiihtyä kymmenkertaiseksi. Jokaisella asteen kymmenyksillä on merkitystä.

Päästövähennysten ohella tarvitsemme paljon erilaisia sopeutumistoimia ja varautumisjärjestelmiä vääjäämättömiä seurauksia, kuten äärimmäisiä sääilmiöitä vastaan.

Viesti poliittisille päättäjille ja yrityksille on selvä. Päästöjä pitää vähentää ja valmiutta sopeutumistoimiin kasvattaa. Luonnon monimuotoisuus pitää huomioida ilmastotoimissa entistä paremmin.

Jos työskentelet yrityksessä, varsinkin johdossa tai esimerkiksi vastuullisuusorganiaatiossa kannattaa huomioida ainakin seuraavat seikat

  • Aseta kunnianhimoinen ja tieteeseen perustuva ilmastotavoite ja ryhdy vähentämään toimintasi päästöjä koko arvoketjussa (scope 1,2 ja 3) välittömästi.
  • Varmista, että ilmastotoimet tekevät hyvää myös luonnon monimuotoisuudelle. Kytke päästövähennystoimet biodiversiteettistrategiaasi. Jos sinulla ei ole tehty suunnitelmaa luontokadon huomioimiseksi, tee se nyt.
  • Tee riskiarvio ja varautumissuunnitelma ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Huomioi tässä työssä koko arvoketjusi.

Lisäksi kannattaa varmistaa, että käyttämästäsi pinta-alasta vähintään tuo mainittu 30-50 prosenttia on luonnonsuojelutoimien tai ennallistamisen piirissä. Jos se on vähemmän, lasket sen varaan, että jonkun muun täytyy suojella enemmän. Vielä parempi olisi, jos yrityksesi tai organisaatiosi arvioisi käytetyn maapinta-alan ja varmistaisi vähintään vastaavien luontotyyppien suojelun saman tyyppisellä ilmastovyöhykkeellä sekä tavoittelisi näin koko arvoketjun osalta nettopositiivisuutta esimerkiksi vuoteen 2030-2035 mennessä.

Irtautuminen fossiiliriippuvuudesta tekee hyvää ilmastolle, luonnolle ja meidän kaikkien hyvinvoinnille sekä edistää myös globaalia turvallisuutta.

Tämän IPCC-raportin tuottamiseen on osallistunut 270 tutkijaa 67 eri maasta, jotka ovat käyneet läpi yli 34 000 tieteellistä artikkelia. Raportti on luettavissa täällä.

Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.