Viisi työkalua päättäjille ja yrityksille vastuullisen kulutuksen edistämiseksi

Kärsivätkö ihmiset jo kulutushäpeästä? Voisiko päättäjät ja yritykset laittaa vauhtia siirtymisessä vastuulliseen kuluttamiseen?

Black Fridayn ja Älä osta mitään -päivän yhdeydessä on ilahduttavasti puhuttu tänä vuonna kulutuskulttuurista. Siitä, että ilmastokriisin ja luontokadon kannalta meidän ei tulisi jatkaa nykymenoa vaan löytää tilalle jotain parempaa.

Parempi arki ei ole kaukana. Aika monet ovat jo huomanneet, että ostaminen ei tee onnelliseksi. Hyvinvointi koostuu jostain ihan muusta kuin tavarasta. Tarpeeton shoppailu on noloa.

Helposti kulutuskriittinen keskustelu typistyy kuitenkin keskusteluksi yksilön valinnoista.

Tärkeää olisi kääntää katseet yhteiskunnallisiin rakenteisiin eli poliittisiin päättäjiin ja yrityksiin, jotka ruokkivat planeetan kannalta kestämätöntä kuluttamista. Ihmiset ostavat sitä, mikä on halpaa ja saatavilla. Hinnoitteluun ja saatavuuteen taas vaikutetaan päättäjien ja yritysten toimilla.

Seuraavassa viisi vinkkiä päättäjille ja vastuullisille yrityksille:

Vastuullisen kuluttamisen työkalut päättäjille:

  • Ekologinen verouudistus eli verotuksen painopisteen siirtäminen luonnonvarojen käytön verotukseen.
  • Haittavero ja korkeammat alv-luokat ilmastolle ja ympäristölle haitallisille tuotteille.
  • Hiilitullit maille ja maista tuleville tuotteille, jotka eivät ole sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteeseen.
  • Tuotteisiin pakolliset hiilijalanjäljet.
  • Ilmastolle ja ympäristölle haitallisen mainonnan kieltäminen.

Vastuullisen kuluttamisen työkalut yrityksille:

  • Oman liiketoimintamallin kriittinen arvointi ja muuttaminen ilmastoa ja luontoa haittaavasta toiminnasta niitä vahvistavaksi.
  • Vastuullisuuden kirjaaminen yhtiöjärjestykseen.
  • Ilmastotieteeseen perustuviin tavoitteisiin (Science Based Target) sitoutuminen.
  • Hiilineutraliuslupauksen tekeminen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta nettopositiivisuustavoitteen asettaminen. Koko arvoketjussa.
  • Hinnoittelun muuttaminen niin, että ympäristölle kestäviä ratkaisuja halpuutetaan. Black Friday -kampanjoista ja muista vastaavista pidättäytyminen ja osallistuminen Älä osta mitään -päivän viettoon.

Ehkä ensimmäistä kertaa Black Friday mainokset näyttävät tänä vuonna monien mielestä nololta ja myötähäpeää herättäviltä. Näyttäisi siltä, että lentohäpeän ohella on heikkoja signaaleja kulutushäpeän syntymisestä. On yksinkertaisesti noloa shoppailla alennusmyynneissä.

Vastuullisuutta viestivä yritys ei voi samaan aikaan olla mukana ylikulutusjuhlassa eikä ilmastokriisistä puhuva päättäjä voi sivuuttaa sitä, että luonnonvarojen kulutukseen pitää puuttua pikaisesti.


4 kommenttia artikkeliin ”Viisi työkalua päättäjille ja yrityksille vastuullisen kulutuksen edistämiseksi”

  1. Leo,
    nyt puheessasi on aika lailla asiaa. Varmaankin noita ympäristön/ ilmaston kannalta vastuullisen kuluttamisen työkaluja on on paljon enemmän, mutta hyvä on aloittaa vaikka näistä.
    Kaipaisin silti tässäkin yhteydessä tuolle vastuullisuus -käsitteelle tarkempaa määrittelyä, sen kun voi käsittää niin monella tavalla. Yksi selitys on tietysti tuo mainitsemasi luontoa ja ilmastoa haittaavan toiminnan muuttaminen niitä vahvistavaksi. Tämä koskee yhtälailla niin kuluttajia kuin yrityksiä…ja ennenkaikkea poliittisten päättäjien toteuttamaa ympäristö/ilmastopolitiikkaa. Tuon hiilineutraalisuuslupauksen pitäisi muuttua poliittisessa toiminnassakin käytännössä hiilivapaan ( carbon free) yhteiskunnan rakentamiseksi.
    Puhut rajoitetusti yhteiskunnallisista rakenteista, joita olisivat mielestâsi vain poliittiset päättäjät ja yritykset. Näitä rakenteita muutetaan poliittisten päättäjien toimesta, sillä yhteiskunta on läpeensä poliittinen kokonaisuus.Rakenteet koskevat koko yhteiskuntaa ja sen toimintaa, talous mukaan lukien .

  2. Oma Black Weekini meni maaliin, koska kuuntelin rytmimusaa enemmän kuin aikoihin ja erityisesti Black Fridayna raikasi musiikin ilosanoma, lähinnä tumma jazz. Summa summarum – äläostamitään-viikkoni poikikin täydet 100% säästöt, joten säästin vielä enemmän kuin huikeissa 20-30% alennuksissa luvattiin, mitä tulvi liikkeiltä joka puolella telkkarista, radiosta, luuriin ja mailiinkin. Hieno viikko ja viimeistään ensi vuonna tämä otetaan uusiksi!

  3. Hyvä Pieni Ihminen,
    Olipa Sinulla tosi järkevä Black Friday 100 prosentin säästöineen ! Synkän ” mustuuden ” vallitessa ympärillä välillä onkin hyvä pikkuisen hellittää musiikin ilosanoman myötä, siis ottaa asiat kevyemmin niiden synkkyydestä huolimatta.
    Meilläpäin ei ollut onneksi kovaa paasaamista turhan kuluttamisen puolesta, ja monelle talventuloon tottumattomalle ” kulutushysteerikolle ” sääolosuhteet muodostuivat esteeksi . Black Friday jäi sivuseikaksi. Ja Black Fridaystä muodostui todellinen ” White Friday ” kun maisemat olivat muuttuneet yhtäkkiä valkoisiksi, ihan kuin joulukortissa. Vähempikin olisi kyllä riittänyt , kun tuli lunta roppakaupalla yhdellä kertaa. Olisitte voineet säästää vähän ” valkoista kultaa ” itsellänne siellä Pohjolassa. Mutta luontohan se tämänkin asian lopulta päättää.

  4. Heipsan Eeva,
    Joo, näinhän se menee. Me saatiin myös tänne Hesoihin vihdoin lunta ja pirteä pakkassää. Eihän se oikein järkevältä kuulosta, että Keski-Euroopassa on ensilumi ennen Suomea, mutta näin se vaan meni tänä vuonna.

    Kuulema eilen oli vielä SUPERCYBERBLACKMONDAY mainosmiesten ja -naisten ja muidenkin iloksi, jolloin olikin hyvä pyöräyttää uudet supersoulit levylautaselle. Nautinnollista kulutusjuhlaa itse kullekin valitsemallaan toimialalla!

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa