Miten koronapandemia paransi elämääni ja muuttaa arjen käytäntöjä pysyvästi

Koronapandemia on muuttanut maailmaa vuonna 2020 merkittävästi. Mitä jos tämä muutos onkin osittain pysyvää?

Viime keväänä monet kiittelivät sitä, että koropandemia ei iskenyt syksyllä vuoden pimeimpään aikaan. Ajateltiin, että homma on ohi muutamassa kuukaudessa. Kesällä Suomessa tilanne näyttikin hetken siltä, että epidemia on lähes selätetty. Sitten tuli syksy ja tartunnat lähtivät jälleen nousuun.

Nyt vuoden pimein aika on ohitettu, koronapandemia on edelleen keskuudessamme. On aika pohtia sitä, miten tämä aika muutti elämäämme.

Koronakeskustelussa on esiintynyt usein ajatus siitä, että tämä kaikki on jossain vaiheessa ohi ja pääsemme taas ”palaamaan normaaliin”. Olen huomannut, että useissa etäkokouksien alku-, loppu- tai sivukeskusteluissa on pohdittu koronapandemiaa asenteella ”sitten kun tämä on ohi”.

Mitä jos tämä ei kuitenkaan ole ohi? Vaikka itse koronapandemia saataisiin rokotusten myötä aisoihin, voi olla, että koronapandemian aiheuttamat muutokset ja uudet käytännöt jäävätkin kuitenkin pysyviksi. Ainakin osittain. Itse en usko, että paluuta vanhaan enää on.

Miten todennäköisesti koronarokotusten myötä ihmiset siirtyvät enää takaisin esimerkiksi etäkokouksista kasvokkaisiin kokouksiin, nettikaupoista kivijalkaliikkeisiin tai ruuan kotiinkuljetuksista kauppoihin ja ravintoloihin. Kuinka moni lähtee taas pikapikaa tanssimaan letkajenkkaa yöravintoloihin, nauttimaan konserteista paikan päälle tai työmatkalle maailman toiselle puolelle? Varmasti osa siirtyy vanhaan, mutta tuskin kaikki.

On aika kurkottaa menneisyyden sijaan eteenpäin ja tulevaisuuteen.

Ihmisillä on varmasti painetta jatkossakin matkustaa ilmastoa tuhoten maailman ääriin. Pitää vain toivoa, että ekologisesti kestävä matkailu, esimerkiksi biopolttoaineet ja sähköinen lentäminen yleistyvät nopeasti. Voi siis olla, että loma- ja hupimatkailu lisääntyy nykyisestä heti, kun mahdollista.

Toisaalta. Nyt kun on opittu nauttimaan lähiluonnosta, miksi pitäisi lähteä hankalasti kauas. Miksi kuluttaa satoja tai tuhansia euroa käyttääkseen tunteja tai päivän hankalaan siirtymiseen, kun välittömän virkistysvaikutuksen ja ympäristön vaihdoksen voi saada hetkessä astumalla ovesta ulos ja menemällä lähimetsään. Varsinkin kun virtuaalimatkailukin on mahdollista. Itse olen esimerkiksi pyöräillyt Ranskan ympäriajon etappeja virtuaalisesti kotona älytrainerillani.

Entä kuinka moni on valmis uhraamaan päivän tai pari matkusteluun, kun pitää osallistua työkokoukseen tai seminaariin maailman toisella laidalla. Eiköhän nämä hoidu jatkossakin etänä. Ja vaikka asioita on paljon tehokkaampaa ja mielekkäämpää hoitaa kasvotusten, kuinka moni järjestää enää rutiinikokouksia tai -tapaamisia livenä. Etäkokoukset jäävät oletusarvoksi. Kasvokkaisia kokouksia järjestetään esimerkiksi silloin, kun pidetään työpajaa, suunnitellaan ja ideoitaan uusia strategioita tai tavataan läheisiä.

Monet työpaikat ovat siirtyneet pysyvästi etätöihin. Kaikissa ammateissa tämä ei tietenkään ole ollut eikä jatkossakaan ole mahdollista. Monin paikoin asiat ovat kuitenkin hoituneet etänä. On vaikea kuvitella, että toimitilojen tarve ja työmatkailu palaa ennalleen. Asiat hoituvat ilman toimistojakin.

Julkisen liikenteen käyttäjämäärät ovat laskeneet merkittävästi. Kaupungin toki kannattaa jatkossakin investoida joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn yksityisautoilun sijaan, mutta voi olla, että joukkoliikenteen käyttäjämäärät eivät enää palaa ennalleen siinä missä pyöräilyn suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Nyt kun yhä useampi on tottunut kulkemaan arkimatkansa pyörällä, kuinka moni palaa sen jälkeen enää joukkoliikenteen (tai yksityisauton) käyttäjäksi. Kaupunkien ja kuntien kannattaa panostaa pyöräinfran rakentamiseen ja esimerkiksi talvikunkossapitoon, kuten esimerkiksi Helsingissä on onneksi tehtykin.

Kaupassa käynti ja ravintoloissa syöminen. Monet ovat oppineet tilaamaan päivittäiselintarvikkeet ja muut tavarat viimeistään koronapandemian myötä verkosta. On vaikea kuvitella, että nämä samat ihmiset enää palaisivat kivijalkaliikkeisiin ja kauppoihin. Monet käyvät varmasti jatkossakin mielellään ravintoloissa, mutta entä ne, jotka ovat jo tottuneet tämän vuoden aikana tilaamaan lounaansa ja muun ruokansa kotiin.

Kulttuuri- ja taide-elämykset ovat siirtyneet verkkoon. Tämä ei tietenkään vastaan oikean teatterin tai konsertin elämystä. Siitä huolimatta. Nyt kun tarjonta saavuttaa verkossa yhä useampia ja on yhä laadukkaampaa, niin kuinka moni palaa konserttisaleille.

Koronapandemia on aiheuttanut paljon arjen muutoksia. Osa näistä ehkä palaa vanhaan malliin. Osa muutoksista jää kuitenkin pysyväksi, koska ihmisille on jo ehtinyt muodostua niin paljon uusia käytäntöjä, tapoja ja rutiineja, joita on enää vaikea muuttaa. Iloinen asia on, että useat näistä käyttäytymisen muutoksista lisäävät hyvinvointia.

Myös omalta osaltani koronapandemia on tarkoittanut monia arjen parannuksia. Tässä viisi esimerkkiä:

1. Etätyöt. Töitä pystyy tekemään etänä tehokkaammin sekä osallistumaan useampiin tapahtumiin, kokouksiin ja tilaisuuksiin kun ei tarvitse huolehtia siirtymisistä paikasta toiseen. Myös pikkujoulujen, coktail- ja verkostoitumistilaisuuksien loppuminen tai siirtyminen verkkoon ovat vapauttaneet aikaa. Toki kollegoita ja vapaita keskusteluita on ikävä, mutta näin introvertin näkökulmasta pienentynyt sosiaalinen kuormitus auttaa keskittymään myös enemmän merkityksellisiin asioihin.

2. Ajankäyttö on joustavampaa ja aikaa on enemmän. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumisen ja kuntoilun, kotityöt ja levon sekä lasten kanssa olemisen voi sijoittaa aiempaa sujuvammin niihin kohtiin, joihin se sopii paremmin. Etätöissä on paljon helpompi lähteä keskellä päivää kotoa juosulenkille tai lähiluontoon virkistäytymään, ottaa päivätorkut tai viettää hetki aikaa lapsen kanssa. Lisäksi kokouksiin tai seminaariin voi osallistua juoksulenkiltä, pyöräillessä tai lähimetsässä kävellessä.

3. Lasten kanssa on enemmän aikaa. Etätöissä on kotona, kun lapsi tulee koulusta. Päivähoidossa olevan lapsen taas voi välillä hakea keskellä päivää päiväkodista kotiin ja jatkaa töitä myöhempään. Vaikka keskeytyksiä on enemmän sekä työn ja kodin välinen raja on hämärtynyt, tuntuu silti, että lasten kanssa on saanut olla tänä aikana enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

4. Hankinnat voi hoitaa verkosta. Ruokaostosten tai lounaan tai päivällisen tilaaminen verkosta hoituu muutamassa minuutissa ja tuotteet tuodaan kotiovellesi. Tavaroita ostan minimaalisesti, mutta sen sijaan, että harhailisin edes niiden perässä kaupungilla, on tarpeellisten hankintojen tekeminen verkosta paljon nopeampaa ja helpompaa samalla kun tuote tulee kotiin tai lähikioskille.

5. Luonnonvarojen kulutus on vähentynyt. Koronapandemian myötä kulutus ja rahankäyttöni ovat vähentyneet tänä vuonna noin kolmanneksella. Tämä on ollut itselläni toki eniten pois ilmaston ja ympäristön kannalta jo valmiiksi suhteellisen kestävistä palveluista, esimerkiksi ravintoloilta. Toisaalta kun on vähemmän riippuvainen rahasta, voi enemmän tehdä sitä, minkä oikeasti kokee mielekkääksi ja merkitykselliseksi.

PS. Kun mietitään tulevaisuuden megatrendejä koronapandemian jälkeisessä ajassa, niin ehkä yksi niistä tulee olemaan ihmisen suhde eläimiin. Koronapandemian taustalla on ihmisen vääristynyt suhde muihin eläimiin ja eläinten hyväksikäyttö. Ehkä olisi aika puhua myös siitä, miten tämä ristiriitainen suhde muutetaan perusteellisesti ja pysyvästi. Jatkossa ympäristön, eläinten ja oman terveytemme kannalta on entistä tärkeämpää, että lopetamme eläinten hyväksikäytön ja syömme kasvisruokaa.

2 kommenttia artikkeliin ”Miten koronapandemia paransi elämääni ja muuttaa arjen käytäntöjä pysyvästi”

  1. Kiitos hyvästä pohdinnassa. Kulutuksen ja rahankäytön väheneminen 30% on niin paljon, että siitä kuulisi mielellään enemmän.

    • Kiitos Salli! Tuossa kolmanneksen kulutusvähenemässä on kyseessä vain korttiostokset (ei siis esim asumiskuluja, laskuja, säästöjä ja lahjoituksia). Vuonna 2019 ostin polkupyörän, joka selittää vähenemästä lähes puolet. Toinen puoli liittyy ravintolasyömisen vähenemiseen. Lisäksi osa kulutuksesta on saattanut siirtyä puolison kortille, koska elämme yhteistaloudessa 🙂

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.