Guardian ilmoitti 29.1.2020, ettei hyväksy kanavissaan jatkossa enää fossiilialan mainoksia. Aiemmin vastaavan ilmoituksen on tehnyt ruotsalainen päivälehti Dagens ETC.
Kuulostaako hurjalta? Voiko laillisen liiketoiminnan markkinointia näin rajoittaa?
Kyllä voi. Rajoitamme tällä hetkellä aika paljon esimerkiksi tupakan ja alkoholin mainontaa. Rajoitamme näitä siitä huolimatta, että tupakalla ja alkoholilla on haitallisia vaikutuksia eniten vain yksilölle itselleen. Sen sijaan fossiiliteollisuuden haitat ovat paljon laajempia ja kohdistuvat useisiin sukupolviin, kuten Riikka Suominen kirjoitti aiheesta Twitterissä.
Voi olla, ettei mene kauan, kun fossiiliteollisuuden markkinointia aletaan rajoittamaan eri maissa myös lainsäädännön keinoin. Ellei sitten yritykset itse ehdi ensin.
On kiinnostavaa nähdä, mikä merkittävä media-alan toimija sitoutuu Suomessa ensimmäisenä vastaavaan eli kieltämään fossiilimainokset omissa kanavissaan ja miten raja hyväksyttävän ja hylättävän mainonnan välillä määritellään?
Media, joka uskaltaa ensimmäisenä liikkua, määrittää vahvasti sitä, mitä muut tulevat tekemään. Kannattaa siis olla ajoissa. Tämä vinkiksi eri toimijoille myös Suomessa. Nyt ehtisi vielä kolmannelle sijalle määrittämään tulevaa kehityskulkua.
Ilmastolle haitallista toimintaa ollaan ajamassa tällä hetkellä ahtaalle. Tämä on luonnollista, kun tiedämme miten kriittistä vaihetta ilmastokriisin suhteen eletään.
Kriittistäkin ääntä kuuluu. Kun esimerkiksi Helsingin yliopiston ruokalat päättivät lopettaa Ylvann toimesta naudanlihan tarjoilun ravintoloissaan, syntyi pienimuotoinen kohu siitä, rajoittaako yritys näin yksilöiden valinnanvapautta valita lautaselleen naudanlihaa. Samanlaista keskustelua saattaa syntyä myös mainoskielloista. Rajoitetaanko fossiilimainoskielloilla yritysten vapaan ja laillisen liiketoiminnan markkinointia?
Maailma liikkuu nyt nopeasti. Hiljattain esimerkiksi Microsoft kertoi, että aikoo olla hiilinegatiivinen vuoteen 2030 mennessä ja hyvittää kaikki historiansa aikana ilmakehään aiheuttamansa päästöt vuoteen 2050 mennessä sekä perustaa miljardin dollarin ilmastorahaston ilmastoteknologian edistämiseksi.
Samaan aikaan esimerkiksi Helsingin ja Suomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 tai EU:n tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä alkaa näyttää vaatimattomalta ja riittämättömältä.
Eikä maailma pysähdy siihen, että yrityksillä ja julkiselle sektorilla on kunnianhimoiset hiilineutraalisuustavoitteet. Jo nyt sijoittajat ja merkittävät rahoittajat, kuten Euroopan investointipankki ovat päättäneet lopettaa lähitulevaiuudessa fossiilihankkeiden rahoituksen. Monet yritykset, kuten Siemens ja Fortum ovat joutuneet tikunnokkaan omien fossiilihankkeidensa myötä.
Ei mene pitkään kun aletaan katsoa myös erilaisten konsultti- ja viestintätoimistojen asiakkaita. Jos on vastuullinen toimia ja ottaa ilmastomuutoksen tosissaan, ei voi olla edistämässä fossiiliteollisuuden liiketoimintaa. Tämä on haastava tilanne, koska ainakin itse ajattelen, että juuri tällä hetkellä eniten pitäisi auttaa ja tukea niitä kaikkein saastuttavimpia toimijoita siirtymisessä kohti hiilienturaalia kiertotaloutta.
Mitä mieltä itse olet? Pitäisikö fossiilialaa yrittää tukea siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalouteen vai sulkea pois kaikki mahdollinen yhteistyö?
Nyt alkaa olla jo tekemisen meininkiä. Tässä ajassa kun kaikki muuttuu, niin uusi looginen onkin se, kun painetaan jarrut pohjaan täysillä. Näin aluksi kaikki polttomoottoriautot voisivat pysähtyä punaisiin ”vähän pidemmäksi aikaa” ja antaa kerrankin rauhassa tietä kevyelle liikenteelle. Lentokoneet voisivat jäädä kiitoradalleen ihailemaan metsämaisemaa ja unelmoimaan taivaasta. Ja niin edelleen.
Tämähän on kuin Titanicin matka kohti edessä häämöttävää jäävuorta. Horisonttiin nähdään ja varoitusmerkki on annettu. Nyt sitten käännetään rattia niin paljon kuin ihmisestä lähtee. Kyydissähän on eläinkunta ihmisineenkin ja tätä paattia ei pidä päästää uppoamaan. Haaksirikko vielä kestetään ja siitä selvitään. Joku nyrjähtänyt voisi ilakoida hukkumakuoleman vaaralla, mutta esimerkiksi hienolle ihmiselle Pentti Linkolalle sanoisin, että tuskin on hänkään valmis ensimmäisenä hyppäämään laivasta edes pelastusrenkaan kera keventääkseen lastia ja jos vastassa on jäävuori, Luojan kiitos että vielä on jee jee , niin ei siinä hyttysiä lasketa.
Että ei siinä sen kummempaa kuin Greta vaan ruoriin niin tästä merihädästä vielä selvitään
Mukavaa päivän jatkoa kaikille! 🙂
Laivamatkailusta kun nyt sitten kerta tässä vitsaillaan :
Matkailu ja varsinkin massaturismi ja turistiristeily , onkin yksi kaikkein saastuttavimmista laillisista ( kauppa)sektoreista maailmassa.
Esimerkiksi Suomen Lappiin suuntautuva luontoa ja alkuperäiskansan elintapoja ja -ehtoja tuhoava massaturismi on hälyyttävällä tasolla. Tästäkin lähellä olevasta ” yhteiskunnallisesta ongelmasta ” ja sen ratkaisusta siedettävällä tavalla pitäisi puhua enemmän. Vai onko ongelma liian lähellä koskettamaan ja huomattavaksi ?
The Guardian on melko edistyksellisenä tunnettu brittijulkaisu. Tuleekohan nyt laillisen liiketoiminnan harjoittamisen rajoittaminen sen palstoilla koskettamaan tulevaisuudessa etusijassa EU:n ulkopuolelle jäävää Isobritanniaa ja sen EU:n ulkopuolisia kauppakumppaneita , kun huomenna 31.1.2020 lehden kotimaa eroaa EU:sta kansalaistensa enemmistön toivomuksesta ?
Tämä ero aiheuttaa varmaankin jo lähitulevaisuudessa Isobritanniassa ” polttavia yhteiskunnallisia ongelmia ”…ja varsinkin EU:n kansalaisten eläminen sekä eurooppalaisten yritysten toiminta vaikeutuu brittien saarilla ja etenkin suhteessa Euroopan Unioniin.
Brittien Titanic on vaarassa revetä törmäillessâän korkeisiin jäävuoriin, ja laivarotatkin ovat jo loikanneet ajoissa mantereen puolelle. Ne eivät ole jääneet odottamaan Johnsonin & Co.:n junnimaa uppoamista….
Miten käynee tässä risteilylystissä yritysten mairitteleville lupauksille ?
Ihmettelen vain millä keinoin esimerkiksi Microsoft aikoo toteuttaa hiilinegatiivisuuteen pääsemisen eli päästöjensä lopettamisen kokonaan. Voidaanko päästöjä tuottavalla teknologialla päästä päästöjen poistamiseen eli hiilinegatiivisuuteen ? Nimittäin teknologiateollisuus, ” ilmastoteknologia ” ja kaikenmaailman tekniset vempeleet, älypuhelimet , komponenttien valmistus ( esim.tarvittavien harvinaisten metallien tuottaminen ) sekä internet ja datakeskukset tuottavat paljon päästöjä. Ilmastorahaston perustaminen ei paljonkaan edistä asiaa. Rahaa tehdään lisää rahalla. Onko noista Microsoftin keinoista jo olemassa jotain konkreettista näyttöä, vai ovatko ne ” liikesalaisuuksia ” …vai lieneekö tämä juuri sitä markkinointistrategiaa….eli hämäystä ?
Ja mitä tuo ” hiilineutraali kiertotalous ” pitää kaiken kaikkiaan sisällään ? Onko se vain jonkinlainen kangastus, vai ainut toimiva vaihtoehto ?
Mielestäni oikeudenmukaisen siirtymisen toteuttamisessa ei pidä tukea fossiilialaa, joka on jo ennestään tarpeeksi rikas toteuttaakseen siirtymisen omin voimin. Jos se edes siirtymistä todella haluaa ? Mielestäni pitäisi tukea ennemminkin ei- fossiiliperäistä energiantuotantoa ja liiketoimintaa niiden tehokkaan alkuunpääsemisen ja kehittämisen auttamiseksi. .
Hiilinuetraali kiertotalous tarkoittaa minulle sitä, että siirrymme perinteisestä lineaari- ja kertakäyttötaloudesta, jossa vain louhimme neitseellisiä luonnonvaroja ja tuotamme jätteitä malliin, jossa uusia luonnonvaroja ei käytetä vaan palvelut ja tuotteet perustuvat kierrätettyihin ja uudelleen käytettäviin tai uusiutuviin luonnonvaroihin, joiden valmistaminen ja/tai käyttö ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä.
Sitra on avannut tähän teemaan liittyen eri käsitteitä aika kattavasti täällä:
https://www.sitra.fi/artikkelit/mita-nama-kasitteet-tarkoittavat/
PS.
Ajattelet, että eniten pitäisi auttaa ja tukea kaikkein saastuttavimpia toimijoita siirtymisessä kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.
Usein mietin miksi olet siirtynyt noin kauas lapsuutesi lähtökohdista ja maisemista ! Olet unohtamassa ne. Käännät tässäkin kohtaa taas asiat kummallisesti nurinniskoin. Nimittäin näihin saastuttavimpiin toimijoihin lukeutuu mainitsemasi fossiiliala. Puolustat asenteellasi sitä asettamalla sen tavallaan UHRIN asemaan, niinkuin se ei olisi mitenkään vastuussa tämänhetkisestä itse aiheuttamastaan ahtaalleajosta ! Ikäänkuin sen itse tietoisesti valitseman liiketoiminnan ahtaalle joutuminen olisi muiden vika ( kilpailukyky !!) , ja siksi julkisen vallan pitäisi auttaa sitä lisää, ja sen pitäisi saada maineen menetyksestä jonkinlainen kompensointi , rahallinen korvaus avustuksen muodossa.
Jo on aikoihin eletty kun maapallon saastuttamisesta yrityksiä pitäisi palkita ! Ikäänkuin sillä ei olisi mitään osuutta ilmastohätätilan aiheuttamisessa. Mutta alahan on rikastunut valtavasti saastuttavalla liiketoiminnallan ! Se on itse vastuussa maineensa menetyksestä.
En käsitä mitenkään , miksi siis nyt fossiilialan osaltaan aiheuttamassa kriisitilanteessa yhteiskunnan pitäisi vielä vahingon aiheuttamisesta koituvien kustannusten lisäksi kustantaa rikkaan alan siirtymistä ekologisen liiketoiminnan harjoittamiseen ? Jos se haluaa tosissaan siirtymistä ympäristöllisesti puhtaamman liiketoiminnan harjoittamiseen niin sen tulee itse rahoittaa siirtymisensä. Sillä on siihen varaa. Siirtymävaiheen suunnittelussa sitä voitaisiin auttaa maksua vastaan. Mielestäni on epäoikeudenmukaista aloittaa rikkaimpien yritysten tukemisella !
Mielestäni oikeudenmukaisen ekologisen siirtymävaiheen toteuttamisessa valtion pitäisi auttaa ja tukea rahallisesti ennenmuta kaikkein heikoimmassa asemassa olevia kansalaisiaan näiden jokapäiväiseen elämään vaikuttavien ympäristöystävällisten hankkeiden ja välttämättömän ekologisen muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Ilmastohätätilan ratkaisussa ON KYSE ennenkaikkea IHMISKUNNAN , IHMISTEN nykyisyydestä ja tulevaisuudesta, eikä rikkaiden yritysten maineesta ja kilpailukyvystä ! Kyse on samalla Suomen valtion maineesta oikeudenmukaisen siirtymän suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa.
Kiitos kommenteista! Mitä tulee saastuttavien toimialojen tukemiseen, niin kirjoitin alkuperäisessä tekstissä epätarkasti, kun kirjoitin:
”koska ainakin itse ajattelen, että juuri tällä hetkellä eniten pitäisi auttaa ja tukea niitä kaikkein saastuttavimpia toimijoita siirtymisessä kohti hiilienturaalia kiertotaloutta.”
Tuolla yllä olevalla en tarkoita, että esim valtion pitäisi maksaa rahallista korvausta tai investointitukia yrityksille siirtymisessä hiilineutraaliin kiertotalouteen. Päin vastoin saastuttavalla teollisuudella on merkittävä historiallinen vastuu ilmastokriisin aiheuttamisesta ja heidän pitäisi maksaa korvauksia yhteiskunnalle. Näin tulee todennäköisesti tulevaisuudessa tapahtumaankin (vrt. tupakkateollisuuden korvausvaatimukset). Tämä oma pohdintani oli sitä, että pitäisikö nyt paljon päästöjä aiheuttavien yritysten kanssa tehdä ylipäätään mitään yhteistyötä ja esim yrittää kertoa heille miten muuttaa liiketoimintamallia kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, jossa luonnon monimuotoisuus lisääntyy eikä heikkene. Eli pitäisikö heille yrittää kertoa, mitä kannattaisi juuri nyt tehdä vai olla tekemässä mitään mahdollista yhteistyötä heidän kanssaan eli laittaa nämä toimijat boikottilistalle. Guardianin tapauksessa pohdinta voi olla silloin se, että tehdäänkö kaupallista yhteistyötä (otetaanko mainoksia vastaan) yrityksen kanssa, joka toimii fossiilialalla, mutta haluaa vaikka mainostaa uusia uusiutuvia tuotteitaan tai yrityksen kanssa, joka toimii osittain fossiilienergian ja osittain uusiutuvien parissa.
KORJAUS yllä olevaan tekstiin.
Kyllähän Suomessa on ainakin yksi kaupallinen media ollut, joka ei ole tietääkseni ottanut mainoksia vastaan fossiilialalta. Tämä on tietysti Voima-lehti.
Kiitos Leo valaisevasta selvityksestäsi. OK , nyt asiat avautuvat paremmin,minullekin, ne tulivat paremmin selitetyiksi, ja vältytään väärinkäsityksiltä..
Olen kanssasi samaa mieltä tuon kiertotalouden osalta.
Hiukan eri mieltä taas siitä, ollako tekemättä mitään yhteistyötä fossiiliteollisuuden toimijoiden kanssa, vai kertoa heille miten muuttaa liiketoimintamallia kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ?
Samaa mieltä siitä, että niiden tulisi hyvittää jollain tavoin ihmiskunnalle aiheuttamansa vahinko. Mutta : eivätköhän nuo tahot tiedä jo itsekin miten niiden toimintaa pitäisi muuttaa päästöjen vähentämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden rikastuttamiseksi ? Kyse on vain siitä, onko niillä tosiaan oikeasti tahtoa tehdä muutos yhteiskunnan vaatimalla tavalla ? Esimerkkinä haluttomuudesta on juuri tuo mainitsemasi suomalainen Fortum etenkin Saksan ja Alankomaiden energiantuotannon osalta..Uskaltavatko ne ottaa riskin ja tehdä täyskäännöksen hiilineutraalisuuden suuntaan ?
Nyt on tietysti toiminnan aika. Ranskassakin kansalaisjärjestöt ovat vieneet valtiovallan oikeuteen sen takia, että valtio ei ole tehnyt ilmaston lämpenemisen johdosta tarvittavia muutoksia , eikä se ole riittävästi suojellut ympäristöä ja kansalaisia ilmaston lämpenemisen aiheuttamilta haittavaikutuksilta.
Suomen hallitus pitää ilmastokokouksen 3.2.2020. Tätä silmälläpitäen Suomessa toimivat ympäristö- kehitys-ja ihmisoikeusjärjestöt vaativat hallitusta lopettamaan fossiilisten polttoaineiden tuet. Järjestöjen mielestä niiden karsimisessa on edettävä nopeammin ja riittävässä mittakaavassa. Ne vaativat, että siirtymä fossiilivapaaseen hyvinvpintiyhteiskuntaan on pantava liikkeelle heti. Ne vaativat hallitukselta rohkeutta tehdä päätöksiä vaikeistakin asioista, eikä vältellä muutosta. Niiden mukaan miljardiluokan siirtymä ongelmien ylläpidosta ratkaisujen vauhdittamiseen on mahdollista.
Toivotaan , että hallitus kuuntelee ja noudattaa järjestöjen kehoitusta, ja että niiden ei tarvitse ryhtyä Suomessakin oikeudellisiin toimiin ihmis-ja kansalaisoikeuksiensa kunnioittamiseksi !
Toisaalta , tuohon yksityisten yritysten pyrkimykseen saada enemmän päätäntävaltaa valtion politiikan suuntaamisessa lisään vielä , että ihmisille välttämättömiä asioita ja toimintoja ei pidä antaa yksityisten yritysten hallintaan. On tärkeää käydä keskustelua siitä, mikä kaikki on kauppatavaraa !
Kyse on siitä, kenellä on määrittelyvalta ja millä ehdoilla.2020-luvun Suomea rakennetaan. Suomea ei voida rakentaa hiilineutraaliksi hyvinvointiyhteiskunnaksi yksityisten voittoa tavoittelevien yritysten saneluvallalla.
Käsitin kyllä tuon Guardianin toiminnan tarkoituksen. Mutta Brexit tapahtuu tänään. Sen jälkeen Isobritannia ei ole pakotettu noudattamaan EU:n ohjeita ja sen ilmastopolitiikan suuntaa ja määräyksiä. Brexitin yhteydessä 60 miljoonaa ihmistä ( ja potentiaalista kuluttajaa ) poistuu EU:n toimintavallan alaisuudesta. EU ilmeisesti kuitenkin asettaa tiettyjä vaatimuksia Isobritannialle hedelmällisen yhteistyön jatkumisen ehtona. Ainakin toivon, että jotain päätettäisiin ilmasto-ja ympäristökysymysten osalta nyt, kun EU ainakin aikoo toteuttaa tiukempaa ilmastopolitiikkaa, vaikka sen tavoitteet näyttävätkin vaatimattomilta nykyisen tilanteen vakavuuden huomioonottaen. Kiinnostavaa on tietää mutta mitä tekee Isobritannia ilmastohätätilan pysäyttämiseksi erottuaan EU:sta ?! Ei ainakaan hyvältä näytä kaupankäynnin suhteen. Tässä suhteessa tuo Guardianin päätös on ihan mukiinmenevä. Ei siinä ole periaatteessa mitään vikaa, sitä voisivat suomalaisetkin kaupalliset mediatoimijat matkia. Tuo VOIMA -media onkin ihan ” oma lukunsa ” Suomen mediamaailmassa … ..
Suosittelen luettavaksi tähän blogin aiheeseen liittyvän Arto Huovisen jutun ” Mistä puhumme, kun puhumme ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ? ”. KU verkkolehti 2.2.2020.
Tässä Arto Huovinen selventää ( kiteyttää ) oikein hyvin kommenteissa esille tuomiani ajatuksia.
Huovinenkin painottaa , että ilmastokriisissä on kyse ihmisistä ja heidän elinoloistaan. Tällöin tulee esiin kyse ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, mikä tuo eettisen ja moraalisen ulottuvuuden ilmastokeskusteluun.
Teollisuusmailla ja monikansallisilla suurilla yrityksillä on tosiaan historiallinen vastuu ilmastohätätilan synnystä.
Huovinenkin arvioi, että ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat heikoimmassa asemassa. He ovat yleensä olleet vähiten aiheuttamassa ilmastonmuutosta. Tämä pätee niin valtioiden välillä kuin kunkin valtion sisällä yhteisöjen ja yksilöiden välillä. Keskeinen käsite ilmasto-oikeudenmukaisuudessa onkin reilu siirtymä. Siinä taas on tärkeää sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Tähän seikkaan Greta Thunberg on kiinnittänyt huomiota.
Huovisenkin mukaan siirtymän oikeudenmukaisuus on ratkaisevaa. Ja että siirtymässä pääpaino ei voi olla fossiilienergiayritysten eduissa, vaan niiden työntekijöiden eduissa.
Siis huomio on kiinnnitettävä ensisijaisesti ihmisiin ja näiden elinehtoihin, eikä yritysten maineen pelastamiseen ja muihin niille hyötyä tuottaviin ” kilpailuetuihin ” ! Huovinenkin toteaa, että huonosti hoidettuna siirtymä tarkoittaisi sitä, että ilmastokriisin ratkaiseminen antaisi vain uuden rahastusmahdollisuuden yrityksille.
Jutussa Huovinen mainitsee Ranskan ” keltaliiviliikkeen ”, joka sai alkunsa polttoaineveron hinnannoususta.
Toinen Arto Huovisen juttu ilmasto-oikeudenmukaisuudesta : ” EU, Suomi ja ilmasto-oikeudenmukaisuus ”, KU verkkolehti 2.2.2020.
Jäipä laihaksi tuo hallituksen ilmastokokouksen saldo ! Turha on kuvitella, että tällä menolla päästäisiin hiilineutraaliin Suomeen v. 2035 mennessä.
Ministeri Kulmunin ( kesk.) alkuaan suunnittelema ja ehdottama Ilmastorahasto sai hallituksen …ja tietenkin teollisuuden siunauksen. Ilmoituksen mukaan hallitus valmistelee tällaista teollisuutta tukevaa rahastoa. Pelkäsinkin, että hallitus päättää perustaa julkisin varoin toimivan Ilmastorahaston,teollisuuden tukemiseksi ” puhtaamman teknologian käyttöönottamisessa”. Julkisia varoja taas jaettaisiin yksityisille yyrityksille , joista monet ovat rikastuneet saastuttamalla Suomea ja planeettaamme. Kunhan rahojen jaosta ei muodostuisi pelkkää julkisten varojen haaskausta. Auttaisiko rahasto todella teollisuutta siirtymään puhtaamman teknologian käyttöönottoon ?
Uskomatonta. Olen hyvin epäileväinen. Mielestäni hallituksen tulisi osata johtaa taitavammin ekologista siirtymää Suomessa. Sillä pitäisi olla enemmän konkreettista osaamista. Huonosti hoidettuna siirtymä tarkoittaisi juuri sitä, että ilmastokriisin ratkaiseminen antaisi vain uuden rahastusmahdollisuuden yhtiöille. Tässä taitaakin käydä niin , että teollisuusyritykset saavatkin vain uuden rahastusmahdollisuuden , kun niiden pitäisi ennemminkin jotenkin korvata yhteiskunnalle aiheuttamansa tuho ! Teollisuuden, ja varsinkin energia-alan lobby on näköjään onnistunut puhumaan hallituksenkin ympäri ja pääsemään päämääräänsä….! Ne ovatkin tyytyväisiä kokouksen saldoon. Rahalla tullaan varmasti tekemään lisää rahaa, joka useasti päätyy ulos Suomesta Hallitus ei hiiskahtanutkaan tuotanto-, kulutus- ja elämäntapojen muuttamisen tarpeesta..joka on ollut varsinkin protestoivan nuorison vaatimuksena.
Energiaverouudistuksesta ja kestävän kehityksen verouudistuksesta ei puhuttu , eikä konkreettista toimintasuunnitelmaa esitetty. Eikä puhuttu mitään tavallisten vähävaraisten ihmisten avustamisesta esimerkiksi asuntojen energiaremontin tekemisessä ja muissa ilmastohätätilan vaatimissa elämäntapamuutoksissa
Eikö tämän kokouksen heikko anti harmita ympäristöministeriä ( vihr. ), joka ennen kokousta sanoi, että hallituksen tavoite tarkoittaa toimia joka sektorilla .. ? Ainakin kansalaisjärjestöt taitavat olla aika lailla pettyneitä tulokseen, vaikka eivät ne paljoa siltä odottaneetkaan. Hallituksen kunnianhimoiset tavoitteet näyttävätkin olevan paljolti vain ilmoitusluontoista mainostamista .
Taidettiin taas kerran mennä ministeri Kulmunin johdolla ja Keskustan ehdoilla, vaikka hallitus on viher/vasemmistoenemmistöinen ? Kestääkö sen kantti tehdä välttämättömiä rohkeita päätöksiä ? Näyttää siltä, että ei taida kestää. Kattavaa ja yhteistä tilannekuvaa ei edes saatu aikaan.
Maatalouden päästöjen vähentämisestä ei puhuttu mitään. Turpeen energiakäytöstä luopumisesta ja metsien ja maaperän hiilinielujen vahvistamisesta ei tehty vieläkään ratkaisevia päätöksiä, eikä edes liikenteen päästöjen rajoittaminen ollut tapetilla.
Leo,
Voit olla tyytyväinen hallituksen ilmastotoimiin eli toimettomuuteen.
Nyt on piru merrassa ! Hallitus on kuin onkin siirtämässä sille kuuluvan vastuun ja määräysvallan Suomen ilmastopolitiikasta teollisuuden ja maa-ja metsätalouden yrityksille. Viherpesu on tehokasta…. Hallituskin antaa näköjään etusijan markkinavoimille ja kaupallisuudelle. Sekin tekee ilmastosta pelkkää markkinatavaraa, nykyisen vallitsevan talousjärjestelmän puitteissa ihmisillä ja luonnolla ei siinä menossa ole väliä. Tämän olemme jo nähneet. Valitettavasti, tämä ” moderni kansanrintamahallitus ” hallitus junnaa edellisen hallituksen tavoin menneisyydessä, eikä näe selkeästi nykyhetkeen ja kauas tulevaisuuteen.
Kenen etua tämä ajaa ? Tämäkö on sitä konsensusta- yksimielistä ( ? ) yhdessä tekemisen osaamista ? Voidaan kysyä : onko tämä edes oikeudenmukaista ja ekologista siirtymää ? Tällätavoinko haparoiden, arastellen ja nahjustellen Suomea aiotaan viedä kohti hiilineutraalisuutta 15 vuodessa ?
Katsotaanpa miten tässä käy ilmastohätätilalle ja siitä kärsiville ihmisille ja luonnolle. Mutta meillä ei ole aikaa odotella tämäntapaisten ” kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden ” aikaansaamaa lopullista tulosta, vaan on jatkettava määrätietoisesti kamppailuamme parempien elinmahdollisuuksien puolesta , koska vastuuasemassa olevat poliittiset päättäjät eivät uskalla sitä tehdä…Suomessakaan. Näiden tahojen puheiden ei saa antaa jäädä vain puheiksi, eikä lupausten katteettomiksi lupauksiksi.
PS.
Hallituksen ilmastokokouksessa ei saatu aikaan mitään konkreettista muuten kuin jonkin verran teollisuuden osalta.
Yksi todiste hallituksen aikomuksista antaa etusija markkinoille on valtion rahakirstua vartoivan valtionvarainministeri Katri Kulmunin ( kesk.) lausunto : ”…ilmastotyö voi vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä ja avata vientimarkkinoita….ja tuoda työtä koko Suomeen …” Hallitus tekee ilmastohätätilasta kauppatavaraa.
Mitenkä kävikään edellisen Sipilän ( kesk.) hallituksen uhkailun avulla pakottaman KIKY-sopimuksen kanssa ? Muistammehan mitä se on tuonut mukanaan yritysten kilpailukyvylle ja varsinkin yritysten työntekijöille ? Kikynkin luvattiin vahvistavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja vientimarkkinoilla…ja silläkin uskoteltiin luotavan valtavasti työpaikkoja !
Ministeri Kulmunin kannattaisia muistaa, että ilmastohätätilaa ei ratkaista yksinomaan teollisuuden toimilla ja uudella teknologialla.
Samoin Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen on kuultu iloitsevan hallituksen tekemättömyydestä ( varsinkin turveteollisuuden osalta ). Hän on sanonut kyseen olevan ” puolenpidosta ” ..! Minkä osapuolen puolen/huolenpidosta tässä hallituksen hölläkätisyydessä onkaan kyse ?
Huomasin Ylen uutisista ( 4.2.2020 ) , että asiantuntijat ( mm.WWF ) pitävät hallituksen uusia ilmastotoimia riittämättöminä. Heidänkin mukaansa tarvittaisiin lisää uskallusta ja poliittista tahtoa. Hekin arvailevat minkälaisia päästövähennyksiä Ilmastorahaston avulla voidaan tuottaa. Asiantuntijatkin uskovat, että hallituksen keinot eivät riitä tekemään Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä.
Yhden mainontaa koskevan asian pitäisi olla jo nyt tarkan rajoittavan säännöstelyn kohteena : hiilen kompensointibusineksen.
Suomi on nykyään läpeensä kyllästetty kaupallisella markkinahenkisyydellä. Kaikesta on tehty kilpailevaa bisnestä. Ilmastohätätilasta jatkavat tuottavan bisneksen tekemistä varsinkin ne tahot, jotka ovat aiheuttaneet ilmastohätätilan saastuttavalla bisneksellään. Ja nyt Suomi aikoo muita ennen hiilineutraalisuuteen pyrkiessään päästä ” kunnianhimoisen johtajan ja voittajan ” asemaan! Onnistuukohan se siinä ?
EU:ssakin hiilen kompensointikauppa on valtavan iso bisnes, vaikka sillä ei saavutetakaan hiilineutraalisuutta. Sen todellinen vaikutus on suurinpiirtein nollan luokkaa. Kansainvälinen tiedemaailma ei ole vakuuttunut kompensaatiokaupan tehokkuudesta ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä. Kompensaatio on suoranainen lupa saastuttaa..
Varsinkin paljon saastuttavan teollisuuden yrityksille kompensointikaupasta on tullut helppo keino kääntää huomio muualle ja tehdä aiheesta vaikuttava mainos-ja kommunikaatio-operaatio. Yritykset käyttävät kompensaatiota maineensa ja vaikutusvaltansa kasvattamisen välineenä. Ne harjoittavat kompensaatiokaupan avulla viherpesua. Hiilineutraaliudesta ei ole niinkään väliä kunhan yritysten saama hyöty on maksimaalinen.
Yritysten ( ja yksityisten ihmistenkin ) vapaaehtoinen kompensaatiointo on puhtaan omantunnon hankkimista. Vaikkapa ostamalla metsää tai istuttamalla puita yritykset ( ja yksityiset ihmiset ) ovat hankkivinaan ” vastuullisen ” hyvänolon tunteen siitä, että ovat tehneet jotakin planeettamme pelastamiseksi ! Yrityksille metsä ja puut ovatkin sykähdyttävä ja vetoava onnistuneen ideaalisen marketingin symbooli. Istutetaan puita …ja samalla voidaan jatkaa saastuttamista hyvällä omallatunnolla …Ja kirsikka kakun päälle on se , kun valtio vielä avustaa ( julkisista varoista ) yrityksiä näiden viherpesussa !
Otetaanpa esimerkiksi vaikka lentoyhtiöt. Nyt on muotia puhua tälläkin kaupan alalla ” vastuullisesta ” matkustamisesta. Esimerkiksi Ryan Air mainostaa olevansa ” maailman vihrein lentoyhtiö” , koska se kustantaa puiden istuttamista.
Tämä lentoyhtiö tunnetaan kylläkin ihan muusta kuin planeettamme viheröittämisestä…ja pelastamisesta
Metsän ja puiden istuttaminen ei ole mikään nopea ja helppo keino jarruttaa ilmaston lämpenemistä. Eikä metsää voi istuttaa mihin tahansa, koska sille ei ole tilaa ,eikä sopivaa kasvualustaa kaikkialla maapallolla. Toisaalta se toimii tehokkaana hiilinieluna suhteellisen hitaasti, siihen menee vuosikymmeniä. Lisäksi metsäkatoa tapahtuu koko ajan monista syistä johtuen. Yksi syy on ihmisten tietentahtoinen toiminta .On helppo kuvitella, että vaikkapa Afrikan aavikoitumista vastaan voitaisiin istuttaa puita, mutta ei ole yhtä helppoa toteuttaa metsän kasvu ja pysyvyys näillä alueilla, eikä edes ennestään metsittyneillä paikoilla ilmaston lämpenemisen kiihtyessä…haitallisten päästöjen jatkumisen ja kasvamisen seurauksena. Ympäri kierretään ja yhteen tullaan : haitallisten päästöjen on loputtava.
Ehkä ainut myönteinen puoli tässä kompensaatioajatuksessa on se, että sillä osallistutaan tavallaan erilaisten positiivisten projektien ideointiin. .
Samanaikaisesti kompensaation yhteydessä puhutaan ” vastuullisuudesta ”. Mutta eihän vastuullinen ihminen tai yritys saastuta. Vastuullisuus pitää kyetä näyttämään muutoin kuin puheissa ja mainoksissa ! Yritykset ja poliittiset päättäjät ( ja liian monet tavalliset ihmiset ) eivät ole tiedostaneet tilanteen vakavuutta. Ne eivät tajua vieläkään, että planeettamme tuhoavan systeemin pönkittämistä ei voida jatkaa keinotekoisesti. Niillä ei ole ymmärrystä siitä, että nyt tarvitaan radikaali systeemin muutos.
Hyvä E.S-H,
” Ehkä ainut myönteinen puoli tässä kompensaatioajatuksessa on se, että sillä osallistutaan tavallaan erilaisten positiivisten projektien ideointiin. .”
Kyllä, olen samaa mieltä tuosta asioiden hyvän puolen muistuttamisesta, Mukavaa, kun löysit jotain positiivista muutoksen keskeltä, optimismi onkin ehtymätön luonnovara, jota kaikkien kannattaa ekologisesti hyödyntää ja sitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.
Jos tämän tilanteen voisi paperilla ratkaista ja halki poikki pinoon tosta vaan ja muuttaa koko systeemin, niin kai se olisi jo eilen tehty. Todellinen muutos on paljon hitaampaa. Ajattelen, että tämä ns. kompensaatiovaihe (esim lentomatkojen kompensaatiot) on eräs vaihe kehityksessä ilmastoystävällisempää huomista. ” Kaiken muutos ” on niin suuri, että ehdottamasi ”radikaali systeeminen muutos” ei liene kovin realistinen tai turvallinenkaan vaihtoehto ihmisen luonteen ollessa kyseessä. Kiire on kyllä kova, mutta samalla pitää rauhanomaisesti edetä asioissa.
Ymmärrän hyvin teoriassa radikaalia muutostarvettasi, mutta kuten sanottua, ehkä sitä kohden mennään mahdollisimman pienin suurin harppauksin, jonka nykyinen systeemi kestää, suomeksi sanottuna siis ihan yhteiskuntarauhakin.
Mukavaa viikonloppua!
Hyvä Pieni Ihminen ,
Eivätpä kapitalistisen markkinatalousjärjestelmän pönkittäjät , poliitikot ja yritysmaailman vaikuttajat osaa kuvitellakaan että ” tosta vaan ja muutetaan koko systeemi ” koska ilmastohätätila sitä vaatii. Eiväthän he toki systeemiä ” paikkaillessaan ” edes ajattele, että siinä olisi jotain perustavaa vikaa. Hehän pitävät kiinni kynsin hampain tuhoisan järjestelmän säilyttämisestä.
Tästä kamppailusta yhtenä osoituksena on juuri tuo yhtäkkinen keinotekoinen herääminen ” vastuullisuuteen ” ilmastokriisin pyörteissä ja hätätilan uhatessa koko systeemin ja tilanteen aiheuttaneiden suurten yritystenkin olemassaoloa.
Eri asia on sitten kantavatko yritykset oikeasti ja käytännössä vastuuta muusta kuin omien taloudellisten intressiensä huolehtimisesta. Ympäristön hätätila ei niitä paljonkaan hetkauta. Tämän näkee jo suomalaistenkin yritysten toiminnasta ( esim. puoliksi valtionomisteinen Fortum, Terrafame ent.Talvivaara jne. ). Kun raha ( nk.” talous ” ) on edelleenkin ainut arvo ja kannustaja, niin valtion talouspolitiikkaan vaikuttavat suuryritykset tietävät, että Suomen ilmastopolitiikka ei asetu mitenkâän poikittain niiden etujen tielle. Toiminta- ja laajennuslupia, yritystukia ja kompensaatioikeuksia tippuu , vaikka ilmastohätätila ei sallisikaan niitä. Helppo lisärahan saanti motivoi yrityksiä esim. hiilikompensaatiokaupassa. Sitä hoitamaan on oikein perustettu erillisiä yrityksiä …jne. Suomen valtio kuulemma pohtii mukaantuloaan hiilikompensaatiokauppaan !
Suomi on nykyisellään yhtä kapitalistista bisnestä ! Kaikki on kaupan. Eikä tätä sitten saisi vastustaa ilmastohätätilan takia ? Kummallista logiikkaa…..Valtionvarainministerikin puhui hallituksen ilmastokokouksen yhteydessä yritysten kilpalukyvystä kansainvälisillä markkinoilla ja markkinoiden kasvattamisesta ….Kyse on siis kilpailusta ja voittamisesta. Kyse on sellaisesta talousjärjestelmästä, jossa tavallisilla ihmisellä ei ole paljonkaan arvoa yritysten kilpailun ja voitontavoittelun pyörteissä. Ei ” vastuulliseksi ” lavastetussa voitontavoitteluruljanssissakaan
Ihmettelen, eikö tällaisen ihmiset ja planeettamme näännyttävän kilpailusysteemin radikaaliselle muutokselle olekaan tarvetta Suomessa ?
.
Ei Suomen yhteiskuntarauha häiriintyisi mitenkään radikaalista eli todellista kaikkia ihmisiä hyödyttävää hyvinvointiyhteiskuntaa rakentavasta muutoksesta. Minäkään en tarkoita radikaalisuudella väkivaltaa enkä hetkessä toteutuvaa muutosta. Tarkoitan konkreettista rauhanomaista siirtymistä voittoa tavoittelevasta rahanahneesta ja keinottelevasta ,erittäin väkivaltaisesta kapitalistisesta talous-ja yhteiskuntajärjestelmästä toisenlaiseen luonnon ja varakkuutta omistamattomienkin ihmisten tarpeet huomioonottavaan systeemiin.
Kiertotalous on yksi muutosta edistävä asia, ei ainoa ratkaisu. Kun ja jos sekin toteutetaan entisen järjestelmän ultraliberaaleissa puitteissa, niin saatetaan törmätä ylitsepääsemättömään ilmastoa lämmittävään saastevuoreen.
Kun näin kauempaa seuraa suomalaista ilmastopolitiikkaa, niin tuntuu , että Suomi on hakoteillä ilmaston lämpenemisen rajoittamisessa. Mikään vastuussa oleva poliittinen taho ei uskalla tehdä tarvittavaa muutosta. Tämä johtuu paljon siitä, että markkinoille on annettu päätäntä – ja toimintavalta.
Muuten : suomalaisen yrittäjän kaikkein pahin vihollinen ei ole ilmastonmuutos, vaan monikansallinen ” yrittäjä ”, joka aiheuttaa vastuuttomalla toiminnallaan ilmaston lämpenemistä.
Tästä puhuu mielenkiintoisella tavalla Ari Ojapelto blogissaan ” 16. Yrittäjän pahin vihollinen on monikansallinen ” yrittäjä ” ( KU verkkolehti 8.2.2020 ). Siitä selviää ehkä jotenkin se, minkälaisten yritysten ” vastuullisuuden ” kasvattamisesta on ennenkaikkea kyse ilmastokriisin hillitsemisessä. Ja samalla selviää se, miksi emme etene nopeammin ilmastohätätilan ratkaisussa. Nâitä tarkastellessa löytyy ehkä hyviä syitä sen ” radikaalin ” harppauksen tekemiselle ?
PS.
Kompensaatiovaiheeksi nimittämälläsi kompensaatiokaupalla ym. siihen samaistettavalla ei ole kovinkaan merkittävää vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Se on ennen muuta suuri bisnes.Miksi siis jatkaa sitä ?
Onko ilmastohätätilaa tuottava vallitseva ja hallitseva kapitalistinen markkinatalousjärjestelmä mielestäsi kaikenkaikkiaan kaikille ihmisille ja luonnolle ehdottomasti turvallinen ja väkivallaton ? Ja jos on , niin kenelle ?
Eikö tämän systeemin harjoittamasta henkisestä, aineellisesta ja fyysisestä väkivallasta kärsikään enää kukaan ihanteellisessa pohjoismaisessa ” hyvinvointivaltiosssa ” Suomessa ? ( esim.työttömyys, toimeentulovaikeudet , sosiaalinen syrjiintyminen ja mielenterveysongelmat, vanhusten ja lastensuojelun heikkoudet, tasa-arvovaje , vähävaraisten ilmastokriisiin sopeutumisen vaikeudet jne.jne.) Monenlaisten yhteiskunnallisten ongelmien tuottamisen lisäksi systeemi aiheuttaa suoranaisen turvallisuusriskin .Kilpailu globaalista taloudellisesta ja sotilaallisesta valta-asemasta tuottaa asevarustelun kiihtymistä ja sotia. Siis väkivaltaa ja kärsimystä eri puolilla maapalloa. Monissa maissa yhteiskuntarauha on häiriintynyt jo nyt taloudellisten ja niihin liittyvien sotilaallisten valtapyrkimysten takia. Meillä Ranskassa ollaan oltu jo hyvin lähellä kaaosta kansalaisten protestoidessa teknokraattisen valtionjohdon osaamattomuuden ja häikäilemättömyyden takia
Ihmisen perusluonteella ei ole tässä juuri mitään tekemistä, sillä sekin on nykyisin paljolti itsekkyyttä, rahan ja vallanhimoa tuottavan systeemin muokkaamaa. Egoistinen oman edun tavoittelu on etusijalla.
Miten niin tällainen tuhosysteemi olisi rauhallinen ja turvallinen ? Miten niin tällaisen erittäin väkivaltaisen järjestelmän radikaali muutos ei olisi turvallista ja saattaisi aiheuttaa uhan jopa yhteiskuntarauhan häiriintymiselle Suomessa ?
Radikaalilla muutpksella tarkoitan perustavanlaatuista muutosta yhteiskunnan rakenteissa. Kyse on tilanteesta selviämistä edistävästä perustavanlaatuisesta muutoksesta tuotantotavoissa, kulutus-ja elämäntapatottumuksissa. Muutoksen on tapahduttava yhteiskunnan perustavissa rakenteissa kaikilla tasoilla. Kyse ei ole vain siitä, millä tavalla tuotetaan ja kulutetaan, vaan myöskin siitä kenen ehdoilla toimitaan ja kenen etua ajatellen. Ketään ei saa jättää osattomaksi. Kyse on taloudellisesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ihmisten kesken.
Lisäksi pidän erittäin tärkeänä sitä, että ihmisten on laitettava kuntoon suhteensa luontoon ja kaikkeen muuhun elolliseen planeetallamme ja jättää luulo ylivoimaisuudestaan, muuten meidät oikea hukka perii.
Tämä kaikki tarkoittaa koko yhteiskunnan toimintaperiaatteiden ja konkreettisen toiminnan rauhanomaista uudelleenjärjestämistä ympäristöystävällisen ja elämää kunnioittavan demokraattisen oikeusvaltion puitteissa.
Lisäksi
Hyvä E.S-H,
” PS.
Kompensaatiovaiheeksi nimittämälläsi kompensaatiokaupalla ym. siihen samaistettavalla ei ole kovinkaan merkittävää vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Se on ennen muuta suuri bisnes.Miksi siis jatkaa sitä ? ”
Olen täysin samoilla linjoilla oikeastaan. Pyydän, ole hyvä ja tee muutos meidän kaikkien hyväksi, tulevaisuuden hyväksi. Tuen ja kannustan sitä täysillä ja aplodeeraan täältä käsin!
.. Ennen sitä nämä muut yrittäjät yrittävät auttaa tilannetta omalla tavallaan, mm tekemällä yhteistyötä yritysten kanssa sama päämäärä mielessään. Kun.ei kaikilta vaan onnistu mikään yhteiskunnallinen vallankaappaus.
Edellisessä kommentissa oli ironiaakin mukana. Päädyn taas kysymään tätä samaa sinulta, eli millä käytännön toimilla demokratiassa edetään vaikka yritysten kohdalla paremmin kuin tekemällä yhteistyötä heidän kanssaan, eli ohjaamalla ja opastamalla heitä ja uudenlaista toimintakulttuuria luomalla? Jos sitä ei tehdä, mitään muutosta tuskin tulee.
Tähän et mielelläsi vastaa kun sitä ihan ystävällisesti kysyn, onhan aihe kiinnostava. Ei mikään vallankaappaus ole todellista eikä toivottavaa eikä rauhanomaista. Kyllähän tämä tilanne pitää yhteistyöllä ja neuvottelemalla yhdessä ratkaista, vai mitä? Teoriassa olen ihan samoilla linjoilla kanssasi itse asiasta mutta miten tämä kaikki toteutetaan, siitä kai on kyse.
Mukavia illan jatkoja Ranskan maalle.
Pieni Ihminen,
Katsotaanpa lähemmin mitä vallankaappauksella ja vallankumouksella tarkoitetaan. Vallankaappauksessa on kyse useimmiten väkivalloin ja armeijan aseellisella avulla kaapatusta poliittisesta vallasta., jolloin jokin valtionjohtaja ja/ tai hallitus suistetaan vallasta, ja kaappauksen seurauksena kaappaajat nostavat itsensä valta-asemaan. Verisenä esimerkkinä olkoon esim.Chilessä tapahtunut vallankaappaus , jolloin demokraattisesti valittu presidentti syöstiin vallasta ja murhattiin kenraali Pinochetin ja armeijan toimesta, ja jolloin Chilen demokratia loppui pitkäksi aikaa. Vallankaappauksessa kyse on hyvin harvoin demokraattisiksi katsotuista toimintamenetelmistä ( esim.Brasiliassa Lulan vangitseminen estämään hânen uutta poliittista nousuaan. Samoin on Venezuelan nykyinen tilanne ). Varsinkin Latinalaisen Amerikan ja Afrikan maista löytyy lukuisia esimerkkejä vallankaappauksesta.
Demokraattisiksi katsotuissa maissa tapahtuva vallankaappaus yleensä lopettaa demokratian siihen paikkaan. Kuka tässä nyt aikoo kaapata vallan esimerkiksi Suomen valtionpäämieheltä tai nykyiseltä hallitukselta ? Ei kukaan. Siihen ei ole edes nykyisellään aihetta.
Katsotaanpa todellisuutta silmästä silmään. Katsotaanpa tilannetta realistisesta näkökulmasta, Mitä tulee yksityisyritysten toimintaan nykyisen uusliberalistisen systeemin puitteissa, niin kyllä etenkin suuret monikansalliset yritykset pitävät vaikutus-ja päätösvaltaa hallussaan. Maailmantaloutta hallitsevat suuryritykset ( esim.GAFA- yritykset ja finanssipiirit ), jotka ” opastavat ” ja ” ohjaavat ” hallituksia ja luovat niiden etuja palvelevaa valtioiden ” toimintakulttuuria” . Näin tapahtuu nyt Suomessakin, jossa toimitaan paljolti juuri yritysmaailman ehdoilla. Tätä todistaa jo hallituksen ” ilmastoystävällinen ” päätös tukea yrityksiä niiden ” kilpailukyvyn ” parantamiseksi kansainvälisillä kapitalistisilla markkinoilla. Yritysten toivomusten mukaisesti hallitus korostaa niille suunniteltuja yritystukia, eikä mainitse mitään niistä konkreettisista avustuksista, joita pitäisi antaa tavallisille ihmisille ilmastonkriisin jarruttamiseksi.! Asia ei olekaan ihan kuvaamallasi tavalla päinvastoin Tähän on saatava radikaali muutos, joka tapahtuu rauhanomaisia poliittisia keinoja käyttäen. .
Kuten edellisissä kommenteissani ilmaisin selkeästi, niin radikaalissa muutoksessa ei ole kyse mistään väkivaltaisesta ” vallankaappauksesta ”, . perustavanlaatuisesta olevasta yhteiskunnan rakennemuutoksesta, joka tapahtuu rauhanomaisesti demokraattisen oikeusvaltion puitteissa. Radikaali muutos on tietynlaista vallankumousta siinä mielessä, että yksityisyritysten ei enää anneta yksin päättää hallituksen politiikasta ja koko yhteiskunnan toiminnasta. Tämän demokraattisen valtion perusrakenteista mainittakoon esimerkiksi koulutus-ja oikeusinstituutiot, terveydenhuolto ja sosiaalitoimen hoito, rakennuspolitiikka, kuntien ja hallinnollisten alueiden toimintaperiaatteet ja menetelmät, liikenteen ja liiketoiminnan järjestäminen, työntekemiseen liittyvät organisaatiot jne. Siis kaikki mikä koskettaa ihmisten jokapäiväistä elämää. Näillä yhteiskunnan perussektoreilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen jarruttamisessa. yritysmaailman toimintatavat eivät ole ainoita, joihin pitää saada muutos. On toimittava kaikilla sektoreilla. Tätä painotti ympäristöministerikin ( vihr.), mutta silti hänellä ei ole päätösvaltaa vaikkapa turpeen energiakäytöstä tai ydinvoimansta. Niiden käyttöä ” ohjaavat ” toistaiseksi ( ? ) liikemaailman vaikuttajat.. Tämä ei ole demokraattista.
nan Koska demokratialla tarkoitetaan kansanvaltaa, eikä talouseliitin poliittista valtaa , niin demokratiassa pitäisi antaa ensisijainen ohjaus-ja päätösvalta demokraattisesti valituille poliittisille päättäjille, eikä markkinaetua hakeville rikkaille yksityisille suuryrityksille. Radikaali muutos tarkoittaa sitä, että poliittisten päättäjien on uskallettava poistaa nykyinen demokratiavaje lisäämällä demokraattista päätäntävaltaa kaikilla yhteiskunan sektoreilla myöskin ilmastopolitiikan osalta. Heillä on oikeus.tehdä radikaali perustavanlaatuinen muutos.
PS.
Kuten olen usein maininnut, niin kaupalliset markkinat, yritykset ja liikemaailma kokonaisuudessaan ei yksin muodosta yhteiskuntaa, ei Suomessakaan. Yhteiskunnan keskiössä ja huomion kohteena pitää olla ensimmäiseksi ihmisen, eikä bisneksen kaikissa muodoissaan.
Suomessa kaikesta mahdollisesta on tehty kauppatavaraa.Ilmastosta ja sen kriisin hillitsemisestäkin.
Puhutaan suureen ääneen ja jatkuvasti taloudesta, markkinoista ja kaupankäynnistä ja rahallisesta korvauksesta ja eduista. Kenen eduista ?
Huomasin jo v.1995 Suomessa käydessäni että entinen kotimaani on läpeensä kyllästetty bisnesajattelulla. Markkinoista ja bisneksen tuottavuudesta ja rahan hankinnasta puhutaan jatkuvasti ja kaikissa yhteyksissä. Ihmiset seilaavat markkinavoimien pyörteissä ja niiden ehdoilla joka paikassa. Mitään muuta arvoa ei tunnu olevan kuin raha ja sen ahnehtiminen. Sen puolesta ollaan valmiita kilpailemaan ja vaikka tönimäänkin. Ja ne yritykset, jotka huutavat kovimmin ” ilmastohätäänsä ” saavat eniten .avustusta julkisista varoista ..ja kilpailuetua,
Näin on tämän kompensaatiokaupan ja erilaisten ” hiilikompensaatioiden ” osaltakin. Ja valtio aikoo antaa lisää tukea kompensaatiokaupan yrityksille. Kaupankäynti on saatava pyörimään ja tuottavaksi !Tästä yritystuen muodosta yritykset ja metsänomistajat ovat tyytyväisiä ( esim.Ilmastorahaston aiotut tukiaiset ja yritysten veronalennukset yms. ). Hallitus ei edes puhu, ei ainakaan kuuluvasti suureen ääneen, ilmaston lämpenemistä aiheuttavien päästöjen nopeasta vähentämisestä ja lopettamisesta,.kuten hallitusten .välinen kansainvälinen ilmastopaneeli ( IPCC ) on suositellut. Valtion ei pitäisi tukea mintä tahansa bisnestä ilmastohätätilan nimissä. On olemassa muita keinoja kuin päästökauppa ja hiilikompensaatio. Niitä pitäisi käyttää ( esim.verouudistus ). piiskaakin tarvittaessa. Lamnpaan laupeudella ei mennä kovinkaan paljon eteenpäin.
Hiilikompensaatiokin ja päästökauppa ovat saasteiden eli päästöjen sallimista, evät ne muuta ole vaikka niitä käännettäisiin miten päin tahansa. Käytännössä ne ovat lupa jatkaa saastuttamista. Miksi tähän ei saisi yrittää tehdä radikaali ( perustavanlaatuinen ) muutos ?
Tämä yleinen kaupallinen ideologia ja sen jatkuva syöttäminen on yököttävää. Siihenkin olisi saatava radikaali muutos.
PS. 2
Siinä mielessä perustavanlaatuinen radikaali muutos olisi vallankaappaus, että yrityksiltä ja kansainväliseltä finanssipääomalta kaapattaisiin valta päättää valtion politiikan suunnasta ja toteuksesta. Kyse on siitä kenellä on päätösvalta ja kenen ehdoilla toimitaan, kenen etua ensisijaisesti ajatellen. Tällöin olisi kyse demokratiavajeen poistamisesta, kun poliittinen suunnittelu-ja päätösvalta, ympäristö-ja ilmastokysymyksissäkin, palautettaisiin demokraattisille instituutioille ja elimille. Ja kun toimittaisiin kaikkien kansalaisten ehdoilla ja heidän yhteistä etuaan ajatellen. Markkinahenkisen yritysmaailman kahleissa painiskeleva demokratia päästettäisiin vapaaksi ja sille kuuluvaan täyteen toimintakykyisyyteen ja vaikuttavuuteen.
Suomi ei ole yksityinen kaupallinen yritys tai start-up- kansakunta Suomi ei ole markkinatasavalta, vaan demokraattinen tasavalta ( ainakin perustuslakinsa mulaan )…. Sitä ei pitäisi yrittää johtaa liikemaailman toimintaperiaattein, menetelmin ja yritysten markkinaehdoilla. Ei ilmastopolittikankaan osalta.
Pieni Ihminen,
Esimerkki päästökompensaatiokaupan epämääräisyydestä Ranskassa:
Meillä on tullut esiin useita väärinkäytöksiä ja laittomuuksia päästökauppaa harjoittavien yritysten ja sitä järjestävien yksityisten tahojen toiminnassa. Êräskin järjestäytyneen rikollisuuden tekemä kavallus on miljoonien eurojen luokkaa. Päästökaupassa tehdyista väärinkäytöksistä ja laittomuuksista on viety oikeuteen useita henkilöitä. Muutamat heistä ovat paenneet maasta välttääkseen oikeudenkäyntiä ja kavallettujen varojen takaisinmaksua. .
Kansainvälinen päästökompensaatiokauppa on siis tuottava bisnes …
Julkinen televisiokanava esitti joitakin aikoja sitten tutkimustoimituksensa tekemän ohjelman päästökaupassa tapahtuvista laittomuuksista.
Kyllä, kuten mainitset niin kyse on siitä miten siirtymä toteutetaan, epäoikeudenmukaisella vai solidaarisella ja oikeudenmukaisella tavalla.
Jollei nykyisen taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta tuottavan ja epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan ( taloudellisen järjestelmän ) rakenteita muuteta perusteellisesti kaikilla tasoilla, niin ekologista siirtymää ei voida toteuttaa oikeudenmukaisesti.
Ja tästä olisi seurauksena kansalaisten lähteminen kaduille , mellakat ja lopulta yhteiskuntarauhan vaarantuminen ja kaaos.
Siis on luotava sitä uudenlaista ” toimintakulttuuria ”, josta puhut. Mutta sitä ei luoda ihan miten tahansa Valtion politiikan on mentävä systeemin aiheuttamien ongelmien juurille ja alkaa sieltä lähtien muuttamaan toimintakulttuuria.
Yrityksiä tarvitaan, mutta niiden rooli ilmastohätätilan ratkaisussa on määriteltävä huolellisemmin. Niillä ei pitäisiolla määräävää ja johtavaa osuutta valtion ilmastopolitiikassa. Valtiolle, siis hallitukselle , eduskunnalle ja muille vastuussa oleville demokraattisille instituutioille kuuluu ensisijaisesti ilmastopolitiikan suunnan määrittely ja konkreettisen toiminnan ohjaaminen. ja toteutus.
Puhuessani lyhyesti edellä olevassa kommentissani perustavanlaatuisen muutoksen vaativista kohteista, en maininnut maa-ja metsätalouden rakennemuutosta. Maankäytöllä , maa ja metsätaloudella on Suomessakin tärkeä osuus ilmastonmuutoksen jarruttamisessa. Jossain vaiheessa on keskusteltava esimerkiksi maanperän ja maankäytön ja vesistöjen omistussuhteistakin. Siis siitä mikä voi olla kaupan ja millä ehdoilla.
Ei tässä aiota lähteä vallankumousta tekemään torvia töristellen ja sepeleitä kalistellen. Siirtymää on valmisteltava demokraattisesti siten , että lopputuloksena on väestön enemmistön hyväksymä kompromissi. Tässä meneillâän olevassa valmisteluvaiheessa ei tietenkään saa unohtaa kansalaisten osallistumismahdollisuutta keskusteluun ja lopputuloksen aikaansaamiseen. Demokratian , siis kansanvallan pitää sallia toimia tässäkin tilanteessa kunnolla. Kenenkään sanelupolitiikalla ei päästä hyvään tulokseen ( tästä osoituksena jatkuvat mellakat Ranskanmaalla siitä syystä, että kansalaisten mielipiteitä ja vaatimuksia ei oteta huomioon ilmastopolitiikassakaan valtionjohdon taholla, tämän harjoittaessa uusliberaalista talouspolitiikkaansa liikemaailman ehdoilla ).
Puhuttaessa yritysten pyrkimyksistä saada määräysvalta valtion politiikan suuntaamisessa , niin yksi erittäin valaiseva esimerkki yritysten ” ohjaamisesta ” ja valtioiden ” toimintakulttuurin ” luomisesta, siis suorasta valtioiden politiikkaan puuttumisesta ja sen suuntaamisesta on tämä :
” Miljardilahjuksia, laittomia teloituksia ja ympäristön pilaamista ” ( KU verkkolehti 11.02.2020 ). Suuri öljy-yhtiö Shell joutumassa vihdoin oikeuteen. Shell tietenkin kiistää olevansa syyllinen. Nykyaikana ei enää riitä, että saastuttajat siirtyvät puhtaisiin energiamuotoihin- niiden on vastattava menneisyyden hirmuteoistaan oikeudessa.
Tämä tapaus sopii hyvänä esimerkkinä myös siitä, miten epäoikeudenmukainen ja väkivaltainen kapitalistinen markkinatalous on. Olen sitä mieltä, että tämantapaiseen ” toimintakulttuuriin ” on saatava radikaali muutos.