Oheinen Heta Heiskasen ja Leo Straniuksen kirjoitus on julkaistu alunperin 10.10.2019 www.climateaid.fi -sivustolla.
Tee lahjoitus hiilinieluille osoitteessa: www.climateaid.fi
Mistä kaikki sai alkunsa?
IPCC:n syksyllä 2018 julkaiseman raportin myötä kävi ilmeiseksi, että meillä ei ole kovin paljon aikaa ratkaista ilmastokriisiä. Itse asiassa nykymenolla hiilibudjetti 1,5 asteen lämpenemisen osalta on käytetty loppuun alle 10 vuodessa.
Mitä synkemmät ajat, sitä suurempi tarve on myös ratkaisuille ja toiminnalle. Pohdimme, mikä saisi ison joukon ihmisiä toimimaan yhdessä ilmastokriisin pysäyttämiseksi? Kansainväliset sopimukset, lainsäädäntö, koulutus, elämäntapamuutokset. Keinoja on monia, mutta muutos ei ole ollut tarpeeksi nopeaa. Mikä voisi olla Greta Thunbergin ohella muu ihmisiä liikkeelle saava voima?
Voisiko löytyä vastaus, joka ei näyttäytyisi pakkona ja luopumisena? Joka jopa lisäisi hyvinvointia? Queenistä ja Freddy Mercurystä kertova Bohemian Rhapsody -elokuva muistutti LiveAid-konsertin yhteisöllisestä voimasta, jossa musiikki loi ilmiön, johon kaikki halusivat mukaan.
Heräsi ajatus siitä, että tämä aika tarvitsee oman Aid’nsa. Tarinallisen kokonaisuuden, jossa palataan kuvainnollisesti leirinuotiolle kokemaan ja ratkaisemaan yhdessä ihmiskunnan vaikeimmin ymmärrettävää ilmiötä. Musiikkitalo mahdollistaisi tämän akustisen kokonaisuuden toteuttamisen ja leirinuotio-efektin. Konsertin, joka toteutettaisiin niin ilmastoystävällisesti kuin mahdollista ja joka kannustaisi ilmastotekoihin.
Tällaisia olivat ensimmäiset sävelet Climate Aid Finland -konsertista, josta Sitran johtaja Mari Pantsar ja silloin tutkijana toiminut Heta Heiskanen sytyttelivät ajatuksia twiittaamalla.
Pari twiittiä myöhemmin ajatuksen tahtiin pääsi metsäkuoroa vetänyt kapellimestari ja kuoronjohtaja Johanna Almark. Hän totesi glögikuppi kädessään, että projektin alkupiste on nyt laitettu paperille. Samoihin aikoihin toisen glögikupin äärellä Leo Stranius oli jo varsin hyvin orkestroimassa, että Kansalaisareena voisi olla luonteva paikka projektin kotipesäksi. Alusta asti oli tärkeää pohtia konsertin laajempaa vaikuttavuutta. Keskusteluihin liittyi ympäristövastuun vankka ammattilainen Elina Levula pohtimaan Climate Aid’n positiivisia vaikutuksia eli kädenjälkeä. Ydintiimi oli nopeasti syntynyt.
Vapaaehtoisvoimin tehtävää ilmastomusiikkia testailtiin alkuvuodesta 2019, jolloin yli 100 vapaaehtoista toteutti Meidän ilmasto -nuorten ilmastokokoukselle omistetun musiikkivideon Minä suojelen sinua. Parissa viikossa syntyi Climate Choir & Orchestra, jossa nuorimmat osallistujat olivat 5-vuotiaita ja vanhimmat yli 70-vuotiaita. Äänityksissä ja kuvauksissa moni kuvaili ennen kokematonta yhteisöllisyyden tunnetta ja onnellisuutta. Tämä vahvisti ajatusta, että juuri tällaista tämä aika tarvitsee ja vapaaehtoisuudessa on yhteisöllisyyden voimaa. Videolla esiintyi jo tuolloin Climate Aid’n kasvot Emil Mannila ja toteuttajana luovan alan moniottelija Eero Tiilikainen, jonka käsialaa on Climate Aid’n videotuotanto. Mukana alusta asti oli myös Climate Aid’n intendentti Tero-Pekka Henell.
Tavoitteenamme on, että Climate Aid on enemmän kuin konsertti. Konsertin ympärille on alkanut rakentua kokonainen Climate Aid -viikko, jonka aikana erilaiset toimijat voivat järjestää ilmastoaiheista toimintaa saman sateenvarjon alla ja antaa panoksensa Climate Aid -kohteiden tukemiseen.
Climate Aid -lahjoituskohteet sitovat päästöjä kahdella eri tavalla. Tutkimuksen mukaan puiden istuttaminen on edelleen edullinen ja tehokas keino kasvattaa hiilivarastoja, joten ENO-verkkokoulun 15-vuotinen kokemus aiheen parista valikoitui yhdeksi kohteeksi. ENO-verkkokoulu kutsui kesäkuussa 2018 koululaisten kansainvälisen ilmastokokouksen Suomeen, jossa nuoret päättivät sitoutua istuttamaan puita, joten Climate Aid tukee myös nuorten oman sopimuksen tavoitteiden toteuttamista. Toisena kohteena on Suomen luonnonsuojeluliiton Hiilipörssi, jossa ennallistetaan soita ja tuetaan niin tutkimusta kuin taidettakin. Ilmastonmuutoksen hillinnän näkökulman lisäksi soiden ennallistamisella on tärkeä rooli vesistöjen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Tämä onkin virallinen kutsu juuri sinulle tulla mukaan osallistumaan Climate Aid -ilmastoliikkeseen. Climate Aid Finland -konsertti järjestetään lauantaina 23.11.2019 Musiikkitalolla. Tilaisuus on avoin ja maksuton. Liput tulevat varattaviksi 10.10. alkaen. Lavalle astuu iso joukko ammattilaisia ja harrastajia antamaan osaamisensa ja äänensä ilmaston hyväksi.
Millaisin nuotein Climate Aid -liikkeeseen pääsee mukaan? Voit lahjoituksen lisäksi tai sijaan osallistua Climate Aid -viikon tapahtumiin tai lähteä mukaan kansalaisjärjestöihin ilmastovapaaehtoiseksi. Vapaaehtoistehtäviä löytyy esimerkiksi www.hiiop100.fi -vapaaehtoistyön verkkoalustalta. Lisäksi voit haastaa työpaikkasi lahjoittamaan vaikka joulukorttirahat Climate Aid -kohteisiin tai järjestää ilmastotilaisuuden työpaikallasi tai harrastusporukassasi.
Climate Aid syntyi yhdestä nuotista, mutta tarvitsemme juuri sinut rytmittämään sen vuoden suurimmaksi ilmastotekojen sinfoniaksi. Sen jälkeen tavoitteena on, että liike kasvaa ilmiöksi, jossa eri puolilla maailmaa järjestetään maailman suurimpia ilmastohyväntekeväisyyskonsertteja.
Tervetuloa mukaan!
Heta Heiskanen ja Leo Stranius
Kirjoittajista Heta Heiskanen on tutkijatohtori ja työskentelee Suomen ilmastopaneelin pääsihteerinä. Leo Stranius on toiminut Kansalaisareenan toiminnanjohtajana ja työskentelee nyt Kestävän tulevaisuuden johtajana T-Mediassa.
Tuosta soiden ennallistamisesta pikkuisen :
Helsingin Yliopiston tutkijan Paavo Ojasen mukaan kasvava puusto on tehokkaampi hiilinielu kuin hitaasti kertyvä turve. Suo on metsää tehokkaampi hiilivarasto , mutta ei tehokas hiilinielu.. Ennallistamalla. soista on vaikea saada nopeasti hiilinielua.
Tutkimusten mukaan soiden ennallistamisella ei voida siis kompensoida nopeasti muualla tapahtuvia päästöjä. Tällainen ennallistaminen on silti pitkän aikavälin luonnonsuojelukeino.
Mielestäni yleensäkään ennallistamalla ei koskaan saada aikaan ihan sitä samaa myönteistä tulosta mitä oli ennenkuin tuho luonnossa tapahtui.. Luonto ei koskaan ennallistu entiselleen rankan tuhoamisen jälkeen ( esimerkkinä Amazonian sademetsien tuhoaminen ja siihen liittyvä sateiden, hiilinielun ja itse metsien häviämisuhka) Tuhot on yksinkertaisesti lopetettava. Ja ensimmäinen tehokkaampi keino olisi vahingollisten päästöjen huomattava vähentäminen ja niiden lopettaminen. Todellisuudessa mikään päästökauppa tai päästöjen kompensointi ei tuota hyvää tulosta, sillä ne sallivat päästöjä. Kompensointi on tietynlaista viherpesua, jolla ei voida kunnolla jarruttaa ilmastokriisin kehittymistä yhä vakavammaksi.
Poliittisten päättäjien pitää uskaltaa puuttua syvällisesti ilmastokriisiä aiheuttavan talousjärjestelmän ongelmiin eli niihin ” syntyihin syviin ”, mitkä ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Nyt on saatava lyhyellä aikavälillä aikaan oikeasti päteviä, poliittisesti rohkeita ilmastotekoja kriisin ratkaisemiseksi .Minkäänlaisella ” ennallistamisella ” tms. asian vierestä piipertävällä konsertoimisella ja muulla viherpesutouhulla ei tähän tulokseen päästä.
PS:
IPCC:n raportin tehneet tiedeihmiset pitävät haitallisten päästöjen vähentämistä ilmastotekona n° 1.
Kaikki riippuu siitä, miten nyt toteutamme käytännössä olemassaolevien riskien hallinnan. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on ensin osattava sopeutua vähentämään reippaasti hiilidioksidipäästöjä. Ilmastokriisin tehokas jarruttaminen riippuu siis ensisijaisesti ilmaston kuumenemista aiheuttavien haitallisten päästöjen huomattavasta vähentämisestä ja lopettamisesta vähitellen.
Ilmastonmuutos ei ole suinkaan ” ihmiskunnan vaikeimmin ymmärrettävä ilmiö ”, sillä sen perimmäiset syyt tunnetaan. Miksi näitä syitä ei haluta pyrkiä poistamaan?
Kenen etu tosiaankin on ylläpitää tällaista kaiken tuhoavaa tilannetta ?
Pakkoa on käytettävä silloin, kun ilmastokriisin pääasialliset aiheuttajat eivät välitä tai eivät suostu toimimaan aktiivisesti syiden ja koko ongelman poistamiseksi. Poliittisen vastuun kanto ja konkreettiset poliittiset päätökset vaikuttavat eniten. Niiden aikaansaamista voidaan tietysti vauhdittaa kansalaisten aktiivisella liikehdinnällä. .
Mikä ihmeen ” ilmastohyväntekeväisyys ” , ja mikä kumma ” ilmastovapaaehtoisuus” ? Kenellä tässä on vastuu ja mistä ?
Blogin kirjoittaja lisää mausteeksi joka soppaan vapaaehtoistyön ja hyväntekeväisyyden, niinkuin niistä olisi apu ja pelastus kaikkiin ihmiskunnan vakaviinkin ongelmiin ! Hokkuspokkus ja planeetta on pelastunut !
Harjoittavatko ilmastokriisin pääasialliset aiheuttajat kenties jonkinlaista hyväntahtoista ilmastovapaehtoisuutta saastuttaessaan planeettaamme rikastuakseen ylenmäärin ,ja useimmiten maksamatta tuhoamisesta mitään ?
Miksi tavallisten vastuuntuntoisesti käyttäytyvien yksityisten ihmisten pitäisi yksin korjata vastuuttomien kriisin aiheuttajien aikaansaamat tuhot ja vielä maksaa tuhojen korjaamisesta aiheutuvat kulut erityisillä lahjoituksilla ? Varsinkin kun he jo maksavat kuuliaisesti veroja ja käyttäytyvät vastuullisesti omassa elämässään .ILMASTOSTA ëi saa tehdä KAUPPATAVARAA !
Ei kuulosta ollenkaan oikeudenmukaiselta ilmastokriisin ratkaisulta !Ilmastokriisi ei ole mitään ,kevyttä markkinatouhua. Kyse on koko ihmiskuntaa uhkaavasta todellisesta vaarasta , jonka tehokkaaksi torjumiseksi ei voida toimia leikitellen ja rallatellen !
Ekologisen kriisin sosiaalisesti oikeudenmukaiseen torjumiseen sekä luonnon- ja ympäristönsuojeluun tarvitaan varoja…ja tietysti veroja. Miljoonia saadaan kerättyä jo kaikenlaisen verovälttelyn ja verokeinottelun estämisellä. Verovälttelylle on saatava loppu..Veropohjan aukot on tukittava ja verotuksen on oltava oikeudenmukaista, Varoja tarvitaan kiireesti mm. ko. ilmastokriisin seurausten ja jarruttamisen rahoittamiseen. Kaikki, varsinkin verokeinottelua ja verovälttelyä harjoittavat kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat on saatava kuriin ja kantamaan vihdoin kortensa yhteiseen kekoon. Tämän toteuttamiseen tarvitaan rohkeita poliittisia päätöksiä, sillä yhteiskunta on läpeensä poliittinen kokonaisuus poliittisin seurauksin !
Ilmastokriisin torjumisesta aiheutuvia kustannuksia ei saa jättää tavallisten kuuliaisten, hyväntahtoisten kansalaisten vapaaehtoisesti kannettavaksi.
Blogin kirjoittaja ( nk. ” ilmastoaktivisti ”) levittää edelleenkin henkitoreisiin runnellun ilmaston pahoin tulehtuneille haavoille pelkästään ” ihmetohtorin” ihmeaineista sekoittamaa ihmevoidetta ,joka ei paranna , vaan päinvastoin ylläpitää tappavaa sairautta. Näin toimien ” Ihmetohtori ” ei pyri poistamaan sairauden aiheuttajaa.
Ajoiko Greta Thunberg aktiivisuudellaan ohi ? Pitikö näyttää, että kyllä sitä mekin voimme olla ainakin hänen veroinen ?
” Ikivanhana ” ympäristönsuojelijana näen, että homma meni hieman vakavan tilanteen vaatimukset huomioonottaen pieleen, kun ilmastostakin on irvokkaasti tehty pelkkää markkinatavaraa periaatteella ” rahalla saa ” ja lahjoittamalla voi ostaa hyvän omantunnon …vaikka missä asiassa ! Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannamta katsottuna: onko kaikilla edes mahdollisuutta lahjoittaa rahaa soiden ” ennallistamiseen ” tai ostaa metsää koko suvulle ? Tuskin Greta Thunberg tällaista omahyväistä periaatetta kannattaa puhuessaan rahan roolista ilmastokriisin jarruttamisessa. Hänen periaatteensa kun ei ole ” business first ”-ajattelu, vaan ” climate.first ” toiminta.
Voidaan myös miettiä : ketä tällainen markkinamenoinen ” rahastaminen ” hyödyttää loppujen lopuksi eniten , ja mikä takaa sen sijoittamisen juuri ilmastonlämpenemistä tehokkaasti jarruttaviin kohteisiin , ja kannattaako tällainen markkinatouhu näin vakavan asiantilan parantamiseksi ?
Leolle henkilökohtaisesti : pahinta tässä on ehdottomasti lapsen käyttäminen tällaisen markkinatouhun edistämisen vetonaulana eli välikappaleena kertomalla,julkisesti , että hänkin on lahjoittanut !! Mistä lapsi on saanut rahat lahjoittamiseen ?
Tällainen ” ilmastohyväntekeväisyyttä ” edistävä markkinointimenettely ei ole suotavaa lapsen normaalin kehittymisen kannalta ja hänen tulevaisuuttaankin ajatellen ! Lapsi ei saa joutua missään tapauksessa markkinavoimien pyöriteltäväksi. Jo tämän julkinen hyväksikäyttäminen erilaisissa kampanjoissa etenkin sosiaalisen median välityksellä on raukkamaista ja hyvin haitallista lapsen kehityksen kannalta. Sosiaalisesti kehittyneessä Ranskassa lasten käyttäminen mainonnan ym.kampanjoiden välineenä ( ja sosiaalisessa mediassa ) on lainsäädännöllä erittäin rajoitettua.