Climate Aid yhdistää taiteen ja ilmastotyön

Muistatteko Live Aidin hyväntekeväisyyskonsertit, joilla kerättiin lahjoituksia Afrikan nälänhädän uhreille?

Tämän sukupolven suurin hätä koskee ilmastokriisiä.

Tänään 10.10.2019 julkistimme Climate Aid -konsertin ja lahjoituskohteet. Ilmaiskonsertti pidetään Musiikkitalolla lauantaina 23.11.2019. Tapahtuman suojelijana toimii Jenni Haukio.

Visiona on, että tästä lähtee liikkeelle jättiläismäisten ilmastohyväntekeväisyyskonserttien sarja ympäri maailmaa.

Climate Aid syntyi siitä, kun Heta Heiskanen twiittaili Sitran Mari Pantsarin kanssa sekä tuli keskustelmaan luontoväen jouluglögeillä kanssani ideasta joulukuussa 2018. Aiemmin Heta oli puhunut ideasta myös Johanna Almarkin kanssa. Innoistuin tästä ja niin menimme keskustelemaan aiheesta yhdessä Positive Impactin Elina Levulan ja Jussi Kallion kanssa Sitraan. Siitä se lähti.

Alkuvuodesta 2019 vapaaehtoisvoimin tehtävää ilmastomusiikkia testattiin. Tuolloin yli 100 vapaaehtoista toteutti Meidän ilmasto -nuorten ilmastokokoukselle omistetun musiikkivideon: Minä suojelen sinua. Tuo lyhyt elokuva on omistettu kaikille ilmastotekoja tekeville nuorille. Te ette ole yksin.

Climate Aid ei ole vain yksi konsertti. Climate Aid on ilmastoliike, joka aktivoi ihmisiä elämysten kautta. Muutos tarvitsee uutta tahtia, ja sitä haluamme herätellä elämyksillä, positiivisten, jaettujen kokemusten kautta.

Climate Aid tarjoaa elämysten ohella mahdollisuuden auttaa konkreettisesti. Keräämme pieniä ja suuria lahjoituksia, joilla kasvatetaan hiilivarastoja – soita ja metsiä – Suomeen ja maailmalle. Tämän konkreettisempaa tapaa auttaa yhteistä ilmastoamme on vaikea löytää. Kutsumme kaikki mukaan vaikuttamaan ja vaikuttumaan!

Kampanja huipentuu tapahtumaviikon lopussa 23.11. pidettävään Climate Aid Finland -konserttiin. Musiikkitalossa järjestettävä konsertti on yleisölle ilmainen monitaiteellinen kokemus ilmastonmuutoksesta. Esiintyjinä ovat muun muassa 150 vapaaehtoisen orkesterisoittajan ja kuorolaisen orkesteri, jonka teokset välittävät viestejä eri vuosisadoilta.

Climate Aid -kampanjan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta keräämällä varoja, joilla kasvatetaan hiilivarastoja. Lahjoituskohteita on kaksi:

  • Puiden istutus: Tavoitteena on istuttaa Namibiassa ja Botswanassa yhteensä 50 hehtaaria metsää (noin 100 000 puuta).
  • Soiden ennallistaminen: Tavoitteena on ennallistaa vähintään yksi suomalainen ojitettu suo.

Lahjoituksia kerätään aikavälillä 10.10. – 6.12.2019.

Climate Aid -liikkeen kotipesä on Kansalaisareena ry ja Climate Aid:n tekijöitä ovat lukuisat henkilöt ja organisaatiot. Liikkeen tukijoita ovat Sitra (päärahoittaja), EK, SAK, STTK, Akava, S-ryhmä, Fortum, Helen, Neste, Tieto, Varma, Positive Impact ja Ellun Kanat.

Climate Aid. Tahti muutokselle.

Climate Aid -konsertin liput ja lahjoitukset: www.climateaid.fi
Lue lisää: Mistä kaikki sai alkunsa

#ClimateAid #tahtimuutokselle

Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.