Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa

Kansalaistoiminnan luonteena on Suomessa ollut perinteisesti yhdistysmuotoisuus ja hallinnon hierarkisuus.

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja suurin osa esimerkiksi vapaaehtoistoiminnasta tapahtuu erilaisten vakiintuneiden organisaatioiden kautta.

Samaan aikaan perinteisen kansalaistoiminnan rinnalle on tullut yhä enemmän erilaista hetkellistä ja organisoimatonta pop-up aktiivisuutta.

Sitoutuminen löystyy ja ihmiset kiinnittyvät enemmän merkityksiin ja ilmiöihin kuin organisaatioihin. Toimintaa leimaa hetkellisyys, epämuodolliset verkostot ja ihmisten itseorganisoituminen.

Perinteisten suunnittelu- ja organisointimenetelmien rinnalle on tullut näin kokeileva ja ketterä kehittäminen. Rajapinnat julkisen, yksityisen sekä kolmannen ja neljännen sektorin välillä ovat hämärtyneet. Yhteistyötä voidaan tehdä laajalla rintamalla ja yllättävillä kokoonpanoilla.

Entä mitä paljon puhuttu digitalisaatio sitten tarkoittaa kansalaistoiminnan ja järjestötoiminnan näkökulmasta?

Ohessa 11 käytännön asiaa, miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa:

1. Käyntikorttien, esitteiden ja julkaisujen sijaan verkkosivut. Tarvittavat tiedot ja julkaisut sekä ajankohtaiset uutiset ja yhteystiedot löytyvät enää verkosta. Painettua materiaalia tarvitsee vähemmän.

2. Tietosanakirjojen ja tutkimusten sijaan Google. Perustutkimusta tarvitaan, mutta suurin osa tiedonhankinnasta tehdään hakukoneilla.

3. Kirjeiden ja postikorttien sijaan sähköpostit. Kirjeposti loppuu ja erilainen “postitettava” materiaali, kuten kutsut tilaisuuksiin tai seminaareihin, lähetetään sähköpostilla.

4. Mielipidekirjoitusten sijaan blogit ja Facebook-päivitykset. Paperilehdet menettävät merkitystä. Mielipide saadaan kuuluviin blogikirjoituksilla tai pitkillä ja perusteellisilla Facebook-päivityksillä.

5. Kokousten sijaan sähköistä päätöksentekoa ja Skype-tapaamisia. Ihmiset eivät ole enää valmiita matkustamaan yhden kokouksen takia pitkiä matkoja. Kokouksiin voi osallistua hyvin etänä puhelimitse tai skypellä. Päätöksiä voi tehdä sähköisesti ilman, että tarvitsee kokoontua.

6. Jäsenlehtien sijaan sähköiset uutiskirjeet. Painetut ja postitetut jäsenlehdet ovat liian hidasta tiedonvälitystä. Jäsenet tavoitetaan nopeasti esimerkiksi sosiaalisen median ohella sähköpostilla lähetetyillä uutiskirjeillä.

7. Seminaarit ovat webinaareja, LIVE-lähetyksiä ja -striimauksia. Seminaarit lähetetään suorana verkkoon. Yhä harvemman täytyy tulla tai matkustaa paikan päälle kuuntelemaan puheenvuoroja.

8. Paperivetoomusten sijaan kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi tai adressit.com. Paperivetoomusten sijaan käynnistetään Kansalaisaloitekampanjoita, kerätään nimiä kuntalaisaloitteeseen tai pyydetään allekirjoittamaan verkkovetoomus.

9. Päättäjätapaamisten sijaan Twitter. Päättäjien kanssa ei tarvitse sopia aina kasvokkaisia tapaamisia vaan mielipiteen voi kertoa esimerkiksi kohdistamalla viestinsä Twitterissä.

10. Valokuvien sijaan Instagram ja tubetus. Kuvat jaetaan reaaliaikaisesti Instagram-tileillä ja blogien rinnalle tulee youtube-kanavia.

11. Tietokoneiden sijaan mobiililaitteet. Yhä useammat hommat voi hoitaa suoraan mobiililitteella (älypuhelimella) ilman, että kannettavaa tietokonetta tarvitaan laikaan. Ääniohjaus ja äänentunnistus yleistyvät, jolloin tarve tietokoneiden (näppäimistön) käytölle vähenee merkittävästi.

3 kommenttia artikkeliin ”Miten digitalisaatio muuttaa kansalaistoimintaa: 11 käytännön asiaa”

  1. Liiallinen digitalisointi alkaa kääntyä itseään vastaan, kun tavallisia asioitakaan ei enää voi hoitaa kuin sähköisesti tai älypuhelimen kanssa. Suuren innostuksen vallitessa huomiotta on jäänyt myös digitaalisten järjestelmien haavoittuvuus, vaikka lähes viikottain tulee esiin esimerkkejä isommista ja pienemmistä katastrofeista.

    Tekniset ongelmat vaivaavat yhä useampia järjestelmiä ja sen lisäksi kuvaan mukaan ovat tulleet tahallinen hakkerointi, suoranainen rikollisuus ja muut hienovaraisemmat tavat vaikuttaa järjestelmien toimintaan tai sisältöön.

  2. Mainio lista! Lisäisin tähän pikaviestinten käytön. Ei tarvitse olla samaan aikaan Skypessä, vaan keskustelua käydään nopeasti pikaviestimillä (Whatsapp, Slack, Fb-ryhmät jne) jouhevammin kuin sähköpostilistoilla. Vuorovaikutuksen määrä nopeus ja jopa laatukin voi paranuta kun siirrytään sähköpostilistoista viestimiin.
    Tiedon avoimuus ja hajautettu toiminta: kaikki tieto on helposti jäsenten ja aktiivien saatavilla. Avoin budjetti mahdollistaa yhteisen päätöksenteon talousasioista, kun kaikki tietävät paljonko rahaa on ja mihin sitä on budjetoitu. Talousvaltuuksia voi hajauttaa näin useammalle, esimerkiksi Holvin avulla, jolloin työt eivät kasaannu yhdelle. Avoimuus päätöksenteossa mahdollistaa muidenkin kun hallituksen jäsenten mukaanottamisen keskusteluun. Oikeastaan hallitusta ei tarvita perinteisessä mielessä valvomaan ja päättämään, vaan sen rooliksi muuttuu yhteistoimintaa tukevan ja ruokkivan keskusteluilmapiirin vahvistaminen ja työskentelyvälineiden käyttöönotto. Toiminta siirtyy entistä enemmän itseorganisoituvuuin verkostoihin, jotka kokoontuvat aina kuhunkin tehtävään liittyen.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa