Vallilanlaaksoon ratikka?

Olisiko hienoa jos Vallilanlaakson puistoon tulisi ratikka?

Käpylä sijoittuu kahden voimakkaasti kehittyvän alueen väliin. Kalasatama ja Keski-Pasila rakentuvat tällä hetkellä kovaa vauhtia.

Samaan aikaan kaupungissa on mietitty myös näiden alueiden välisiä yhteyksiä. Suunnitteilla on pikaratikkalinja Kalasataman ja Pasilan välille. Raitiolinja kulkisi Hermannin Rantatietä Hämeentien alitse ja vanhaa ratapohjaa pitkin Vallilanlaakson läpi Mäkelänrinteen uimahallin vierestä Mäkelänkadun yli Pasilaan.

Monet muistavat, että aiemmin alueelle suunniteltiin bussilinjaa. Tämä esitys kuitenkin kaatui äärimmäisen niukalla enemmistöllä kaupunginvaltuustossa. Nyt tarjolla olisi siis joukkoliikennekadun sijaan ratikkalinja, jonka yhteyteen rakennettaisiin myös jalankulku ja pyöräily-yhteys.

Ratikkalinja on huolestuttanut monia. Vallilanlaakso on suosittu virkistysalue. Alueella on myös useita päiväkoteja ja lapset leikkivät puistossa. Ratikkalinja uhkaisi näitä virkistysarvoja. Rakentamisen alta jouduttaisiin poistamaan puustoa ja alueen ilme muuttuisi.

Toisaalta joukkoliikenneyhteydet paranisivat ja yhteydet nopeutuisivat. Kalasatamasta Pasilaan pääsisi 15 minuutissa. Kiertoreitti Sturenkadun kautta ei ole yhtä nopea. Matkustajamäärien arvioidaan olevan alkuvuosina noin 24 000 matkustajaa arkivuorokaudessa ja nousevan myöhemmin linjastoratkaisuista riippuen jopa 40 000–50 000 matkustajaan.

Kalasataman raitioteiden kokonaiskustannusarvio on 79,3 miljoonaa euroa, josta raitiotiejärjestelmän osuus on 55,8 milj. euroa ja muiden katu- ym. rakennustöiden osuus on 23,5 milj. euroa. Ihan halpaa lystiä pikaratikan rakentaminen ei siis ole. Tavoitteena on raitiotien toteuttaminen siten, että liikennöinti voisi alkaa vuonna 2024.

Kaupunkiympäristölautakunta on jo hyväksynyt suunnitelman. Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

Kysyin omalta 6-vuotiaaltani lapseltani näkemystä ratikkaan. Hänelle Vallilanlaakso on tärkeä ulkoilu- ja leikkipaikka. Vastaus oli suora: Olisi hienoa, jos puistoon tulisi ratikka. Ihan näin varauksetta en itse olisi virkistysalueita uhraamassa, mutta kyllähän tuossa lapseni vastauksessa jotain perääkin on. Joukkoliikenne on hienoa ja siihen kannattaa investoida.

Mielelläni kuitenkin kuulisin teidän kaikkien mielipiteitä asiaan. Niitä voi lähettää minulle vaikka sähköpostilla osoitteeseen leo.stranius@iki.fi

Leo Stranius
Kaupunginvaltuutettu (vihr.), ympäristö- ja lupajaoston varapuheenjohtaja sekä HKL:n johtokunnan jäsen.

Oheinen kirjoitus on julkaistu Käpylä-lehdessä 28.3.2018.

4 kommenttia artikkeliin ”Vallilanlaaksoon ratikka?”

  1. Haastatellun kuusivuotiaan lapsen mielestä olisi hienoa, jos Vallilanlaakson puistoon tulisi ratikka. En ole ihan varma, kannattaisiko tällaista asiaa kysellä kuusivuotiaalta, sillä lapsen mielestä olisi varmaan yhtä hienoa, jos puistoon rakennettaisiin lentokenttä.

    Asiaa ei kannattaisi kysellä myöskään vihreiltä, jotka rakastavat raitiovaunuja yli kaiken. Varsinkin kun kaupunki on luvannut kaupanpäällisiksi rakentaa puistoon raitiotien rinnalle vielä lisäksi leveän asvaltoidun pyöräilybaanan eritasoliittymineen.

  2. Kummallista, että Vallilanlaakson puiston läpi pitäisi rakentaa liikenneväylä jonkun vanhan yksiraiteisen junaradan takia, jota puistossa ei enää ole.

    Tällä vanhalla junaratalinjauksella ei ole mitään tekemistä havitellun raitiotieväylän kanssa, joka tasaisi alleen koko siirtolapuutarhan ja Kasvitieteellisen puutarhan välisen alueen, ja jatkuisi vielä pitkälle Mäkelänrinteen pohjoispuolelle halkaisten koko puistoalueen kahteen osaan.

  3. Suorin yhteys Kalasatamasta Pasilaan kulkee Teollisuuskadun tai Mäkelänkadun kautta, ja Mäkelänkadulla on jo kiskotkin valmiina omilla kaistoillaan. Ei sitä varten tarvitse kierrellä missään Vallilanlaaksossa, missä ei edes asu ketään. Kalasatamasta kaupungin suuntaan taas pääsee metrolla.

  4. Vallilanlaakson puiston läpi rakennettava raitiotie pyöräbaanoineen on vasta päänavaus puiston muulle rakentamiselle. Ei aikaakaan, kun siirtolapuutarhan paikalle uuden raitioväylän reunaan nousee kerrostalojen muuri. Jo nyt puiston reunaa ollaan nakertamassa rakentamiselle, kun Vallilan alueen ja Mäkelänrinteen ympäristön kortteleita laajennetaan puistoon päin.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa