Lähiluonnon kauneus

Sanotaan, että kauneus on katsojan silmässä. Kauneudessa kyse on yksilön kokemuksesta ja siitä, mikä tuottaa henkilökohtaista mielihyvää.

Kysyin itse marraskuun harmaana ja sateisena aamuna ystäviltäni mikä on kaunista heidän mielestään juuri nyt. Sain vuorokauden aikana yhteensä 90 vastausta.

Näissä upeissa arjen havainnoissa nousi esille usein esimerkiksi lähiluonto, eläimet tai ihmisten ystävälliset teot. Kauneus on toisesta välittämistä. Elämä itsessään on kaunista. Tuulen tuiverrus, ohut jääkerros järvessä, linnut tai kissa sylissä tuovat meille arkeen kauneutta. Lasten halaus tai hiljainen hetki toimistolla luo kauneuden kokemuksen.

Kauneus ja sen kokemus tekee meistä onnellisempia. Pelkästään se, että luin uudestaan ja uudestaan ihmisten vastauksia siitä, mikä on heidän mielestään kaunista, teki minut hyvin onnelliseksi.

Samaan aikaan kuitenkin nakerramme kauneutta, tätä meille arvokasta hyvinvoinnin lähdettä, hassuilla tavoilla.

Ensinnäkin kuvittelemme, että meidän itsemme pitää olla kauniita jollain ulkoisilla kriteereillä. Ollaksesi kaunis, täytyy käyttää esimerkiksi erilaisia kemikaaleja iholla, pukea tietynlaisia vaatteita tai muokata kehoa. Mainokset kertovat meille, että emme oli tarpeeksi hyviä ellemme hanki sitä tai tätä. Markkinoiden luoma kauneuskäsitys luo meille enemmän ahdistusta kuin hyvinvointia.

Toisekseen kauneus arjessa on usein kokemuksia lähiluonnosta. Helsingissä lähiluonto on taas uhattuna monien uusien rakennushankkeiden myötä. Sen sijaan, että suojelisimme lähimetsiä, tuhoamme niitä. Nakerramme sitä perustaa, joka tuo meille aitoja kauneuden kokemuksia ja hyvinvointia päivittäin.

Voisimmeko toimia toisin? Niin, että kauneus olisi peilissä olevan joka aamuisen ahdistuksen sijaan jotain rikastavaa ja arkea vahvistavaa. Voisimmeko tuoda ja luoda myös kaupunkiympäristöön lisää kauneutta tai sen kokemusta?

Ehkä paras vastaus siihen, mikä on kaunista juuri nyt oli ystäväni napakka vastaus: ”Luonnonsuojelulain 49 §”. Tavallaan tähän tiivistyy juridisesti koko arjen kauneus. Luonnonsuojelulain tavoitteenahan on mm. luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen sekä luonnonkauneuden ja maisema-arvojen vaaliminen.

Tuossa yksittäisessä pykälässä vastaavasti määritellään Euroopan yhteisön lajisuojelua koskevat erityissäännökset, jonka mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kun emme itse pysty pitämään luonnostamme huolta, tekee EU sen välillä puolestamme.

100-vuotiaan Suomen perustuslain 20 § mukaan ”Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.” Pidetään myös itse huolta luonnosta ja nautitaan sen kauneudesta.

Leo Stranius
Kirjoittaja on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja järjestöjohtaja sekä kahden pienen lapsen isä.
www.leostranius.fi

Oheinen kirjoitus on julkaistu alunperin Arabianrannan, Toukolan ja Vanhakaupungin  Kuohu-lehdessä (04/2017)

Yksi kommentti artikkeliin ”Lähiluonnon kauneus”

  1. Leo,
    Kauniisti sanottu. Kerrot tulleesi onnelliseksi jo lukiessasi ihmisten vastauksia siihen kysymykseen, mikä on heidän mielestään kaunista. Ranskalainen Valistuksen Vuosisadan filosofi Voltaire totesi aikoinaan : ” Yksi onnen hetki vastaa tuhatta vuotta historiassa”.

    Luonto on kaunista, vielä tuhannenkin vuoden päästä , jos sen annetaan olla sellaista, vesistöt puhtaita ja pellot ja metsät reheviä. Ja näissä maisemissa elävät villieläimet säilytettyinä voimissaan ja omassa luonnollisessa ympäristössään. Pelkäämpä vain, että jo paljon aikaisemmin metsistä ei tule jäämään paljonkaan jäljellä. Suomessakin tuhotaan nykyaikana varsinkin metsiä ja tuhoamisvauhti vain kiihtyy. Tuhottujen metsien mukana hävitetään luonnon monimuotoisuutta, joka on ihmisenkin elinehto.

    Luonto on kaunista , rentouttavaa ja rauhoittavaa. Se on ihmisen ja villieläimen oma elementti. Me ihmisetkin oikeastaan olemme ” luonnon lapsia”, sieltä luonnosta lähtöisin olevia olioita, ja kaipaamme luontoa ympärillemme. Luonnon kauneudesta huolimatta monet ihmiset eivät silti näe ympärillään olevan kauneutta. He ovat etääntyneet luonnosta ja sen tarjomista onnen hetkistä.

    Susi on yksi kauneimmista eläimistä katsella luonnontilassaan. Mutta mielestäni ei ole lainkaan kaunista se mitä Suomessa tehdään susille. Niiden tappamiseksi keksitään jos minkälaisia kikkakonsteja ” kannanhoidollisesta” ( ? ) metsästyksestä ” koirasusiin ” ja susilla pelotellaan lapsiakin. Mielestäni kansainvälistä suojelua tarvitsevan ja kansainvälisillä sopimuksilla suojellun villieläimen, metsästyksestä ei pitäisi edes voida keskustella.

    Luin juuri erään ”susiongelmaa” yliopistotasolla tutkineen henkilön väittäneen, että ”kannanhoidollisella” metsästyksellä on vähennetty suden salametsästystä. Tätä väitettä en usko, sillä jatkuvasti tulee esille uusia tapauksia, jolloin susia on kaadettu laittomasti. Sudet halutaan pois maisemasta siksikin, että se syö ( sille kuuluvaa) riistaa, jonka metsästäjät ovat ”varanneet ” itselleen ! Susi ei ole metsänriistaan kuuluva eläin, eikä sen ”kannahoidollinen ” tahallinen hävittäminen ole hyvä keino turvata kansainvälistä suojaamista nauttivan eläimen olemassaolo Suomessa.
    Susien olemassaolon turvaamiseksi ja paremman susien ja ihmisten välisen yhteiselon parantamiseksi ( ? ) samainen ko. ”susiongelmaa ” tutkinut henkilö tekee lisäksi ennenkuulumattoman ruman ehdotuksen : sudesta pitäisi alkaa valtion maksaa ” sietokorvauksia ” paikalliselle väestölle niilla alueilla, joissa susia esiintyy !
    Mutta susiahan alkaa olla jo pitkin ja poikin Suomea. Tällainen hävytön rahastamisidea on kerjäämistä niiltäkin kansalaisilta, joiden asuinalueilla ei vielä ole susia, ja niiltä joita se ei mitenkään häiritse edes susien asuttamilla alueilla. Ja mihin nämä suoraan sanoen kiristämällä rosvotut rahat laitettaisiin ? Susien suojeluunko ? Höpö höpö. Ne katoaisivat taivaan tuuliin , kuten niin usein käy kansalaisilta rosvotuille varoille .Mistä ihmisten vielä pitäisi maksaa ? Ympäröivän luonnon katselu- ja käyttöoikeudestako ? Mutta luonnoneläimet ovat periaatteessa kaikkien omaisuutta . Vai puhtaan ilman hengittämisestä ?
    Usein tuntuu siltä, että Suomi on hölmöyden ja typeryyden huippumaa… Tämä ei ole kovin kaunista, eikä turvallista metsille ja metsien asukkaille .

    Minä ehdotan susille maksettavaksi ” sietokorvauksia” koko Suomen alueella ihmisten luvattomasta ja häiritsevästä tunkeutumisesta niiden alkukantaisille reviireille. Nämä rahat laitettaisiin susien lisääntymisen ja säilyttämisen turvaamiseen. Ja niillä pystytettäisiin susien reviirien ympärille tehokkaat ihmisiä estävät aidat susien rauhaiselon turvaamiseksi.Tämä olisi kaunista, ja toisi minulle ne tuhat vuotta historiassa.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/