Hallitus on puolivälintarkastelussaan arvioinut hallitusohjelmansa toteutumista ja tarvittavia lisätoimia sen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkastelun keskiössä oli odotetusti talouskasvu, kilpailukyky ja työllisyys sekä taloudellinen kestävyysvaje.
Onneksi myös todellinen kestävyysvaje eli luonnonvarojen ylikulutus, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen nousivat kuitenkin puoliväliriihessä hyvin esille.
Ympäristön kannalta fiksuja investointeja edistettiin kymmenillä miljoonilla euroilla:
– Energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon laitetaan 25 miljoonaa euroa vuosina 2018-2021. Lisärahoituksella edistetään vähäpäästöistä liikennettä kuten sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan energian tuotantoa, puurakentamista ja strategian tavoitteita edistäviä kokeiluja.
– Käynnistetään Raide-Jokerin rakentamiseen liittyvä Kehä I:n Laajalahden kohta. Hankkeen kustannusarvio on arviolta 30 miljoonaa euroa, josta valtion rahoitusosuus on enintään 20 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan perusväylänpidon määrärahojen uudelleenkohdennuksella.
– Hallitus vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua lisäämällä 5 miljoonan euron vuosittaisen panostuksen METSO-ohjelman toimeenpanoon. METSO painottuu ennen kaikkea vanhojen metsien suojeluun. Ohjelman tavoitteisiin sisältyy myös puustoisten soiden suojelu.
Lisäksi ympäristön kannalta edistysaskelia olivat esimerkiksi seuraavat puolivälitarkastelun päätökset:
– Hallitus tukee kiertotalouden vauhdittamista ja kestäviä julkisia hankintoja. Kiertotalouden edistämiseksi laaditaan yhteistyössä Sitran kanssa toimenpideohjelma, joka pohjautuu aiemmin julkaistuun kiertotalouden tiekarttaan. Lisäksi kokeilutoiminnassa priorisoidaan mm. kiertotalouteen liittyviä kokeiluja.
– Hallitus esittää mekaanisen puurakentamisen osaamisen kehittämistä Savonlinnan alueella.
Ympäristön kannalta puolivälitarkastelu ei kuitenkaan ollut ongelmaton:
– Hallituksella ei ollut halua karsia turhista ja ympäristölle haitallisista yritystuista. Tämä oli kaikkein suurin pettymys.
– Biotalous on edelleen kestämättömällä pohjalla. Samaan aikaan, kun metsäiset elinympäristöt ja niiden lajisto voivat huonosti, Suomessa hakataan ennätysmäärä metsiä. Ja tavoite on hakata vieläkin enemmän. Hallitus tavoittelee metsähakkuiden kasvattamista 15 miljoonalla kuutiolla vuodessa.
– Samaan aikaan hakkuutavoitteiden kovenemisen kanssa luonnonsuojelun rahoitus on romutettu. Nyt lisätty 5 miljoonaa euroa METSO-rahoitusta ei riitä alkuunkaan luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hallituskauden aikana metsiensuojelusta leikataan noin puolet aiemman yli 60% sijaan.
– Hallituksen ympäristöä koskevat päätökset ovat sisältäneet useita ympäristöllisten menettelyjen heikennyksiä. Norminpurku johtaa välillisesti ympäristön tilan heikkenemiseen. Lisää voi lukea esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton puolivälitarkastelusta.
Lisäksi puolivälitarkastelussa osoitettiin kymmeniä miljoonia euroja lisärahoitusta erilaiselle ympäristölle haitalliselle toiminnalle. Näistä esimerkkinä vaikka 50 miljoonan lisärahoitus puolustusvoimille tai 22,5 miljoonan euron investointi Oulun ja Vuosaaren vesiväylien syventämiseen. Tai pienenä yksityiskohtana se, että hallitus haluaa turvata kannattamattoman ja ympäristölle haitallisen lentoliikenteen Helsingin ja Savonlinnan välillä.
Kaikesta huolimatta erityisesti ilmasto- ja luonnonsuojelurahoituksen lisäykset lämmittävät mieltä. Kiitos hallitukselle tästä!
Mites vaelluskalat? Hallituksen piti heidän asioita parantaa, mutta vähään on jäänyt. Verkkokalastusta jokisuissa taidetaan jopa helpottaa entisestään. Kemijoki Oy kiermurtelee ja syyttelee muita, jotta ei joutuisi vihdoin ottamaan vastuuta. Helen ei sen parampi. Mitä vihreät tekevät näiden hallintoneuvostoissa, kun asioista ei kuulu? Korkeakosken kalaporraskin taitaa olla susi. Ainoa suurempi hanke joka etenee taitaa olla Tikkurilankosken padon osittainen purkaminen,, joka sekin taidetaan pilata koska veden tasoa ei lasketakkaan sopivaksi kudulle. Vantaalla ei ole vihreillä valtaa ja silti siellä virtavesiasiat kehittyvät paremmin kuin Helsingissä. Koska Helsinki kartoittaa pienvesistönsä koska nyt kaupunki kaivaa puroja ojiksi? Vieläkin ottaa päähän, että Oskala ei edes yrittänyt viedä VKK:n padon purkua eteenpäin. Mitä sille nyt käy? Onko hanke edes elossa? Jos Vantaa palauttaa Tikkurilankosken, Kirkonkylänkosken ja parantaa Vantaankosken nousuväyliä, niin aika suuri häpeä Helsingille, että se ei hoida osaansa Vantaanjoen vesistössä.