Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?

Leo Stranius pienenäSanna Ukkola kysyi Ylen blogissa (5.2.2017) miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa.

Yhtenä esimerkkinä pakkosyötöstä Ukkola oli valinnut valtuustoaloitteeni pohjalta helsinkiläisissä päiväkodeissa käynnistyneen vegaaniruokakokeilun.

Olen itsekin ihmetellyt lapsille harjoitettua ideologista pakkosyöttöä jo pitkään.

– Miksi lapsille pakkosyötetään lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita vaikka tiedetään hyvin, että kyse on epäterveellisestä, ympäristöä kuormittavasta ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisesta ruokavaliosta?

– Miksi lapsille pakkosyötetään yksityisautoilun ideologiaa vaikka hyvin tiedetään, että autot ovat vaarallisia, saastuttavat ja meluavat sekä vievät paljon kaupunkitilaa ja ovat ympäristön kannalta kestämätön vaihtoehto niin kauan kuin autoilu perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

– Miksi lapsille pakkosyötetään sukupuolirooleja vaikka hyvin tiedetään, että se kaventaa lasten mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja lisää epätasa-arvoa yhteiskunnassamme.

– Miksi lapsille pakkosyötetään fossiilitalouden ideologiaa esimerkiksi lämmittämällä päiväkodit ja koulut fossiilisilla polttoaineilla.

Ja niin edelleen.

Lisäksi tiedoksi myös Sanna Ukkolalle. Aloitteeni pohjalta kenellekään ei Helsingin päiväkodeissa pakkosyötetä vegaaniruokaa.

Kyse on siitä, että 20 helsinkiläisessä päiväkodissa lasten on mahdollisuus saada vegaaniruokaa niin halutessaan. Ja vanhemmat sen päiväkotilapsen ruokavalion silloinkin päättävät. Ellei sitten olla päättämättä, jolloin niille lapsille pakkosyötetään sitä epäterveellistä sekä ympäristölle ja eläimille ongelmallista eläinperäistä ravintoa.

Lapset eivät elä arvotyhjiössä vaan useat meistä ovat enemmän tai vähemmän aikansa ja kulttuurinsa tuotteita.

Miksi ihmeessä lapsille siis pakkosyötetään vanhan maailman ideologiaa, kun meillä olisi kaikki edellytykset tehdä fiksuja, hyvinvointia edistäviä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja?

Onneksi maailma kuitenkin muuttuu ja tämän päivän lapsilla on ihan toiset edellytykset esimerkiksi syödä terveellisesti, ympäristöystävällisesti ja eettisesti toisin kuin monilla vanhemmilla ihmisille. Meidän kannattaa olla tukemassa näitä kestäviä valintoja pikemminkin kuin pyrkiä pakkosyöttämään omia vanhentuneita käsityksiämme.

29 kommenttia artikkeliin ”Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?”

  1. Miksi pakkosyötetään yleisesti ajattelumaailmaa, joka on tähän mennessä johtanut luonnon hupenemiseen ja uuteen sukupuuttoaaltoon?

  2. Syötetäänkö lapsille tosiaan kouluissa yksityisautoilun ideologiaa? Kamalaa! En tiennytkään! Hyvä että kerroit.

    Ainiin, ja tietystihän on fossiilisten polttoaineiden käytön ideologian pakkosyöttämistä lapsille se, että koulut lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla.

    Onneksi sinä Leo hyvin tiedät nämä asiat. Missä olisimmekaan ilman sinua!

  3. Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.

  4. Kyllä, kouluissa pakkosyötetään lapsille kaikenlaisia asioita, kuten useimmille täysin tarpeetonta ruotsinkieltä, veganismin ihanuutta (samalla jätetään kertomatta kuinka kallista ja hankalaa on saada tasapainoinen ravitsemus pelkästään kasvikunnan tuotteita käyttämällä) ja ns. suvaitsevaisuuden kukkasia: miten meidän tulee suvaita erästäkin uskontoa mikä kieltää suvaitsemasta meitä!

    Koululaitoksessamme olisi todellakin paljon korjattavaa.

  5. Eikös lapsille voisi pakkosyöttää päiväkodeissa monipuolisia ja terveellisiä kasvis- ja liharuokia?

  6. Vegaani- tai kasvisruuan kalleudesta puhuvat vain ne, jotka eivät sitä syö. Vaikeaa kasvissyönti on samalle ryhmälle, ei kasvissyöjille. Kasvisruokaa pystytään tuottamaan huomattavasti edullisemmin kuin liharuokaa. Lisäksi kasvisruualla on tutkitusti mahdollista saada suuria kansantaloudellisia säästöjä – tätä ei luulisi kannattavan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ohittaa. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212863-laakari-kasvisruoasta-saastot-suomessa-verrattavissa-nykyisen-hallituksen#.WITkMI1pNjI.facebook

  7. Vihreys, kasvissyönti, feminismi ja sukupuolineutraalius ovat marginaalisia ilmiöitä, niihin törmää lähinnä vaihtoehtoväen kokoontumisajoissa. Kouluopetuksessa tulee tukea hiljaisen enemmistön arvoja ja elämäntapaa.

  8. Itse ajattelen, että kaikkien mielipiteitä tulisi arvostaa ja kunnioittaa! On ok olla kasvissyöjä/vegaani, mutta ihan yhtä ok on syödä liharuokia. Päiväkotikeskustelussa itseäni huolettaa se, miten lapsia tässä kohdellaan: varsinkin pienemmissä päiväkodeissa voi lasten ja perheiden välillä syntyä vertailua tyyliin: ”Noiden perheessä syödään eläimiä, kamalaa”, tai toiseen suuntaan ”miksi noi syö kasviskeittoa tänään?”

    Ja mitä fossiilisiin polttoaineisiin tulee, harva sitä lapsensa kanssa varmaan juttelee lämmityksistä, joten pakkosyöttö tuossa kohtaa on vähän ontuva ajatus.

    Ovatko vegaanisuutta kovasti korostavat ihmiset ajatelleet, että joukossamme on ihmisiä jotka jatkuvasti tuntevat huonommuutta ja pahaa mieltä siitä, että heitä arvostellaan vain siksi, että he ostavat kaupasta jauhelihaa? Moni kokee joutuneensa suorastaan syrjityksi ruokailutottumusten takia. Kaipaisin enemmän sitä, että joku sanoisi: ”olet hyvä ja riittävä juuri omalla ruokavaliollasi.”

    Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

  9. Näin opettajana on huvittavaa (ja joskus raivostuttavaa) lukea mitä koulussa maallikkojen mielestä opetetaan, ei,opeteta tai jätetään opettamatta. Koska harvat näyttävät tietävän mitä koulussa oikeasti opetetaan, niin peruskoulua on hyvä syyttää,milloin mistäkin ongelmasta.

  10. Nyt ei pidä sekoittaa kasvisruokailua ja veganismia. Moni vegetariaani valitsee pääsääntöisesti kasvisruokia, mutta jos joskus tekee mieli lihaa, niin sitten sitäkin voi ihan hyvällä omalla tunnolla syödä. Positiivisen kasvisruokailuun kuuluu se ettei asioista tehdä tiukkapipoisesti niin vaikeita. Veganismi taas on aivan liian usein kannattajilleen ääriaate, jossa mitään poikkeuksia ei sallita. Jos jossain aineosassa on mikroskooppinen määrä eläinkunnan edustajasta tulevaa tuotetta, niin mieluummin vaikka roskiin kuin kenenkään suuhun. Paitsi jos kyseinen tuote on alkoholia. Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Eikä veganismiin lähtökohtaisesti kuulu antaa kaikkien kukkien kukkia eli antaa muiden syödä mitä haluavat vaan lihansyöntiä pitää ihan minimissään ankarasti paheksua.

    Kasvissyönnin edistäminen on mielestäni OK ja jopa suotavaa. Vegaanisen aatemaailman ja siihen liittyvien ääriarvojen ajaminen ei.

    Se, että päiväkotien lämmittäminen ydinvoimalla on ideologian pakkosyöttöä on kyllä aikamoinen aivopieru enkä nyt ymmärrä miten se tässä yhteydessä liittyy yhtään mihinkään. Pystyt parempaan Leo!

  11. Kasvisruoka on paljon ongelmallisempaa ja ympäristölle haitallisempaa kuin oikein tuotettu eläinperäinen. Eläinperäisellä ruokavaliolla ihminen kuluttaa paljon vähemmän ruokaa ja resursseja, sekä pysyy terveempänä. Aiheesta on pilvin pimein tutkimuksia, aloittaa voi googlaamassa Zero Carb.

  12. ”Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.”

    Aikuiset lasten elämässä tekevät jatkuvasti arvovalintoja. Käyttääkö yksityistä autoa, fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä, haukkuuko homoja/maahanmuuttajia, tukevatko vähäosaisia, kerryttävätkö osinkoja. Ideologiat rakentuvat arvojen ympärille, ja lapset oppivat arvojansa ympäristöstään, ensisijaisesti vanhemmiltaan. Me siis jatkuvasti pakkosyötämme lapsille arvoja. Sanna Ukkola nostaa vain äläkän, kun nämä arvot eivät ole hänen kannattamiaan arvoja.

  13. Hyvä Leo. Ansioluetteloni ei ole vertaisesi mutta usean lapsen äitinä haluaisin kertoa, että kaikki ei ole aina ”pakkositä tai tätä” vaan ihan kodin talouden realiteettien sanelemaa: Sitä ostetaan mihin on varaa.
    Emme koskaan myöskään tuputa sukupuolirooleja.
    Meiltä löytyy ujo poika ja villi, joka paikan kiipeilijä tyttö, voimailussa veljensä päihittävä tyttö ja maailmaa hiljakseen pohtiva poika.
    Uskon että edustamme ihan tavallista keskivertoa nykyaikaista perhettä jossa ei vanhat, edellisten sukupolvien sukupuoliroolit enää tosiaankaan ohjaa lapsia.
    Välillä ihmettelen mistä nämä ”sukupuoliroolit” keskusteluun oikein ammennetaan, ei ainakaan meiltä. Historian kirjasta?
    On totta että erikoisesti tyttöjen tulevaisuutta ohjasi modernisaation alkuaikoina ”hyviin naimisiin pääsy” ja äitiys, ja että koulutus koski lähinnä poikia mutta nythän tilanne on aivan toinen: pojista on tullut koulupudokkaita. Tytöt menestyvät opinnoissaan.
    Mistä siis moinen poru ” sukupuolirooleista”..?
    Yhteiskunnallisesti siinä on vielä toki tekemistä että tytöt myös sijoittuvat koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mutta eiköhän tämäkin ala, toivottavasti, näkymään lähitulevaisuudessa.
    Toisaalta itse myös teinipoikien vanhempana tiedän minkä määrän kannustamista ja valintoihin ohjaamista esim. polku alakoulusta yläkouluun, saati toiselle asteelle vanhemmilta vaatii..
    Näiden pohdintojen myötä toivon sinulle valoisaa kevään odotusta 🙂

  14. Jäin kummasteleman myös sitä, että Ylen artikkelissa peräänkuulutettiin ismien kyseenalaistamisen perään. Paradoksaalisesti samaan aikaan yksi suurimista ja seurannaisvaikutuksiltaan haitallisimmista ismeistä jäi kukoistamaan kaiken ylle normiksi ja käytönnöksi. Lihaismi on niin voimakas ja sisällä meissä, että sitä ei edes käsitetä sellaiseksi.

    Vanhoista normeista ja suoranaisesta disinformaatiosta ulos kasvaminen ei onnistu ilman tietoa ja sivistystä. Ruoassa ei ole kyse yksin proteiineistä ja hiilihydraateista. Rualla vaikutetaan konkreettisesti moneen asiaan ottaen samalla väistämättä kantaa mm. ilmastonmuutokseen, ruokapulaan, eläinteollisuuteen ja maailman ruokapulaan oman terveyden ohella.

    Tämän vaativalta ja hankalalta kuulostavan asian voi yksinkertaisesti ja helposti ratkaista kaikille edullisesti ja voitokkaasti (poislukien eläinteollisuus) laittamalla vegaanista ruokaa. Tänä päivänä se on uskomattoman helppoa, nopeaa, monipuolista ja maistuvaa.

    Keskustelun monipuolisestamiseksi nyt olisi h-hetki ja oikea aika saada teemasarja Veganismi vs. Lihaismi teemasta vaikkapa juuri YLE:n tuottamana. Nostettaisiin teema ja asiat esille faktojen ja tutkimuksien kera. Lähdettäisiin liikkelle selkeistä ja tutkituista faktoista, ruokavalion seurauksista ja merkityksestä. Eettisyyttä unohtamatta ja sivuuttamatta saati kaunistelematta.

    PS. ”Leiffi says” Henkilökohtaisesti tiukkapipoisimmat ideologiat olen kuullut lukuisia kertoja sekasyöjien/kasvissyöjien taholta, jotka eivät suvaitse veganismia. On mielenkiintoista, kuinka sekasyöjillä on usein tarve peräänkuuluttaa ruokavalion ”myönteisyyden ja rentouden” perään, ja eritisesti kytketään ”myönteinen asenne” vain eläinperäisten aineksien syömiseen yhteyteen. Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.

  15. Ymmärrykseni mukaan vanhan maailman ideologian pakkosyöttäminen on sitä, että minun tarpeen ja minun haluni ohittavat ympäristön ja eläinten oikeudet. Vanhan ideologian mukaan minun ei tarvitse vaihtaa asennetta suvaitsevammaksi tai elämäntapaan oikeudenmukaisemmaksi jos en halua. Vanha ideologia on sitä että maailman keskipiste olen minä ja että minä puolustanut viimeiseen hengenvetoon asti oikeutta ajatella vain itseäni.

  16. Toivoisin, ettälapsille ja nuorille pakkosyötettäisi terveitä periaatteita, kuten rehellisyyttä ja toisten kunnioittamista. – Ja ennenkuin nipottajat aloittavat: tuottaako itsekkyys, rahanahneus ja kiusaaminen parempia ihmisiä? Ne taidot ovat nykyisin hallinnassa kaikenikäisillä.

  17. Kasvissyönnistä, yksityisautoilusta ja muusta puhuttaessa hypätään helposti puolin tai toisin mustavalkoisiin kärjistyksiin. Todellisuus on näiden(kin) asioiden kohdalla loputtomien harmaan sävyjen kuvioima.

    Ei ole pakko alkaa täysvegaaniksi. Voi, ja kannattaakin vähentää lihansyöntiään. Syömme sitä yli maku- ja ravintotarpeiden ja -suositusten. Lihakastikkeesta vaihtuu puolet jauskusta helposti tofuksi, quorniksi tai seitaniksi.

    Ei ole pakko autoilla joka paikkaan. On kimppakyytejä; on juna-, metro- tai bussiaseman parkkipaikkoja, joissa vaihtaa julkiseen; väsyneet aamut voi ajaa julkisilla vaaran välttämiseksi.

    Älkää ajatelko maata pitkätukkaisten ituhippien ja pömppömahaisten makkarasieppojen taistelutantereena. Sieltä välistä löytyy terve kompromissi.

  18. Lihaismi vs. veganismi says: ”Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.”

    Olen huomannut, että vegaaneille on usein käsittämättömän hankalaa ymmärtää, että kaikki eivät jatkuvasti ajattele tai käsittele ruokavalintojaan. Maailmassa on aika monta vääryyttä eikä se eläinperäinen ruoka nyt välttämättä ole se ykkösasia monelle. Jos nyt ajatellaan ristiriitaisuuksia, niin itse pidän epäekologisuutta (kuten ruoan roudaaminen maailman ääristä) suurempana ongelmana kuin lähiruokana tuotetun lihan syömistä.

    Sivuutit muuten täysin kritiikkini veganismin ehdottomuudesta rupeamalla puhumaan sekasyöjien ehdottomuudesta. Ehkä on niin, että osa sekasyöjistäkin on omalla tavallaan asenteellisia, mutta tämä on kyllä poikkeus. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan.

  19. Leo, sinä turhanpäiväinen Jeesustelija. Eläinproteiinien syöminen on tieteellisestikkin todettu tärkeäksi mm. aivojen kehitykselle. Siksi on outoa että edes tarjoat lapsille vaihtoehdoksi kasvisravintoa. On jopa melko vastuutonta toimintaa. Tästä pääsenkin aasinsillalla kätevästi eteenpäin. Oletko huomannut että tietynlaiset ”ääriajattelijat” ovat fyysisesti hieman normaalista poikkeavia? Useat ”vihreän aatteen” miehet ovat pieniä, femiinisiä ja myöskin olemuksesta huokuu tietynlainen arkuus. Todennäköisesti nämä ominaisuudet ovat johtaneet varhaislapsuudessa siihen, että ei ole ollut helppoa pitää omaa neppisrataa hiekkalaatikolla. Ja käänteisesti, naispuoliset suojelupuoliset immeiset ovat hyvinkin miehekkäästi röyhkeitä, oman totuutensa puolesta taistelevia kolosseja. He ovat valmiita seisomaan totuutensa takana vaikka tietäisivät olevansa väärässäkin. Aina löytyy joku tilasto, jonka pystyy irroittamaan asiayhteydestä vain sen vuoksi, että oikeassa olemisesta tulee niin hyvä olo. No mutta, meitä on niin moneen junaan ja osa heiluttelee vielä asemallakin. Eipä mulla muuta.

  20. Maailma muuttuu pieni teko kerrallaan. Keskitetään voimat asialliseen keskusteluun, toisen kunnioittamiseen ja kanssaeläjien hyvinvoinnista huolehtmiseen. Kasvatetaan lapsia välittämisen ja hyväksynnän ilmapiirissä, opetellaan keskustelemaan ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä. Näytetään asiallista mallia lapsille ja nuorille.

    Kasvisruoan tarjonnan lisääminen koulussa ei ole teko, joka millään tavalla uhkaisi tai loukkaisi kenenkään elämänkatsomusta. Yhdessä eteenpäin!

  21. ”Leiffi”, dissaavista ja arvostelevista kommenteistasi jokainen voi päätellä enemmän sinusta, asenteistasi ja ajatusmaailmastasi, kuin vegaaneista tai uskovista, joita kumpaakin ruodit antaumuksella.

    Kirjoitit kuinka: ”Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan”

    Huomaat varmaan itsekin, että kuka saarnaa ja millä kiihkolla ; )

    Vegaanit samoin kuin sekasyöjätkin miettivät jokapäiväisiä ruokavalintojaan varmasti ihan yhtä vähän tai paljon. Kumpikin kuitenkin teemme tietoisia valintoja kaupassa. Ostovalintamme kertovat mm. makutottumuksistamme, arvomaailmastamme ja ekologisesta tietoisuudestamme.

    On totta, että maailmassa on monta ”vääryyttä”, kuten toteat. Näistä globaalistikin yhä suurempia ovat mm. ilmastonmuutos, maailman ruokapula, makeiden vesien vähentyminen ja eläinten kärsimykset elintarviketeollisuuden vuoksi. Myös ilmastopakolaisuus kytkeytyy samaan ongelmaan ilmastonmuutoksen myötä. Näitä kaikkia yhdistää valitettavasti yksi ja sama asia, eli eläinteollisuus.

    Kun näin monet ongelmat liittyvät pelkästään eläinperäiseen ruokatuotantoon, (joka on fakta, ei minun mielipiteeni ) ja kun tiedetään, että ihmiset pärjäävät vallan mainiosti kasvisperäisellä ruoalla, niin jokainen söisi kasvisruokaa, jos ei olisi kasvatettu sekasyöjäksi. Kuten jo edellä sanoin, niin ruokailutottumukset opitaan ja opetetaan.

    PS. Viittaat WWF:n artikkeliin sekä ruan kuljetuskustannuksiin, missä olet kyllä väärässä. WWF:n artikkelissa todetaan ihan selkeästi:
    – ”Ympäristön kannalta selvästi merkittävin teko on korvata osa lihasta KASVIKSILLA” ja ”Kuljetuksen osuus ruoan ympäristövaikutuksesta on pieni, joten myös ulkomailta tuodut kasvikset ovat lähes poikkeuksetta ympäristön kannalta parempi valinta eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna”.

    Kannattaa lukea tämä mainio opas vielä uudemman kerran. Ohessa linkki uunituoreeseen WWF:n lihaoppaaseen. https://wwf.fi/lihaopas/

Kommentointi on suljettu.

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa