Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?

Leo Stranius pienenäSanna Ukkola kysyi Ylen blogissa (5.2.2017) miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa.

Yhtenä esimerkkinä pakkosyötöstä Ukkola oli valinnut valtuustoaloitteeni pohjalta helsinkiläisissä päiväkodeissa käynnistyneen vegaaniruokakokeilun.

Olen itsekin ihmetellyt lapsille harjoitettua ideologista pakkosyöttöä jo pitkään.

– Miksi lapsille pakkosyötetään lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita vaikka tiedetään hyvin, että kyse on epäterveellisestä, ympäristöä kuormittavasta ja eläinten hyvinvoinnin kannalta ongelmallisesta ruokavaliosta?

– Miksi lapsille pakkosyötetään yksityisautoilun ideologiaa vaikka hyvin tiedetään, että autot ovat vaarallisia, saastuttavat ja meluavat sekä vievät paljon kaupunkitilaa ja ovat ympäristön kannalta kestämätön vaihtoehto niin kauan kuin autoilu perustuu fossiilisiin polttoaineisiin.

– Miksi lapsille pakkosyötetään sukupuolirooleja vaikka hyvin tiedetään, että se kaventaa lasten mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja lisää epätasa-arvoa yhteiskunnassamme.

– Miksi lapsille pakkosyötetään fossiilitalouden ideologiaa esimerkiksi lämmittämällä päiväkodit ja koulut fossiilisilla polttoaineilla.

Ja niin edelleen.

Lisäksi tiedoksi myös Sanna Ukkolalle. Aloitteeni pohjalta kenellekään ei Helsingin päiväkodeissa pakkosyötetä vegaaniruokaa.

Kyse on siitä, että 20 helsinkiläisessä päiväkodissa lasten on mahdollisuus saada vegaaniruokaa niin halutessaan. Ja vanhemmat sen päiväkotilapsen ruokavalion silloinkin päättävät. Ellei sitten olla päättämättä, jolloin niille lapsille pakkosyötetään sitä epäterveellistä sekä ympäristölle ja eläimille ongelmallista eläinperäistä ravintoa.

Lapset eivät elä arvotyhjiössä vaan useat meistä ovat enemmän tai vähemmän aikansa ja kulttuurinsa tuotteita.

Miksi ihmeessä lapsille siis pakkosyötetään vanhan maailman ideologiaa, kun meillä olisi kaikki edellytykset tehdä fiksuja, hyvinvointia edistäviä ja ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja?

Onneksi maailma kuitenkin muuttuu ja tämän päivän lapsilla on ihan toiset edellytykset esimerkiksi syödä terveellisesti, ympäristöystävällisesti ja eettisesti toisin kuin monilla vanhemmilla ihmisille. Meidän kannattaa olla tukemassa näitä kestäviä valintoja pikemminkin kuin pyrkiä pakkosyöttämään omia vanhentuneita käsityksiämme.

29 kommenttia artikkeliin ”Miksi lapsille pakkosyötetään ideologiaa?”

  1. Miksi pakkosyötetään yleisesti ajattelumaailmaa, joka on tähän mennessä johtanut luonnon hupenemiseen ja uuteen sukupuuttoaaltoon?

  2. Syötetäänkö lapsille tosiaan kouluissa yksityisautoilun ideologiaa? Kamalaa! En tiennytkään! Hyvä että kerroit.

    Ainiin, ja tietystihän on fossiilisten polttoaineiden käytön ideologian pakkosyöttämistä lapsille se, että koulut lämmitetään fossiilisilla polttoaineilla.

    Onneksi sinä Leo hyvin tiedät nämä asiat. Missä olisimmekaan ilman sinua!

  3. Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.

  4. Kyllä, kouluissa pakkosyötetään lapsille kaikenlaisia asioita, kuten useimmille täysin tarpeetonta ruotsinkieltä, veganismin ihanuutta (samalla jätetään kertomatta kuinka kallista ja hankalaa on saada tasapainoinen ravitsemus pelkästään kasvikunnan tuotteita käyttämällä) ja ns. suvaitsevaisuuden kukkasia: miten meidän tulee suvaita erästäkin uskontoa mikä kieltää suvaitsemasta meitä!

    Koululaitoksessamme olisi todellakin paljon korjattavaa.

  5. Eikös lapsille voisi pakkosyöttää päiväkodeissa monipuolisia ja terveellisiä kasvis- ja liharuokia?

  6. Vegaani- tai kasvisruuan kalleudesta puhuvat vain ne, jotka eivät sitä syö. Vaikeaa kasvissyönti on samalle ryhmälle, ei kasvissyöjille. Kasvisruokaa pystytään tuottamaan huomattavasti edullisemmin kuin liharuokaa. Lisäksi kasvisruualla on tutkitusti mahdollista saada suuria kansantaloudellisia säästöjä – tätä ei luulisi kannattavan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ohittaa. https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/212863-laakari-kasvisruoasta-saastot-suomessa-verrattavissa-nykyisen-hallituksen#.WITkMI1pNjI.facebook

  7. Vihreys, kasvissyönti, feminismi ja sukupuolineutraalius ovat marginaalisia ilmiöitä, niihin törmää lähinnä vaihtoehtoväen kokoontumisajoissa. Kouluopetuksessa tulee tukea hiljaisen enemmistön arvoja ja elämäntapaa.

  8. Itse ajattelen, että kaikkien mielipiteitä tulisi arvostaa ja kunnioittaa! On ok olla kasvissyöjä/vegaani, mutta ihan yhtä ok on syödä liharuokia. Päiväkotikeskustelussa itseäni huolettaa se, miten lapsia tässä kohdellaan: varsinkin pienemmissä päiväkodeissa voi lasten ja perheiden välillä syntyä vertailua tyyliin: ”Noiden perheessä syödään eläimiä, kamalaa”, tai toiseen suuntaan ”miksi noi syö kasviskeittoa tänään?”

    Ja mitä fossiilisiin polttoaineisiin tulee, harva sitä lapsensa kanssa varmaan juttelee lämmityksistä, joten pakkosyöttö tuossa kohtaa on vähän ontuva ajatus.

    Ovatko vegaanisuutta kovasti korostavat ihmiset ajatelleet, että joukossamme on ihmisiä jotka jatkuvasti tuntevat huonommuutta ja pahaa mieltä siitä, että heitä arvostellaan vain siksi, että he ostavat kaupasta jauhelihaa? Moni kokee joutuneensa suorastaan syrjityksi ruokailutottumusten takia. Kaipaisin enemmän sitä, että joku sanoisi: ”olet hyvä ja riittävä juuri omalla ruokavaliollasi.”

    Annetaan kaikkien kukkien kukkia!

  9. Näin opettajana on huvittavaa (ja joskus raivostuttavaa) lukea mitä koulussa maallikkojen mielestä opetetaan, ei,opeteta tai jätetään opettamatta. Koska harvat näyttävät tietävän mitä koulussa oikeasti opetetaan, niin peruskoulua on hyvä syyttää,milloin mistäkin ongelmasta.

  10. Nyt ei pidä sekoittaa kasvisruokailua ja veganismia. Moni vegetariaani valitsee pääsääntöisesti kasvisruokia, mutta jos joskus tekee mieli lihaa, niin sitten sitäkin voi ihan hyvällä omalla tunnolla syödä. Positiivisen kasvisruokailuun kuuluu se ettei asioista tehdä tiukkapipoisesti niin vaikeita. Veganismi taas on aivan liian usein kannattajilleen ääriaate, jossa mitään poikkeuksia ei sallita. Jos jossain aineosassa on mikroskooppinen määrä eläinkunnan edustajasta tulevaa tuotetta, niin mieluummin vaikka roskiin kuin kenenkään suuhun. Paitsi jos kyseinen tuote on alkoholia. Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Eikä veganismiin lähtökohtaisesti kuulu antaa kaikkien kukkien kukkia eli antaa muiden syödä mitä haluavat vaan lihansyöntiä pitää ihan minimissään ankarasti paheksua.

    Kasvissyönnin edistäminen on mielestäni OK ja jopa suotavaa. Vegaanisen aatemaailman ja siihen liittyvien ääriarvojen ajaminen ei.

    Se, että päiväkotien lämmittäminen ydinvoimalla on ideologian pakkosyöttöä on kyllä aikamoinen aivopieru enkä nyt ymmärrä miten se tässä yhteydessä liittyy yhtään mihinkään. Pystyt parempaan Leo!

  11. Kasvisruoka on paljon ongelmallisempaa ja ympäristölle haitallisempaa kuin oikein tuotettu eläinperäinen. Eläinperäisellä ruokavaliolla ihminen kuluttaa paljon vähemmän ruokaa ja resursseja, sekä pysyy terveempänä. Aiheesta on pilvin pimein tutkimuksia, aloittaa voi googlaamassa Zero Carb.

  12. ”Kirjoituksessa oli pointtinsa (mahd. konventioiksi muuttuneista ideologioista), mutta kieltämättä toi autoilu- ja lämmityskohta ideologisena syöttämisenä ei tainnu olla loppuun asti mietittyä. Jos oli, niin kuulen mieluusti täsmennyksen.”

    Aikuiset lasten elämässä tekevät jatkuvasti arvovalintoja. Käyttääkö yksityistä autoa, fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa lämmitystä, haukkuuko homoja/maahanmuuttajia, tukevatko vähäosaisia, kerryttävätkö osinkoja. Ideologiat rakentuvat arvojen ympärille, ja lapset oppivat arvojansa ympäristöstään, ensisijaisesti vanhemmiltaan. Me siis jatkuvasti pakkosyötämme lapsille arvoja. Sanna Ukkola nostaa vain äläkän, kun nämä arvot eivät ole hänen kannattamiaan arvoja.

  13. Hyvä Leo. Ansioluetteloni ei ole vertaisesi mutta usean lapsen äitinä haluaisin kertoa, että kaikki ei ole aina ”pakkositä tai tätä” vaan ihan kodin talouden realiteettien sanelemaa: Sitä ostetaan mihin on varaa.
    Emme koskaan myöskään tuputa sukupuolirooleja.
    Meiltä löytyy ujo poika ja villi, joka paikan kiipeilijä tyttö, voimailussa veljensä päihittävä tyttö ja maailmaa hiljakseen pohtiva poika.
    Uskon että edustamme ihan tavallista keskivertoa nykyaikaista perhettä jossa ei vanhat, edellisten sukupolvien sukupuoliroolit enää tosiaankaan ohjaa lapsia.
    Välillä ihmettelen mistä nämä ”sukupuoliroolit” keskusteluun oikein ammennetaan, ei ainakaan meiltä. Historian kirjasta?
    On totta että erikoisesti tyttöjen tulevaisuutta ohjasi modernisaation alkuaikoina ”hyviin naimisiin pääsy” ja äitiys, ja että koulutus koski lähinnä poikia mutta nythän tilanne on aivan toinen: pojista on tullut koulupudokkaita. Tytöt menestyvät opinnoissaan.
    Mistä siis moinen poru ” sukupuolirooleista”..?
    Yhteiskunnallisesti siinä on vielä toki tekemistä että tytöt myös sijoittuvat koulutustaan vastaaviin tehtäviin, mutta eiköhän tämäkin ala, toivottavasti, näkymään lähitulevaisuudessa.
    Toisaalta itse myös teinipoikien vanhempana tiedän minkä määrän kannustamista ja valintoihin ohjaamista esim. polku alakoulusta yläkouluun, saati toiselle asteelle vanhemmilta vaatii..
    Näiden pohdintojen myötä toivon sinulle valoisaa kevään odotusta 🙂

  14. Jäin kummasteleman myös sitä, että Ylen artikkelissa peräänkuulutettiin ismien kyseenalaistamisen perään. Paradoksaalisesti samaan aikaan yksi suurimista ja seurannaisvaikutuksiltaan haitallisimmista ismeistä jäi kukoistamaan kaiken ylle normiksi ja käytönnöksi. Lihaismi on niin voimakas ja sisällä meissä, että sitä ei edes käsitetä sellaiseksi.

    Vanhoista normeista ja suoranaisesta disinformaatiosta ulos kasvaminen ei onnistu ilman tietoa ja sivistystä. Ruoassa ei ole kyse yksin proteiineistä ja hiilihydraateista. Rualla vaikutetaan konkreettisesti moneen asiaan ottaen samalla väistämättä kantaa mm. ilmastonmuutokseen, ruokapulaan, eläinteollisuuteen ja maailman ruokapulaan oman terveyden ohella.

    Tämän vaativalta ja hankalalta kuulostavan asian voi yksinkertaisesti ja helposti ratkaista kaikille edullisesti ja voitokkaasti (poislukien eläinteollisuus) laittamalla vegaanista ruokaa. Tänä päivänä se on uskomattoman helppoa, nopeaa, monipuolista ja maistuvaa.

    Keskustelun monipuolisestamiseksi nyt olisi h-hetki ja oikea aika saada teemasarja Veganismi vs. Lihaismi teemasta vaikkapa juuri YLE:n tuottamana. Nostettaisiin teema ja asiat esille faktojen ja tutkimuksien kera. Lähdettäisiin liikkelle selkeistä ja tutkituista faktoista, ruokavalion seurauksista ja merkityksestä. Eettisyyttä unohtamatta ja sivuuttamatta saati kaunistelematta.

    PS. ”Leiffi says” Henkilökohtaisesti tiukkapipoisimmat ideologiat olen kuullut lukuisia kertoja sekasyöjien/kasvissyöjien taholta, jotka eivät suvaitse veganismia. On mielenkiintoista, kuinka sekasyöjillä on usein tarve peräänkuuluttaa ruokavalion ”myönteisyyden ja rentouden” perään, ja eritisesti kytketään ”myönteinen asenne” vain eläinperäisten aineksien syömiseen yhteyteen. Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.

  15. Ymmärrykseni mukaan vanhan maailman ideologian pakkosyöttäminen on sitä, että minun tarpeen ja minun haluni ohittavat ympäristön ja eläinten oikeudet. Vanhan ideologian mukaan minun ei tarvitse vaihtaa asennetta suvaitsevammaksi tai elämäntapaan oikeudenmukaisemmaksi jos en halua. Vanha ideologia on sitä että maailman keskipiste olen minä ja että minä puolustanut viimeiseen hengenvetoon asti oikeutta ajatella vain itseäni.

  16. Toivoisin, ettälapsille ja nuorille pakkosyötettäisi terveitä periaatteita, kuten rehellisyyttä ja toisten kunnioittamista. – Ja ennenkuin nipottajat aloittavat: tuottaako itsekkyys, rahanahneus ja kiusaaminen parempia ihmisiä? Ne taidot ovat nykyisin hallinnassa kaikenikäisillä.

  17. Kasvissyönnistä, yksityisautoilusta ja muusta puhuttaessa hypätään helposti puolin tai toisin mustavalkoisiin kärjistyksiin. Todellisuus on näiden(kin) asioiden kohdalla loputtomien harmaan sävyjen kuvioima.

    Ei ole pakko alkaa täysvegaaniksi. Voi, ja kannattaakin vähentää lihansyöntiään. Syömme sitä yli maku- ja ravintotarpeiden ja -suositusten. Lihakastikkeesta vaihtuu puolet jauskusta helposti tofuksi, quorniksi tai seitaniksi.

    Ei ole pakko autoilla joka paikkaan. On kimppakyytejä; on juna-, metro- tai bussiaseman parkkipaikkoja, joissa vaihtaa julkiseen; väsyneet aamut voi ajaa julkisilla vaaran välttämiseksi.

    Älkää ajatelko maata pitkätukkaisten ituhippien ja pömppömahaisten makkarasieppojen taistelutantereena. Sieltä välistä löytyy terve kompromissi.

  18. Lihaismi vs. veganismi says: ”Jäin miettimään, että pitääkö tätä myönteisyyttä korostaa sen vuoksi, jotta kykenee käsittelemään omia ristiriitaisia valintojaan.”

    Olen huomannut, että vegaaneille on usein käsittämättömän hankalaa ymmärtää, että kaikki eivät jatkuvasti ajattele tai käsittele ruokavalintojaan. Maailmassa on aika monta vääryyttä eikä se eläinperäinen ruoka nyt välttämättä ole se ykkösasia monelle. Jos nyt ajatellaan ristiriitaisuuksia, niin itse pidän epäekologisuutta (kuten ruoan roudaaminen maailman ääristä) suurempana ongelmana kuin lähiruokana tuotetun lihan syömistä.

    Sivuutit muuten täysin kritiikkini veganismin ehdottomuudesta rupeamalla puhumaan sekasyöjien ehdottomuudesta. Ehkä on niin, että osa sekasyöjistäkin on omalla tavallaan asenteellisia, mutta tämä on kyllä poikkeus. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan.

  19. Leo, sinä turhanpäiväinen Jeesustelija. Eläinproteiinien syöminen on tieteellisestikkin todettu tärkeäksi mm. aivojen kehitykselle. Siksi on outoa että edes tarjoat lapsille vaihtoehdoksi kasvisravintoa. On jopa melko vastuutonta toimintaa. Tästä pääsenkin aasinsillalla kätevästi eteenpäin. Oletko huomannut että tietynlaiset ”ääriajattelijat” ovat fyysisesti hieman normaalista poikkeavia? Useat ”vihreän aatteen” miehet ovat pieniä, femiinisiä ja myöskin olemuksesta huokuu tietynlainen arkuus. Todennäköisesti nämä ominaisuudet ovat johtaneet varhaislapsuudessa siihen, että ei ole ollut helppoa pitää omaa neppisrataa hiekkalaatikolla. Ja käänteisesti, naispuoliset suojelupuoliset immeiset ovat hyvinkin miehekkäästi röyhkeitä, oman totuutensa puolesta taistelevia kolosseja. He ovat valmiita seisomaan totuutensa takana vaikka tietäisivät olevansa väärässäkin. Aina löytyy joku tilasto, jonka pystyy irroittamaan asiayhteydestä vain sen vuoksi, että oikeassa olemisesta tulee niin hyvä olo. No mutta, meitä on niin moneen junaan ja osa heiluttelee vielä asemallakin. Eipä mulla muuta.

  20. Maailma muuttuu pieni teko kerrallaan. Keskitetään voimat asialliseen keskusteluun, toisen kunnioittamiseen ja kanssaeläjien hyvinvoinnista huolehtmiseen. Kasvatetaan lapsia välittämisen ja hyväksynnän ilmapiirissä, opetellaan keskustelemaan ja kunnioittamaan toisten näkemyksiä. Näytetään asiallista mallia lapsille ja nuorille.

    Kasvisruoan tarjonnan lisääminen koulussa ei ole teko, joka millään tavalla uhkaisi tai loukkaisi kenenkään elämänkatsomusta. Yhdessä eteenpäin!

  21. ”Leiffi”, dissaavista ja arvostelevista kommenteistasi jokainen voi päätellä enemmän sinusta, asenteistasi ja ajatusmaailmastasi, kuin vegaaneista tai uskovista, joita kumpaakin ruodit antaumuksella.

    Kirjoitit kuinka: ”Tuntemani vegaanit tuntuvat suhtautuvat ruokaan (ja uskontonsa levittämiseen) samalla kiihkolla kuin vaikka moni helluntailainen omaansa. Vegaanien keskuudessa taas ehdottomuus on se kaiken kantava voima, jota suurella hurmoksella ja kiihkollisuudella saarnataan”

    Huomaat varmaan itsekin, että kuka saarnaa ja millä kiihkolla ; )

    Vegaanit samoin kuin sekasyöjätkin miettivät jokapäiväisiä ruokavalintojaan varmasti ihan yhtä vähän tai paljon. Kumpikin kuitenkin teemme tietoisia valintoja kaupassa. Ostovalintamme kertovat mm. makutottumuksistamme, arvomaailmastamme ja ekologisesta tietoisuudestamme.

    On totta, että maailmassa on monta ”vääryyttä”, kuten toteat. Näistä globaalistikin yhä suurempia ovat mm. ilmastonmuutos, maailman ruokapula, makeiden vesien vähentyminen ja eläinten kärsimykset elintarviketeollisuuden vuoksi. Myös ilmastopakolaisuus kytkeytyy samaan ongelmaan ilmastonmuutoksen myötä. Näitä kaikkia yhdistää valitettavasti yksi ja sama asia, eli eläinteollisuus.

    Kun näin monet ongelmat liittyvät pelkästään eläinperäiseen ruokatuotantoon, (joka on fakta, ei minun mielipiteeni ) ja kun tiedetään, että ihmiset pärjäävät vallan mainiosti kasvisperäisellä ruoalla, niin jokainen söisi kasvisruokaa, jos ei olisi kasvatettu sekasyöjäksi. Kuten jo edellä sanoin, niin ruokailutottumukset opitaan ja opetetaan.

    PS. Viittaat WWF:n artikkeliin sekä ruan kuljetuskustannuksiin, missä olet kyllä väärässä. WWF:n artikkelissa todetaan ihan selkeästi:
    – ”Ympäristön kannalta selvästi merkittävin teko on korvata osa lihasta KASVIKSILLA” ja ”Kuljetuksen osuus ruoan ympäristövaikutuksesta on pieni, joten myös ulkomailta tuodut kasvikset ovat lähes poikkeuksetta ympäristön kannalta parempi valinta eläinperäisiin tuotteisiin verrattuna”.

    Kannattaa lukea tämä mainio opas vielä uudemman kerran. Ohessa linkki uunituoreeseen WWF:n lihaoppaaseen. https://wwf.fi/lihaopas/

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa