Eläinten vuosi 2016

pro-animalia-sipsikaljavegaanit
Sipsikaljavegaanit saavat Pro Animalia palkinnon

Sain osallistua tällä viikolla Animalian pikkujouluihin.

Vuonna 2016 eläintenoikeustoiminnan saralla on tapahtunut monia merkittäviä asioita.

Tämä vuosi on tuonut mukanaan huikean vegaaniruokabuumin. Samaan aikaan on alettu puhua yhä enemmän myös eläinten oikeuksista.

Vaikka lihansyönti ei ole Suomessa tähän mennessä laskenut, on kiinnostava nähdä, miten suomalaisten ruokatottumukset kehittyvät nyt lähivuosien aikana.

Animalian toiminnanjohtaja Mai Kivelä nosti omassa puheenvuorossaan johtamansa järjestön pikkujouluissa esille kolme tärkeää asiaa vuodesta 2016.

1. Vegaaniruokabuumi. Kasvisruoka on lyönyt lopullisesti läpi vuonna 2016. Lihattomasta lokakuusta ja vegaaniruokahaasteesta alkanut uusi nousu on huipentunut tänä vuonna Sipsikaljavegaaneihin, Vihis-festareihin, Nyhtökauraan, Härkikseen, Jokaiselle-valmisruokiin, vegepitsoihin sekä lukemattomiin muihin vegaanisiin valmisruokaherkkuihin. Vegaanisuus ei ole tänä vuonna ollut enää ainoastaan terveellistä ja ekologista, vaan myös ennennäkemättömän helppoa ja trendikästä.

2. Huoli eläimistä yhdistää. Eurobarometrin mukaan merkittävän suuri enemmistö Euroopan unionin kansalaisista haluaa, että päättäjät tekisivät huomattavasti nykyistä enemmän eläinten eteen. Suomessa, Ruotsin ja Portugalin lisäksi, jopa 99 prosenttia kansalaisista ajattelee, että tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää.

3. Särkänniemen delfinaarion sulkeminen. Delfiinien siirto nousi elokuussa 2016 valtakunnan ykkösuutiseksi kun Särkäniemi yritti siirtää eläimet salassa Kreikan Attica Park –eläinpuistoon. Oikeutta eläimille toi asian julkisuuteen nostamalla asian ensin esille sosiaalisessa mediassa.

Pikkujouluissa jaettiin myös Anti Animalia ja Pro Animalia palkinto. Anti Animalia –palkinto myönnettiin Atrian ja HKScanin Lihasta-viestintähankkeelle. Hanke toteutti marraskuussa kouluille suunnatun Kotimaisen lihan viikon. Näyttää siltä, että epäekologisen ja epäterveellisen lihan puolesta ei ole enää muita argumentteja kuin kotimaisuus. Se on valitettavan huono argumentti. Lihasta-kampanja näyttää unohtavan kertoa sen kaikkein tärkeimmän: lihan syöminen loukkaa eläinten oikeuksia elämään ja hyvinvointiin sekä on ympäristölle haitallista ja epäterveellistä.

Pro Animalian sai tänä vuonna rennon veganismin edistämisestä Sipsikaljavegaanit-ryhmälle. Olemme niin kaikki ansainneet tämän. Kiitos!

Vuonna 2017 kaikkein tärkein asia eläinsuojelukentällä tulee olemaan eläinsuojelulain uudistus. Laissa pitäisi huomioida eläinten itseisarvo, lajityypilliset tarpeet, uusi tutkimus sekä kansainväliset eläinten kohtelua koskevat vertailut.

Yksi kommentti artikkeliin ”Eläinten vuosi 2016”

  1. Lainsuojaton on susikin Suomessa.
    Nyt harkitaan jo ”sosiaaliperusteista ” kaatolupaa susille, kun riistaeläinten rajoittamiseen = tappamiseen käytetty nk.”kannanhoidollinen ” metsästys ei ole toiminutkaan salakaatorikoksia estävästi, kuten luonnonsuojelijoille ja kansalle uskoteltiin.Kaikkien sutta ja sen suojelua uhanalaisena villieläimenä suojelevien kansainvälisten sopimusten vastaisesti sudesta on Suomessa jo tehty riistaeläin, jollaiseksi sitä ei luokitella kansainvälisesti. Puhutaan suden lailisesta ja laittomasta pyynnistä, vaikka. susi ei olekaan varsinainen metsästettävä riistaeläin, jota pyydetään eli metsästetään , ja jonka lihaa tai turkiksia käytettäisiin ravinnoksi ja myyntiin. Aiotaanko sudestakin tehdä markkinavoimien riepottelemaa kauppatavaraa, kuten on mm. karhusta ja monista muista villieläimistä jo tehty, vai mihin pyritään suden systemaattisella tuhoamisella Suomessa ?
    Mitä tulee todelliseen luonnon-ja eläintensuojeluun, villieläimet mukaanlukien, niin kaukaa katsoen Suomi näyttää typerältä aloittelijalta, joka ei ymmärrä edes luonnon arvoa. Suomella on onni olla susimaa. Tämä pitäisi jo hallituksen ja viranomaisten tiedostaa ja pyrkiä toimimaan suden olemassaoloa turvaten, eikä päinvastoin etsiä jatkuvasti uusia sutta tuhoavia keinoja….pääasiassa siksi, että hyvin pieni osa väestöstä sitä vaatii..

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa