Donald Trump ja Pariisin ilmastosopimus

Leo Stranius kasvokuvaYksi on varmaa. Donald Trump ei pysty romuttamaan Pariisin ilmastosopimusta. Ainakaan heti.

Sen sijaan on kiinnostavaa nähdä, yrittääkö hän saada Yhdysvaltoja irti sopimuksesta. Tämä olisi joka tapauksessa pitkä ja vuosia kestävä prosessi.

Käytännössä Trump ja Yhdysvallat voi päästä Pariisin ilmastosopimuksesta irti neljän vuoden kuluttua vasta vuonna 2020. Toisaalta on mahdollista irtautua myös koko YK:n vuoden 1992 ilmastosopimusjärjestelmästä. Tämä kestäisi vain noin vuoden.

Pariisin ilmastosopimusta Yhdysvallat ei kuitenkaan suoraan kaada. Trumpin valinnalla voi olla ainakin kahtalaisia vaikutuksia kansainväliseen ilmastopolitiikkaan:

Ensinnäkin Yhdysvaltojen mahdollinen passiivisuus voi nakertaa muiden maiden halua edetä päästövähennyksissä nykyistä kunnianhimoisempaan suuntaan. Monet maat voivat hyvin käyttää oman toimettomuutensa perusteena Yhdysvaltain toimettomuutta.

Toisaalta Yhdysvaltojen mahdollinen passiivisuus korostaa esimerkiksi Kiinan ja EU:n roolia ilmastopolitiikan neuvotteluiden edistäjinä. Yhdysvallat voi tämän myötä menettää merkittäviä investointeja puhtaaseen teknologiaan samalla kun muut maat korjaavat energiamurroksen mukanaan tuomat hyödyt.

Uskoisin kuitenkin, että ensisijaisesti ja ensimmäisenä Trump pyrkii vaikuttamaan kotimaan ilmasto- ja energiapolitiikkaan esimerkiksi tekohengittämällä fossiilisten polttoaineiden käytön jatkamista sekä poistamaan tai vähentämään liittovaltion investointi- ja tuotantotukia uusiutuvalle energialla.

Tässäkään hän ei välttämättä onnistu, koska monet osavaltiot etenevät ilmastopolitiikassaan riippumatta liittovaltion linjauksista. Myös osa uusiutuvien energialähteiden tuista on osavaltiokohtaisia, joihin liittovaltio ei voi suoraan vaikuttaa. Ja kaiken lisäksi uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman ja aurinkoenergian, maailmanlaajuista halpenemista ja voittokulkua Trump ei pysty enää estämään.

Todennäköinen skenaario ainakin aluksi on siis tämä: Donald Trump ei lähde irtautumaan sopimuksesta eikä toisaalta välitä Yhdysvaltojen päästökehityksestä – oli se sitten Pariisin ilmastosopimuksen näkökulmasta positiivista tai negatiivista. Tällä taas on heijastusvaikutuksia muiden maiden käyttäytymiseen.

Vielä ei kuitenkaan ole mitään menetetty. Aurinko paistaa edelleen ja uusiutuvien energialähteiden murros etenee Yhdysvalloista riippumatta.

Kyllä me selviämme! Tai siis pakkohan se on. Toivottomuus on moraalitonta

Kannattaa lukea myös nämä:
– Hanna Aho: Ilmastoskeptikko presidentiksi – miten käy maapallon?
– Tuuli Hietaniemi: Tuhoaako Trump ilmastosovun?

4 kommenttia artikkeliin ”Donald Trump ja Pariisin ilmastosopimus”

  1. Obama luvitti enemmän fossiilisten hankkeita kuin Bush nuorempi. Eli miksi ihmisille riittää se, että rumilla teoilla on kivat kasvot? Nyt Trump toi niille rumat kasvot, niin kaikki ovatkin taas vastaan, vaikka asiatasolla Obama oli todellinen pettymys kaikille progressiiveille, ja jopa rikollinen toimissaan. Itse ihmettelen todella sitä, että vihreätkin tuntuvat olevan Clintonin eikä Sandersin leirissä. Joko politiikan harrastus on todella vähäistä, tai sitten puheet ovat puheita täälläkin ja teot menköön vähemmällä huomiolla. Clinton kehui olevansa frackingin lähettiläs ja kehoitti muutenkin ympäristönsuojelijoita hankkimaan elämän. Miten joku voi olla tuollaisen häviöstä pahoillaan? Puheilla oli eroa, mutta tekojen välillä tuskin olisi ollut, vaan sopimuksista huolimatta Clinton olisi jatkanut Obaman linjaa, jossa vain laajennettiin fossiilisten hankintaa. Jos seuraa muuta mediaa kuin demokraattien johdon kanssa pelaavia, kuten CNN, niin näkisi missä siellä oikeasti mennään. Esimerkiksi Young Turks ja sieltä Politics ja Secular Talk.

    Itse olen sitä mieltä että vanhan korruptoituneen politiikan on ajatteva syvälle pimeyteen, ja sitten tulee tilaa rehellisille poliitikoille ja progressiiviselle liikkeelle. Sandersin Our Revolution toivottavasti kasvaa ja saa vallan Demokraateissa, mutta mistä Suomeen vastaava, kun kaikki tuntuvat olevan enemmän clintonlaisia kuin sandersin jalan jäjillä. Kivoja kasvoja, kivoja puheita, mutta sitten kun pitäisi tehdä ja taistella lähdetäänkin pakoon, eikä edes yritetä haastaa vanhaa valtaa. Tai sitten se mitä sanoo ja mitä oikeasti haluaa tehdä ovatkin päinvastaisia, kuten Clintoneilla.

  2. Minä puolestani toivon hartaasti Bernie Sandersin antamilla sytykkeillä saatavan aikaan suuri roihu Yhdysvalloissa ja muuallakin ! Se puhdistaisi ahdistunutta ja tukahduttavaa ilmapiiriä. Ja ehkä ohimennen jonkun verran Yhdysvaltojen kasvihuonepäästöjäkin.
    Kaikki ei ole menetettyä Yhdysvalloissakaan. Innostavaa on Kalifornian erilaisuus. Tämän yksi Yhdysvaltojen rikkaimmista ja asukasmäärältään suurimmista ( 39 milj.) osavaltioista ei äänestänyt ( yli 60 prosenttisesti ) Trumpia presidentiksi. Ja se on uudelleen antanut 1 miljardin avustuksen ympäristönsuojeluun ! Tähän edistykselliseen suuntaukseen tulisi saada puhtia koko Yhdysvalloissa!
    Viis veisataan Trumpin puheista, Hän on jo kovaa kyytiä peruuttamassa puheitaan ja vaalilupauksiaan, Siis kääntämässä takkiaan. Mutta silti hänen valintansa on yleismaailmallisesti huolestuttava. Amerikkalaisten äänestäjien sokeus on hämmästyttävää.

  3. Lisään vielä edelliseen :

    Puhuessaan tänään Marrakeshin COP22-kokouksessa Ranskan presidentti François Hollande sanoi, että ”Pariisin henki” eli COP21:n päätökset ovat peruuttamattomia, ja että Yhdysvaltojen on kunnioitettava niitä. Hollande sanoi Ranskan tekevän kaikkensa, että näin tulee tapahtumaan.
    Ranska ei aio ainakaan antaa Trumpin vaalikampanjan aikana tehtyjen uhkauksien toteutua. Mielenkiintoista on kuulla, mitä Yhdysvaltain edustaja J.Kerry huomenna sanoo….ja mitâ Trump ( arveluttavine ) avustajineen itse on lopulta päättänyt tämän ilmastosopimuksen täytäntöönpanon osalta.

Kommentointi on suljettu.

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa