Yleiskaava ja Vartiosaaren rakentaminen hyväksytty – tappio luonnonsuojelulle

Leo Stranius kasvokuvaHelsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.10.2016 kokouksessaan uuden yleiskaavan.

Yleiskaavassa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovat hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle.

Valitettavasti samaan aikaan hyväksytyssä yleiskaavassa on  liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista. Tämä taas johtuu mielestäni ylimitotetuista rakentamistavoitteista niin asuinneliöiden kuin toimitilojenkin suhteen.

Tästä syystä äänestin yleiskaavan hyväksymistä vastaan ja kaavan palauttamisen puolesta uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi äänestin kaupunginvaltuustossa myös sellaisten vastaesitysten ja ponsien puolesta, joiden katsoin muuttavan yleiskaavaan parempaan suuntaan luonnonsuojelun näkökulmasta.

Valtuuston enemmistö päätti kuitenkin toisin. Todellisuudessa kaikista yleiskaavassa nyt olevista kohteista tehdään kuitenkin vielä asemakaavat, joissa lopullisesti ratkaistaan se, miten ja millä ehdoin tätä kaupunkia rakennetaan.

Toisaalta monia hyviä ponsiesityksiä meni läpi. Tärkeimpänä niistä toive, jossa rakentamisjärjestystä ohjataan niin, että ensin toteutetaan täydennysrakentamiskohteet ja viimeisenä rakentaminen luonto- ja viheralueille. Myös omat ponsiehdotukseni Pornaistenniemen ja Viikin luontoarvojen huomioimisesta sekä Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueiden huomioimisesta menivät läpi.

Mitään ei siis ole vielä menetetty. Työ paremman kaupungin puolesta jatkuu.

Ehkä surullisinta on kuitenkin se, että samassa kokouksessa kaupunginvaltuuston enemmistö päätti hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaavan ja sen myötä merkittävän rakentamisen luonnonarvoiltaan rikkaaseen Vartiosaareen.

Alla valtuustosalissa käyttämäni puheenvuorot koskien yleiskaavaa.

***

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannatan palautusta.

Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.

Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.

Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.

Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.

Tästä syystä en voi kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaesitystä.

Itse pidän demokratian näkökulmasta suorastaan toivottavana sitä, että yleiskaava palautuisi uudelleen valmisteltavaksi ja käsittely siirtyisi kuntavaalien jälkeen. Ehkä yleiskaavasta voisi järjestää vaikka neuvoa-antavan kansanäänestyksen Helsingissä.

Valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassahan todetaan, että ”Otetaan neuvoa-antavat kansanäänestykset käyttöön.”

Yleiskaava olisi ollut hyvä paikka käyttää tätä mahdollisuutta.

Toisaalta riskinä on pidetty, että kaupungin kaavavaranto uhkaa loppua ja näin asumisen hinta nousta kohtuuttomasti, jos yleiskaava viivästyy. Lisäksi on pelätty, että yleiskaavan hyvät tavoitteet esimerkiksi kaupunkibulevardeista voidaan unohtaa.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että:

– Yleiskaavassa on varattu kaksinkertainen määrä asuntorakentamista verrattuna kaupungin väestöennusteeseen. Esimerkiksi Keskuspuistovarausten tai muiden luontoalueiden poistaminen ei hetkauta asuntorakentamista tai asuntojen hintoja suuntaan tai toiseen.

– Toimitiloille on varattu paljon enemmän tilaa kuin mitä tulevaisuuden monitoimitilat ja mobiilityöskentely tulevat todennäköisesti tarvitsemaan.

– Rakentamalla hiukan korkeammalle ja keskittymällä täydennysrakentamiseen, voidaan yleiskaavassakin, jos niin halutaan, varsin hyvin säästää tärkeät luonto- ja virkistysalueet.

Kiitos!

***

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kannan Yrjö Hakasen vastaehdotuksia.

Valtuuston hyväksymässä strategiaohjelman visiossa todetaan seuraavaa:

”Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”

Lisäksi strategiassa todetaan: ”Rakennetun ympäristön lisäksi kaupunki tarvitsee toimiakseen myös viheralueita kuten pieniä kaupunginosapuistoja, isompia ja yhtenäisiä virkistysalueita sekä rantamaisemia, joiden avulla turvataan luonnon monimuotoisuus kasvavassa pääkaupungissa. ”

Strategiaa paremmin toteuttaaksemme teen muutaman ponsiesityksen:

Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus minimoida Pornaistennimen mahdollisen rakentamisen vaikutus Natura-alueen suoja-alueeseen, jotta kaavaratkaisu ei katkaisisi viheryhteyttä Viikkiin tai heikentäisi luonnonniittyä, jonka merkitys alueen eliöstölle on iso.

Ja lisäksi:

Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus säilyttää Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueet.

Lisäksi muutama sana keskuspuistosta:

Ensinnäkin Keskuspuisto on todella suosittu virkistyskohde. Keskuspuistossa on enemmän käyntikertoja vuodessa kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, myös Keskuspuiston kävijämäärät ja kulutus kasvavat. Keskuspuisto ei säily nykyisenkaltaisena suurelta osin luonnonvaraisena alueena, jos sitä kavennetaan.

Toisekseen Keskuspuistossa on yllättävän paljon uhanalaisia lajeja. Keskuspuistosta on luotettavia havaintoja yli 70 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Ehdotettu rakentaminen uhkaisi näitä luontoarvoja. Esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen kutupuro Haaganpuro vaatisi kymmenien metrien luonnontilaisen suojavyöhykkeen, jotta puro säilyisi luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole mahdollista, jos rakentamiseen päädytään.

Kannattaa muistaa, että keskuspuisto ei ole ainoa ongelmallinen kohta yleiskaavassa. Esimerkiksi ympäristölautakunnassa olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa virkistys- ja viheralueisiin, suojelualueiden kaavamerkintöihin, Tuomarinkylään, Vanhankaupunginlahteen sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin.

Olisikin ollut perusteltua, että kaavakarttaan olisi merkitty nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.

1. Tuomarinkylän virkistyskäyttö heikkenee. Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle rakennetulle kulttuuriympäristöalueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteen sovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi.

2. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolinnuille. Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.

3. Muita alueita. Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustetut

Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa. Terveyshyötyjä luonnosta saadaan erityisesti asuin- ja työympäristöjen viheralueilta. Lisäksi luonnon läheisyys aktivoi ihmisiä liikkumaan.

Kiitos!

***

10 kommenttia artikkeliin ”Yleiskaava ja Vartiosaaren rakentaminen hyväksytty – tappio luonnonsuojelulle”

  1. ”Toisaalta monia hyviä ponsiesityksiä meni läpi. Tärkeimpänä niistä toive, jossa rakentamisjärjestystä ohjataan niin, että ensin toteutetaan täydennysrakentamiskohteet ja viimeisenä rakentaminen luonto- ja viheralueille.”

    Toiveeksi tämä taitaa jäädäkin, sillä rakentaminen taitaa edetä juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Luulisi ainakin metsien, viheralueiden ja merenrantojen gryndereille parhaiten kelpaavan. Juuri niihinhän ne ovat silmänsä iskeneet.

    • Ponsiesitykset ovat tosiaan toiveita tai ”selvitetään mahdollisuutta” tyyppisiä lausumia itse päätökseen. Pelkona on, että ensimmäisenä asemakaavoitetaan juuri luonto- ja virkistysalueet. Tässä täytyy nyt tulevina vuosina olla tarkkana.

  2. Vartiosaaren kaavan käsittely valtuustossa olisi ansainnut kunnollisen keskustelun ja oman käsittelynsä, kuten ensin oli tarkoituskin. Nyt se oli ujutettu tapahtuvaksi keskellä yötä monituntisen ja uuvuttavan yleiskaavakeskustelun jälkeen.

    Vartiosaaren rakentamista ajavat olivat ilmeisesti arvioineet, että näin päätös menisi läpi vähin äänin, ja yleiskaavan käsittely veisi asialta pois turhaa julkista huomiota. Kaikki konstit näyttävät olevan tarpeen kun Helsinkiä kehitetään.

  3. Itse sanoisin, että yleiskaava (Vartiosaari on sitten toinen juttu, sen rakentaminen on surullista ja turhaa!) on tappio Helsingin luonnon reuna-alueiden suojelulle, mutta voitto Uudenmaan luonnonsuojelulle.

    Nuo lähemmäs 200 000 asukasta nimittäin tulevat asumaan Kehä 1 sisällä paljon pienemmällä pinta-alalla ja paljon vähemmän yksityisautoiluun luottaen kuin jos heitä ei Helsinkiin päästettäisi, vaan heille kaavoitettaisiin väistämättä väljempää asumista ympäri Uuttamaata.

    Ja kuten tiedetään, meillä onneksi on lainsäädäntöä ja sen lisäksi voimakasta kansalaisaktiivisuutta estämässä sen, että arvokkaita luontokohteita ei asemakaavoituksessa juurikaan tulla rakentamaan. Kuten sanot, työ jatkuu!

    ps. Minusta oli hyvä, että Vihreät eivät käyttäneet poliittista pääomaa neuvottelutuloksen iltalypsyyn valtuustovaiheessa, sillä petturin maineella asemakaavaneuvotteluista olisi tullut todennäköisesti tuhoavia.

  4. Anteeksi mutta olenko kauhean väärässä kun koen yo. kirjoituksen enempi hurskasteluna? Kai kaikille oli selvää että kun mm. Leo Straniuksen myötävaikutuksella hyväksyttiin Kruunusillat, sen jälkeen on enemmän kuin luontevaa jatkaa kaupungin muunkin itäisen saariston tuhoamista?

    • Hei Tapani, kiitos palautteesta! On totta, että jotku kaupunginvaltuutetut näkivät Kruunusiltojen rakentamisen osana mm Vartiosaaren rakentamista. Itselleni tämä ei näyttäytynyt kuitenkaan niin. Kyllähän tiukka äänestyskin jo osoittaa, että suuri osa valtuutettuja piti Kruunusiltoja ja Vartiosaarta täysin erillisenä kysymyksenä.

  5. Älyllisesti epärehellistä väittää, että kaupungin kasvu olisi ekologista tai kestävää, vaikka se ei söisi palaakaan metsää. Ihan siitä syystä, että jokainen uusi asukas käyttää aika montaa palaa luontoa resursseinaan ihan normikulutuksessaan. Kasvissyöjällekin raivataan koko ajan peltoa sademetsään, jotta saa soijansa ja niin ees päin. Voiko joku väittää että rakentamalla vähentää päästöjä? Kuinkahan paljon tulisi mittariin, jos joku laskisi kaikki päästöt mitä tulee pelkistä rakennusaineista ja niiden tuomisesta? Aika pitkä ja varsinkin nyt kun ei saisi enää päästellä ollenkaan.

    Yleiskaava on parannus entiseen, mutta ei se sitä muuta että jos todella haluaisi jotain tehdä ilmastolle, niin pitäisi pistää liinat kiinni kasvun suhteen.. Suuri väestönkasvu on samalla suuri kulutuksen kasvu, ja se joka ajaa Hummerilla ympyrää 24/7 on ekologisempi kuin se, joka tekee lapsia. Hummeri ei kuluta kuin bensaa, eikä varsinkaan tee lisää Hummereita.

    Koska yleiskaava ja kasvu tulee, niin olisi syytä sitten ainakin poistaa vihdoin se autopaikkanormi ja vahtia sitä että Helsingin arvokkaimmat pienvesistöt, kuten Longinoja ja Haaganpuro selviävät voittajina. Nythän on mahdollista rakentaa kosteikkoja suodattamaan sadevettä, suojella purojen varsia ja niin edespäin. Varmasti Virho kannattaisi kontakteineen ottaa mukaan alueiden suunnitteluun, ettei tarvita loputonta valittamis- ja korjauskierrettä. Autopaikkanormi siksi, että jos bulevardeista halutaan viihtyisiä ja oikeasti tiivistäviä, niin ei ne voi olla täynnä parkkikenttiä ja -halleja. Ja miksi rakentaa uutta julkista liikennettä miljardeilla, jos kuitenkin jokaista kannustetaan hankkimaan auto seisomaan parkissa. Tuo pitää hoitaa kuntoon ennen kuin yhtäkään uuden yleiskaavan aluetta asemakaavoitetaan.

    Vartiosaaren rakentaminen johtanee siihen, että jossain vaiheessa tulee esitys ratikan jatkamisesta sieltä aina Vuosaareen Ramsinniemen kautta. Kun kaupunki kaavoittaa Vartiosaaren ja Rastilan metsän, niin taitaa olla aika pieni mahdollisuus ettei tuollaista linjaa nähtäisi jo aika pian.

    Jos jotakin oikeasti luonnontilaa parantavaa toivoisi, niin sitten tuon Vanhiksen padon purkamista. Olisi melkoista, jos kaupunki ei ottaisi Vantaasta mallia joka purkaa Tikkurilan padon. Nyt vaarantuu jo purot, metsää menee ja upea saari tuhotaan luonnontilaltaan, niin tulisi nyt piru vie edes jotain. Oli upea näky kun merilohet kutivat itähaaran niskalla kristallinkirkkaassa vedessä. Voi vain kuvitella millainen näky olisi jos kymmenet tai sadat lohet ja taimenet nousisivat parvena upoksista paljastuvaan koskeen sinä syksynä, kun tuo pirullinen pato on purettu.

  6. Täytyy olla aika sinisilmäinen, jos on halunnut pitää Kruunusiltoja ja Vartiosaarta täysin erillisenä kysymyksenä. Olihan ne raitiotiet jo valmiiksi sinne karttoihin piirreltynä siltaa odottamassa.

  7. Kiitos siitä että yritit pelastaa monille rakkaita luontokohteita!

    Olen todella pettynyt muiden vihreiden toimintaan.

    Kiitos sinulle!

Kommentointi on suljettu.

Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!