Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 26.10.2016 kokouksessaan uuden yleiskaavan.
Yleiskaavassa kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovat hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle.
Valitettavasti samaan aikaan hyväksytyssä yleiskaavassa on liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista. Tämä taas johtuu mielestäni ylimitotetuista rakentamistavoitteista niin asuinneliöiden kuin toimitilojenkin suhteen.
Tästä syystä äänestin yleiskaavan hyväksymistä vastaan ja kaavan palauttamisen puolesta uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi äänestin kaupunginvaltuustossa myös sellaisten vastaesitysten ja ponsien puolesta, joiden katsoin muuttavan yleiskaavaan parempaan suuntaan luonnonsuojelun näkökulmasta.
Valtuuston enemmistö päätti kuitenkin toisin. Todellisuudessa kaikista yleiskaavassa nyt olevista kohteista tehdään kuitenkin vielä asemakaavat, joissa lopullisesti ratkaistaan se, miten ja millä ehdoin tätä kaupunkia rakennetaan.
Toisaalta monia hyviä ponsiesityksiä meni läpi. Tärkeimpänä niistä toive, jossa rakentamisjärjestystä ohjataan niin, että ensin toteutetaan täydennysrakentamiskohteet ja viimeisenä rakentaminen luonto- ja viheralueille. Myös omat ponsiehdotukseni Pornaistenniemen ja Viikin luontoarvojen huomioimisesta sekä Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueiden huomioimisesta menivät läpi.
Mitään ei siis ole vielä menetetty. Työ paremman kaupungin puolesta jatkuu.
Ehkä surullisinta on kuitenkin se, että samassa kokouksessa kaupunginvaltuuston enemmistö päätti hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaavan ja sen myötä merkittävän rakentamisen luonnonarvoiltaan rikkaaseen Vartiosaareen.
Alla valtuustosalissa käyttämäni puheenvuorot koskien yleiskaavaa.
***
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kannatan palautusta.
Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan siihen, että Helsingissä on 865 000 asukasta vuoteen 2050 mennessä. Lisärakentaminen aiheuttaa merkittävää painetta luonnonsuojelu- ja virkistysalueille sekä kulttuuriarvoille.
Ympäristölautakunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, on käsitellyt yleiskaavaa useassa eri kokouksessaan ja todennut käsillä olevan ehdotuksen nakertavan liikaa luontokohteita.
Vaikka yleiskaavassa olevat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja täydentäminen, kaupunkibulevardit ja raideliikenteen kehittäminen ovatkin hyviä lähtökohtia kestävälle kaupunkikehitykselle, on käsillä olevassa ehdotuksessa liikaa luonto- ja viheralueiden nakertamista.
Nyt viheralueita heikentää paitsi kokonaispinta-alan supistuminen myös niiden pirstoutuminen. Kumpikin tekijä pienentää luonnon monimuotoisuutta, vaikka kaikkein arvokkaimmiksi luokiteltuja luontoalueita säästettäisiin.
Tästä syystä en voi kannattaa käsillä olevaa yleiskaavaesitystä.
Itse pidän demokratian näkökulmasta suorastaan toivottavana sitä, että yleiskaava palautuisi uudelleen valmisteltavaksi ja käsittely siirtyisi kuntavaalien jälkeen. Ehkä yleiskaavasta voisi järjestää vaikka neuvoa-antavan kansanäänestyksen Helsingissä.
Valtuuston hyväksymässä strategiaohjelmassahan todetaan, että ”Otetaan neuvoa-antavat kansanäänestykset käyttöön.”
Yleiskaava olisi ollut hyvä paikka käyttää tätä mahdollisuutta.
Toisaalta riskinä on pidetty, että kaupungin kaavavaranto uhkaa loppua ja näin asumisen hinta nousta kohtuuttomasti, jos yleiskaava viivästyy. Lisäksi on pelätty, että yleiskaavan hyvät tavoitteet esimerkiksi kaupunkibulevardeista voidaan unohtaa.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että:
– Yleiskaavassa on varattu kaksinkertainen määrä asuntorakentamista verrattuna kaupungin väestöennusteeseen. Esimerkiksi Keskuspuistovarausten tai muiden luontoalueiden poistaminen ei hetkauta asuntorakentamista tai asuntojen hintoja suuntaan tai toiseen.
– Toimitiloille on varattu paljon enemmän tilaa kuin mitä tulevaisuuden monitoimitilat ja mobiilityöskentely tulevat todennäköisesti tarvitsemaan.
– Rakentamalla hiukan korkeammalle ja keskittymällä täydennysrakentamiseen, voidaan yleiskaavassakin, jos niin halutaan, varsin hyvin säästää tärkeät luonto- ja virkistysalueet.
Kiitos!
***
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kannan Yrjö Hakasen vastaehdotuksia.
Valtuuston hyväksymässä strategiaohjelman visiossa todetaan seuraavaa:
”Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää.”
Lisäksi strategiassa todetaan: ”Rakennetun ympäristön lisäksi kaupunki tarvitsee toimiakseen myös viheralueita kuten pieniä kaupunginosapuistoja, isompia ja yhtenäisiä virkistysalueita sekä rantamaisemia, joiden avulla turvataan luonnon monimuotoisuus kasvavassa pääkaupungissa. ”
Strategiaa paremmin toteuttaaksemme teen muutaman ponsiesityksen:
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus minimoida Pornaistennimen mahdollisen rakentamisen vaikutus Natura-alueen suoja-alueeseen, jotta kaavaratkaisu ei katkaisisi viheryhteyttä Viikkiin tai heikentäisi luonnonniittyä, jonka merkitys alueen eliöstölle on iso.
Ja lisäksi:
Hyväksyessään yleiskaavan kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus säilyttää Malmin kentän ympäristön virkistys- ja luontoalueet.
Lisäksi muutama sana keskuspuistosta:
Ensinnäkin Keskuspuisto on todella suosittu virkistyskohde. Keskuspuistossa on enemmän käyntikertoja vuodessa kuin kaikissa Suomen kansallispuistoissa yhteensä. Kun Helsingin asukasmäärä kasvaa, myös Keskuspuiston kävijämäärät ja kulutus kasvavat. Keskuspuisto ei säily nykyisenkaltaisena suurelta osin luonnonvaraisena alueena, jos sitä kavennetaan.
Toisekseen Keskuspuistossa on yllättävän paljon uhanalaisia lajeja. Keskuspuistosta on luotettavia havaintoja yli 70 uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista. Ehdotettu rakentaminen uhkaisi näitä luontoarvoja. Esimerkiksi uhanalaisen meritaimenen kutupuro Haaganpuro vaatisi kymmenien metrien luonnontilaisen suojavyöhykkeen, jotta puro säilyisi luonnontilaisena ja elinvoimaisena. Tämä ei ole mahdollista, jos rakentamiseen päädytään.
Kannattaa muistaa, että keskuspuisto ei ole ainoa ongelmallinen kohta yleiskaavassa. Esimerkiksi ympäristölautakunnassa olemme kiinnittäneet huomiota muun muassa virkistys- ja viheralueisiin, suojelualueiden kaavamerkintöihin, Tuomarinkylään, Vanhankaupunginlahteen sekä Pornaistenniemen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin.
Olisikin ollut perusteltua, että kaavakarttaan olisi merkitty nykyiset suojelualueet, uudet suojelualuevaraukset sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet, kuten tärkeät lintualueet.
1. Tuomarinkylän virkistyskäyttö heikkenee. Tuomarinkylän kartanoa ympäröivälle rakennetulle kulttuuriympäristöalueelle ja Siliuksenmäkeen ehdotettu tehokas asuntorakentaminen ja raideliikenne eivät ole sopusoinnussa ja yhteen sovitettavissa alueen valtakunnallisestikin merkittävien kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen kanssa. Ehdotus ei turvaa ratsastus- ja koiratoiminnan jatkumista. Myös alueen virkistyskäyttö heikkenisi.
2. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolinnuille. Rakentamisvaraukset Vanhankaupunginlahden ympäristöstä tulisi poistaa. Erityisen ongelmallista on Viikintien etelä- ja pohjoispuolella sijaitsevien peltojen rakentaminen. Viikin pellot ovat tärkeitä muuttolintujen ruokailu- ja levähdyspaikkoja ja tukevat siten oleellisesti Natura-alueen arvoja. Lisäksi pellot sijaitsevat kansainvälisesti tärkeän IBA-lintualueen (Important Bird Area) rajauksen sisäpuolella. Kaavan Natura-arvioinnin mukaan peltoala vähenisi kaavan myötä 17 prosenttia.
3. Muita alueita. Pornaistenniemeen, Herttoniemen ja Hallainvuoren metsiin on osoitettu rakentamista, mikä toteutuessaan kaventaisi kahden ensiksi mainitun osalta Natura-alueen puskurivyöhykettä sekä Hallainvuoren osalta tärkeää vihersormea.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuustetut
Tutkimusnäyttö luonnon terveyshyödyistä on vahvaa. Terveyshyötyjä luonnosta saadaan erityisesti asuin- ja työympäristöjen viheralueilta. Lisäksi luonnon läheisyys aktivoi ihmisiä liikkumaan.
Kiitos!
***
”Toisaalta monia hyviä ponsiesityksiä meni läpi. Tärkeimpänä niistä toive, jossa rakentamisjärjestystä ohjataan niin, että ensin toteutetaan täydennysrakentamiskohteet ja viimeisenä rakentaminen luonto- ja viheralueille.”
Toiveeksi tämä taitaa jäädäkin, sillä rakentaminen taitaa edetä juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Luulisi ainakin metsien, viheralueiden ja merenrantojen gryndereille parhaiten kelpaavan. Juuri niihinhän ne ovat silmänsä iskeneet.
Ponsiesitykset ovat tosiaan toiveita tai ”selvitetään mahdollisuutta” tyyppisiä lausumia itse päätökseen. Pelkona on, että ensimmäisenä asemakaavoitetaan juuri luonto- ja virkistysalueet. Tässä täytyy nyt tulevina vuosina olla tarkkana.
Vartiosaaren kaavan käsittely valtuustossa olisi ansainnut kunnollisen keskustelun ja oman käsittelynsä, kuten ensin oli tarkoituskin. Nyt se oli ujutettu tapahtuvaksi keskellä yötä monituntisen ja uuvuttavan yleiskaavakeskustelun jälkeen.
Vartiosaaren rakentamista ajavat olivat ilmeisesti arvioineet, että näin päätös menisi läpi vähin äänin, ja yleiskaavan käsittely veisi asialta pois turhaa julkista huomiota. Kaikki konstit näyttävät olevan tarpeen kun Helsinkiä kehitetään.
Olen samaa mieltä! Vartiosaari olisi ollut hyvä käsitellä toisessa kokouksessa.
Itse sanoisin, että yleiskaava (Vartiosaari on sitten toinen juttu, sen rakentaminen on surullista ja turhaa!) on tappio Helsingin luonnon reuna-alueiden suojelulle, mutta voitto Uudenmaan luonnonsuojelulle.
Nuo lähemmäs 200 000 asukasta nimittäin tulevat asumaan Kehä 1 sisällä paljon pienemmällä pinta-alalla ja paljon vähemmän yksityisautoiluun luottaen kuin jos heitä ei Helsinkiin päästettäisi, vaan heille kaavoitettaisiin väistämättä väljempää asumista ympäri Uuttamaata.
Ja kuten tiedetään, meillä onneksi on lainsäädäntöä ja sen lisäksi voimakasta kansalaisaktiivisuutta estämässä sen, että arvokkaita luontokohteita ei asemakaavoituksessa juurikaan tulla rakentamaan. Kuten sanot, työ jatkuu!
ps. Minusta oli hyvä, että Vihreät eivät käyttäneet poliittista pääomaa neuvottelutuloksen iltalypsyyn valtuustovaiheessa, sillä petturin maineella asemakaavaneuvotteluista olisi tullut todennäköisesti tuhoavia.
Anteeksi mutta olenko kauhean väärässä kun koen yo. kirjoituksen enempi hurskasteluna? Kai kaikille oli selvää että kun mm. Leo Straniuksen myötävaikutuksella hyväksyttiin Kruunusillat, sen jälkeen on enemmän kuin luontevaa jatkaa kaupungin muunkin itäisen saariston tuhoamista?
Hei Tapani, kiitos palautteesta! On totta, että jotku kaupunginvaltuutetut näkivät Kruunusiltojen rakentamisen osana mm Vartiosaaren rakentamista. Itselleni tämä ei näyttäytynyt kuitenkaan niin. Kyllähän tiukka äänestyskin jo osoittaa, että suuri osa valtuutettuja piti Kruunusiltoja ja Vartiosaarta täysin erillisenä kysymyksenä.
Älyllisesti epärehellistä väittää, että kaupungin kasvu olisi ekologista tai kestävää, vaikka se ei söisi palaakaan metsää. Ihan siitä syystä, että jokainen uusi asukas käyttää aika montaa palaa luontoa resursseinaan ihan normikulutuksessaan. Kasvissyöjällekin raivataan koko ajan peltoa sademetsään, jotta saa soijansa ja niin ees päin. Voiko joku väittää että rakentamalla vähentää päästöjä? Kuinkahan paljon tulisi mittariin, jos joku laskisi kaikki päästöt mitä tulee pelkistä rakennusaineista ja niiden tuomisesta? Aika pitkä ja varsinkin nyt kun ei saisi enää päästellä ollenkaan.
Yleiskaava on parannus entiseen, mutta ei se sitä muuta että jos todella haluaisi jotain tehdä ilmastolle, niin pitäisi pistää liinat kiinni kasvun suhteen.. Suuri väestönkasvu on samalla suuri kulutuksen kasvu, ja se joka ajaa Hummerilla ympyrää 24/7 on ekologisempi kuin se, joka tekee lapsia. Hummeri ei kuluta kuin bensaa, eikä varsinkaan tee lisää Hummereita.
Koska yleiskaava ja kasvu tulee, niin olisi syytä sitten ainakin poistaa vihdoin se autopaikkanormi ja vahtia sitä että Helsingin arvokkaimmat pienvesistöt, kuten Longinoja ja Haaganpuro selviävät voittajina. Nythän on mahdollista rakentaa kosteikkoja suodattamaan sadevettä, suojella purojen varsia ja niin edespäin. Varmasti Virho kannattaisi kontakteineen ottaa mukaan alueiden suunnitteluun, ettei tarvita loputonta valittamis- ja korjauskierrettä. Autopaikkanormi siksi, että jos bulevardeista halutaan viihtyisiä ja oikeasti tiivistäviä, niin ei ne voi olla täynnä parkkikenttiä ja -halleja. Ja miksi rakentaa uutta julkista liikennettä miljardeilla, jos kuitenkin jokaista kannustetaan hankkimaan auto seisomaan parkissa. Tuo pitää hoitaa kuntoon ennen kuin yhtäkään uuden yleiskaavan aluetta asemakaavoitetaan.
Vartiosaaren rakentaminen johtanee siihen, että jossain vaiheessa tulee esitys ratikan jatkamisesta sieltä aina Vuosaareen Ramsinniemen kautta. Kun kaupunki kaavoittaa Vartiosaaren ja Rastilan metsän, niin taitaa olla aika pieni mahdollisuus ettei tuollaista linjaa nähtäisi jo aika pian.
Jos jotakin oikeasti luonnontilaa parantavaa toivoisi, niin sitten tuon Vanhiksen padon purkamista. Olisi melkoista, jos kaupunki ei ottaisi Vantaasta mallia joka purkaa Tikkurilan padon. Nyt vaarantuu jo purot, metsää menee ja upea saari tuhotaan luonnontilaltaan, niin tulisi nyt piru vie edes jotain. Oli upea näky kun merilohet kutivat itähaaran niskalla kristallinkirkkaassa vedessä. Voi vain kuvitella millainen näky olisi jos kymmenet tai sadat lohet ja taimenet nousisivat parvena upoksista paljastuvaan koskeen sinä syksynä, kun tuo pirullinen pato on purettu.
Täytyy olla aika sinisilmäinen, jos on halunnut pitää Kruunusiltoja ja Vartiosaarta täysin erillisenä kysymyksenä. Olihan ne raitiotiet jo valmiiksi sinne karttoihin piirreltynä siltaa odottamassa.
Kiitos siitä että yritit pelastaa monille rakkaita luontokohteita!
Olen todella pettynyt muiden vihreiden toimintaan.
Kiitos sinulle!