Tällä viikolla tehtiin historiaa, kun yli 165 maata allekirjoitti Pariisin ilmastosopimuksen pe 22.4.2016.
Suomen ilmastotavoitteet kaipaavat päivitystä.
Ohessa minun ja WWF Suomen Liisa Rohdewedin nimissä Helsingin Sanomissa perjantaina 22.4.2016 julkaistu mielipidekirjoitus.
***
Helsingin Sanomat
Mielipide 22.4.2016
Suomen ilmastotavoitteet tarvitsevat päivitystä
Halutessaan Suomi voi olla edelläkävijä täysin uusiutuviin energiamuotoihin nojaavan energiajärjestelmän rakentajana.
Tänään perjantaina allekirjoitettavan Pariisin ilmastosopimuksen viesti on selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Lähes kaikki maailman maat ovat antaneet sitoumuksensa päästöjen vähentämiseksi ja YK:n mukaan noin 130 valtiota aikoo allekirjoittaa sopimuksen heti.
Valitettavasti maiden, mukaan lukien EU:n, tavoitteet ja toimenpiteet eivät ole linjassa ilmastosopimuksen uuden lämpötilarajan eli selvästi alle kahden asteen saati sitten 1,5 asteen tavoitteen kanssa.
Suomen omat ilmastosuunnitelmat tulee saattaa ympäristön reunaehtojen rajoihin. Niin tavoitteet kuin keinotkin kaipaavat päivitystä.
Halutessaan Suomi voi olla edelläkävijä täysin uusiutuviin energiamuotoihin nojaavan energiajärjestelmän rakentajana. Ministeri Olli Rehn (kesk) onkin kertonut, että Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa selvitetään, miten tämä onnistuisi vuoteen 2050 mennessä.
Koska uusiutuviin nojaava energiajärjestelmä eroaa ratkaisevasti nykyisen järjestelmämme toiminnasta, tutkimuksiin perustuvat oletukset ovat ensisijaisia sen uskottavuuden kannalta.
Energiaremontissa on hyödynnettävä energiatehokkuus ja energiansäästö täysimääräisesti, sillä täysin haitattomia energiantuotannon muotoja ei ole olemassa. Kysyntäjouston, varastoinnin ja pientuotannon hyödyntäminen sekä verkon kehittäminen ovat avainasemassa.
Jotta hyödynnettävä uusiutuva energia olisi tuotettu mahdollisimman kestävästi, sen tulisi täyttää kestävyyskriteerit. Tämä on erityisen ajankohtaista bioenergian osalta, sillä Juha Sipilän (kesk) hallitus on nostamassa metsien hakkuumääriä. Samalla suojelumäärärahoja on leikattu, vaikka metsäluonnon monimuotoisuuden hupeneminen jatkuu.
Bioenergian hyödyntämisen lisäämisessä on runsaasti riskejä ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, vesistöjen ja maaperän kannalta.
Suomen ilmastopaneelikin on todennut, että puunkäytön lisääminen pienentää metsien hiilinielua verrattuna tilanteeseen, jossa metsien käyttöä ei tehosteta. Tällä ja erityisesti pitkään kasvaneen puumassan poltosta vapautuvalla hiilidioksidilla on haitallinen vaikutus ilmastoon.
Onneksi käytettävissä on poltosta riippumattomia vaihtoehtoja. Lämmityksessä keskeisiä ovat rakennusten energiatehokkuus, lämpöpumput, aurinkolämpö ja geoterminen energia.
Liikenteessä katseet kääntyvät aurinko- ja tuulienergialla tuotettuun sähköön ja kaasuun, muun muassa jätepohjaiseen biokaasuun sekä vetyyn.
Ilmastoneutraalia yhteiskuntaa rakennettaessa meidän täytyy punnita talouttamme, elämäntapojamme ja energiajärjestelmäämme uudelleen. On aika tarttua aidosti kestäviin vaihtoehtoihin ja rakentaa maailmaa, jossa elämme 2050-luvulla.
Leo Stranius
vs. toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliitto
Liisa Rohweder
pääsihteeri, WWF Suomi
***
2050. vuosi on vasta 34 vuoden päästä. Koska jo nyt voi olla mahdotonta nopeillakaan keinoilla välttää katastrofin edelleen ryöstäytymistä hillitsemättömäksi, muutoksen on syytä olla nopeampi.
Kestävän tilan saavuttamiseksi on taloutta supistettava, kulutusta ja tuloja vähennettävä. Myös ihmisten määrää vähentäen tai se vähenee muuten.
Nykyinen valtiovalta toimii pääasioissa päinvastoin ja kansa moittii hallitusta siitä, että se ei onnistu tavoitteissaan.
Katsoppa Leo mitä Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen ( VATT:n ) uusin analyysi sanoo mm. suomalaisten suuryritysten ilmastoystävällisyydestä ( Kansan Uutiset verkkolehti 21.06.2016 ).
VATT on analysoinut suuryrityksille annettuja 200 miljoonan euron verohuojennuksia ja energiaverojen palautuksia ja niiden vaikutuksia.