Video: Aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa – Kivihiilikasat pois Helsingistä

Hiilivapaa HelsinkiValtiohallinnon ilmastoviestinnän teettämän kyselyn mukaan (Ilmastobarometri 2015) valtaosa suomalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana uhkana sekä vaatii päättäjiltä ja yrityksiltä nykyistä aktiivisempaa toimintaa.

Tuskin kukaan haluaa kivihiilikasoja Helsinkiin. Sen sijaan me haluamme puhtaampia energialähteitä, uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta.

Energiakysymykset ratkaistaan poliittisella päätöksenteolla. Itse aion olla sellainen päätöksentekijä, joka luo meille puhtaampaa tulevaisuutta.

Käy lukemassa kampanjateemani ja katsomassa videoni. Näkemyksiäni politiikan eri aihealueisiin voi käytä tsekkaamassa Politiikka ABC-sivultani. Kampanjaa voit tukea monella eri tavalla. Lahjoituksia voi tehdä suoraan tämän linkin takaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Video: Aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa – Kivihiilikasat pois Helsingistä”

  1. Jos hiilikasat vaihtuvat puun polttoon, niin mennään minusta rajusti taaksepäin luonnon kannalta, eikä metsien kasvu pysty sitomaan hiiltä sitten sitä tahtia mitä puun voimalaitospoltolla vapautuu. Nyt jos tosissaan menee joku sanomaan, että metsät polttamalla hiilidioksidi lähtee laskuun tarvittavassa aikataulussa, niin ei se ole ainakaan ilmastoa pelastamassa, ehkä myymässä omaa tai naapurin metsää paremminkin, tai sitten tuomassa fossiilisilla Kanadasta metsää poltettavaksi. Metsätulojen takiahan Keskustakin tarjoaa metsien polttoa ilmastoteoksi, mutta minkään polttaminen ei voi olla mikään vihreä ratkaisu. Nyt jo tehdään viherpesua kaikessa, on kyseessä sitten maakaasu tai vaikka jätteiden poltto. Jätekin on ihan samaa öljyä tai muuta hiiltä, mutta sellaista jota on jo fossiilisilla kuljeteltu moneen kertaan tehtaiden, kauppojen ja kotien välillä – hiili sentään tuodaan suoraan kaivokselta poltettavaksi.

    Vaikka sitä ei sanota suoraan koskaan missään, niin hiilidioksidia on jo nyt liikaa ilmassa, kuten tiedät, ja oikea ratkaisuhan ei ole sitten sekään, että laajennetaan Helsinki-Vantaata, rakennetaan venäläisille jäänmurtajia öljynporaukseen, mennään mukaan Lipposen viitoittamaa tietä Jäämeren fossiilihulluuteen, pakotetaan jokainen mihin tahansa tuhotyöhön uhkaamalla viimeistenkin tukien viemisellä ja muuta kivaa, jota vaalikeskusteluissa liikkuu. Nämä pitäisi ottaa siltä listalta pois jonka varaan yhteiskunnan rahoitusta paalutetaan, jos siis joku oikeasti on sitä mieltä että ilmaston karkaaminen tulee estää. Mutta ei kuulu paljoa mitään ja oudointa on sitten se, että ne jotka ydinvoimaa pitävät ratkaisuna, eivät kritisoi panosten lisäämistä näille fossiilisiin perustuville hankkeille. Jos yhteiskunnan nykykokoa ei voi rahoittaa ilman noita, niin yhteiskunnan toimia pitää karsia, ei lisätä tuhotoimia rahan tähden. Asialliset hommat hoituisivat paljon pienemmälläkin budjetilla.

    Polttoaineeton energiantuotanto lienee huonoista paras, eli tuuli ja aurinko, mutta aika tavalla saa silmänsä ummistaa, jos noita pitää ongelmattomina luonnolle. Tai mitä siitä tulee jos maailman autot, miljardiko niitä jo on, vaihtuvat sähköautoihin ja tarvitaan ties kuinka monta Talvivaaraa ja toisaalta moottoritietä metsien tilalle. Jos luontoa haluaa suojella ja samalla saada hiilidioksiditason laskusuuntaan, niin vain sellainen energia jota ei tuoteta on hyvää, mutta kuka kauppaa tuota ratkaisua? Miksi ylipäätään lisätä energiantuotantoa, kun vuosittain jo kulutetaan monta maapallollista liikaa kaikkea?.Tai miten mikään ratkaisu on ratkaisu, jos kasvu jatkuu miljoonan ihmisen vauhtia viidessä päivässä? Turha iloita päästöjen uutisoidusta tasaantumisesta, koska talouskin tasaantui ja monen suuren maan tilastointiin ei ole luottamista. Paljon saa tapahtua yhteiskunnan ymmärryksessä, jos ilmastotoimet oikeasti saatetaan sellaiselle tasolle, että niillä on vaikutusta Keelingin käyrään.

    Itse toivoisin vihreän politiikan palaavan itse luontoon ja luontokappaleiden vapaan elämän turvaamiseen. Aika paljon enemmän saa minusta ihminenkin elämäänsä sisältöä vaikka katsellessa mereltä jokeen palaavia lohia sen jälkeen kun padot ovat murrettu, kuin siitä, että käy kahmimassa jotain uutta krääsää kaupan hyllyltä, ja sitten huomaa krääsän olevan tehty jonkun luontokappaleen kodista. Ehkä sitten ei tarvita niin paljoa rahaa yhteiskunnan ylläpitoon, jos ihmiset tuntevat itsensä enemmän osaksi luontoa, eikä enää sen alistajaksi jolta kuitenkin muka puuttuu aina kaikkea. Onhan meillä neljä vuodenaikaa korvaamaan loisteputkien valaisemat peltihallit pitkine käytävineen, ja lajien kirjokin vielä suurempi kuin suurimmankaan marketin tarjonnan laajuus.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!