Suomen luonnonsuojeluliitto on lähettänyt hallitustunnustelija Juha Sipilälle ja eduskuntaryhmille vastaukset ympäristölle tärkeimpiin kysymyksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.
Kannattaa katsoa myös Energiaremontti-kampanjan vastaukset ja WWF Suomen taustapaperi sekä henkilökohtaiset esitykseni hallitusohjelman viideksi painopistealueeksi.
Alla Luonnonsuojeluliiton vastaukset ympäristön näkökulmasta tärkeimpiin kysymyksiin.
10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?
Parhaat mahdollisuudet nopeuttaa lupien käsittelyä ovat lupien sähköinen käsittely sekä viranomaisten ja tuomioistuinten voimavarojen turvaaminen. Näin voidaan taata asioiden nopea käsittely, puhdas luonto ja kansalaisten perustuslailliset ympäristöoikeudet.
Valtion ympäristöhallintoa voidaan tehostaa kokoamalla se ELY-keskuksista ja aluehallintovirastoista ympäristöministeriön alaiseen uuteen keskusvirastoon.
Ympäristömenettelyjä kehitetään parhaillaan useissa edellisen hallituksen asettamissa työryhmissä, joiden työtä kannattaa jatkaa. Menettelyjen kehittämisellä voidaan nopeuttaa lupamenettelyjä ja vähentää valitusten tarvetta ilman että ympäristön tila vaarantuu.
11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?
Hallitus käynnistää rohkeiden uudistusten sarjan, jolla nykyisestä kertakäyttökulttuurista ja fossiilitaloudesta siirrytään luonnonvarojen kierrätykseen ja energiansäästöön perustuvaan kohtuutalouteen.
Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa seuraavia kärkihankkeita tulevaan hallitusohjelmaan:
– Suomi siirtää verotuksen painopistettä asteittain työnteon ja yrittämisen verottamisesta ympäristölle haitallisen toiminnan verottamiseen. Energiatehokkuutta ja vähäpäästöisyyttä edistetään taloudellisilla ohjauskeinoilla.
– Suomi etenee kunnianhimoisesti kohti hiilivapaata yhteiskuntaa uutta teknologiaa hyödyntäen ja siirtyen uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Tavoitteena on, että Suomi luopuu fossiilisista polttoaineista vuoteen 2050 mennessä. Turpeen energiakäyttöä vähennetään määrätietoisesti.
– Suomi käynnistää energiaremontin ja hiiletön Suomi 2025 -hankkeen.
– Suomi edistää metsien ja soiden suojelua sekä hidastaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
– Suomi pitää huolta Itämerestä maatalouden ravinnekuormitusta pienentämällä, luomutuotantoa lisäämällä sekä merikansallispuistojen verkostoa kehittämällä (muun muassa Porkkalan kansallispuisto).
– Suomi lisää luonnonsuojelun määrärahoja ja kehittää kaivostoimintaa kestävälle pohjalle.
– Suomi vaalii koskiluontoa ja ennallistaa virtavesiä kalateiden, virtavesikunnostusten ja nykyisen koskiensuojelulain avulla.
– Suomi pyrkii biokaasutalouden johtavaksi osaajaksi ja teknologian viejäksi.
– Suomi synnyttää kotimarkkinoita uusiutuvalle energialle uudistamalla hankintastrategioitaan. Julkisen sektorin sähkön hankinnassa siirrytään 100-prosenttisesti kestävyyskriteerit täyttävään uusiutuvaan sähköön.
– Suomi edistää ympäristökasvatusta ja vahvistaa luontosuhdetta. Yhteyttä luontoon myös taajamissa edistetään luomalla virkistysalueita ja turvaamalla lähimetsät kaupunkialueilla.
– Suomi vahvistaa ympäristöhallintoa itsenäisellä ympäristöministeriöllä. Aluehallintovirastojen ja ELY-keskuksien ympäristöasiat siirretään uuteen YM:n alaiseen keskusvirastoon.
12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?
Suomen luonnonsuojeluliitto pitää hyvänä, että kansainvälinen ilmastopolitiikka on mukana hallitusohjelmassa. Suomen luonnonsuojeluliitto ehdottaa seuraavaa muotoilua kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevaksi liitteeksi:
Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.
Suomen tavoitteena on, että EU:n päästövähennystavoite nostetaan 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 95 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä. EU:n uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tehdään sitoviksi vuoden 2020 jälkeen. Suomi sitoutuu ilmastonmuutoksen oikeudenmukaiseen torjuntaan ja sopeutumiseen siirtämällä suunnitelmallisesti varoja kansainväliseen ilmastorahastoon. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus sekä riittävä kustannustehokkuus.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Risto Sulkava, puheenjohtaja
Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja
Lisätietoja
– suojelupäällikkö Leo Stranius, puhelin 040 7547 371, leo.stranius@sll.fi
– erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi
>> Lue ilmasto- ja energiatavoitteemme
>> Tiedote: METSO-ohjelman määrärahat turvattava