Leo Stranius lupaa lahjoittaa 30 000 €

LahjoituslupausLahjoitan 30 000 euroa (10 % kansanedustajan palkastani) hyväntekeväisyyteen, jos tulen valituksi eduskuntaan.

Kotitaloutemme on lahjoittanut vuosia noin 10 % kaikista nettotuloista hyväntekeväisyyteen.

Mikäli tulen valituksi eduskuntaan, lahjoitan kansanedustajan kuukausipalkasta (6355 euroa) kymmenyksen esimerkiksi ympäristö-, eläinoikeus- ja kehy-järjestöille. Käytännössä tämä tarkoittaa 7500 euroa vuodessa, neljän vuoden aikana yhteensä 30 000 euroa.

Lahjoituksia voivat saada kansalaisjärjestöt tai muut ryhmät, kampanjat ja projektit, jotka pyrkivät muuttamaan yhteiskuntaa paremmaksi. Julkistan lahjoituksen saajat verkkosivuillani.

Maailman ongelmia ei ratkaista yksin yksittäisten ihmisten lahjoituksilla. Lahjoittaminen on järjestö- ja vapaaehtoistyön ohella kuitenkin yksi fiksu tapa edistää hyviä asioita. Esimerkiksi Greenpeace tai Amnesty eivät ota vastaan valtion rahaa, koska haluavat olla riippumattomia. Näiden järjestöjen korvaamattoman arvokas työ on mahdollista vain siksi, että ne saavat lahjoituksia yksityisiltä lahjoittajilta.

Laajempaa muutosta varten tarvitaan politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Juuri siitä syystä pyrin itse eduskuntaan.

PS. Inspiraatio lahjoituslupauksen tekemiseen syntyi, kun Oras Tynkkyen lupasi lahjoittaa vuoden 2014 eurovaalien yhteydessä 100 000 euroa hyväntekeväisyyteen, jos tulee valituksi europarlamenttiin.

3 kommenttia artikkeliin ”Leo Stranius lupaa lahjoittaa 30 000 €”

  1. Itse näkisin järkevämpänä ostaa hyvää osinkopaperia tai muuta varmaa vuosituottoa tuovaa, ja sitten lahjoittaisin joka vuosi tuon tuoton esimerkiksi Luonnonperintösäätiölle metsien ostoon. Tällöin lahjoittelu olisi varmasti jatkuvaa, kun olisi varma lisätulonlähde. Kun ne jotka haluavat tuhota luonnon käyttävät samaa ideaa hyväkseen, niin hauskaahan se on vain kääntää sama ase toisin päin. Toki jos hyvässä työssä on ja palkkaa tulee yli tarpeen, niin ei siinä sitten tarvitse enää pääomatuloja kerätä lahjoitettavaksi.

    Mutta noin ylipäätään kannustaisin luontoihmisiä pelaamaan samaa peliä kuin ei-luontoihmiset pelaa, eli sen sijaan että lahjoittaa pois kerralla jonkun lisäpotin, kuten osan perinnöstä, hankkiikin sillä pysyvän lisätulon ja vasta sitten alkaa lahjoittelemaan hyviin tarkoituksiin, jolloin sitä pystyy tekemään joka vuosi ja antamaan rahaa paljon useampaan tarkoitukseen ja uusiin hankkeisiin joita tulee eteen vuosien varrella. Tämän takia perintöverokin olisi hyvä poistaa, koska valtio käyttää tunnetusti rahansa Talvivaaran tapaisiin luonnontuhoihin. Saisi luonnonystävä sitten itse päättää ja rahoillaan vaikuttaa.

    Vastaa
  2. Hyvä menetelmä,jota itse käytän! Minulla kun on siihen mahdollisuus.Mutta kaikilla luontoihmisillä ei varmaan ole tällaista mahdollisuutta sijoittaa varoja ja sitten jakaa siitä saatua tuloa hyvään tarkoitukseen .
    Ranskassa perintöveroa maksetaan tietyissä rajoissa. Muutama vuosi sitten verouudistuksella valtio korjasi perintöveron maksurajoja ja maksusäännöksiä.Esimerkiksi puolison kuoltua eloonjäänyt osapuoli ei enää maksa hänelle jääneestä laillisesta omaisuudesta perintöveroa, jos kysymyksessä on vakituinen asunto ja jos omaisuuden arvo ei ylitä lainsäädännön sallimia rajoja. Ja jos esimerkiksi puoliso on notariaatin vahvistamalla sopimuksella ”lahjoittanut” elinaikanaan kaiken yhteisen omaisuuden eloonjääneelle puolisolle ( ei lapsille ) itse lahjoittajan kuollessa.
    Sitävastoin vanhemmilta lapsille periytyvästä omaisuudesta menee korkeampi vero.Niinpä monet vanhemmat tekevätkin elinaikanaan ”lahjoituksen ” ( donation ) lapsilleen. Näin ei lapsen/lasten tarvitse maksaa korkeaa perintöveroa vanhempien kuoltua.Tällainen lahjoitussysteemi takaa samalla sen, että vanhemmat voivat elää kuolemaansa asti entiseen tapaan asunnossaan ja käyttää vapaasti omia tulojaan ja omaisuuttaan.Lahjoituksen kohde on tällöin vain asunnon ja sen mukana olevan maaomaisuuden nk ”.paljas ” omistaja, jolla on kuitenkin yhteisvastuu lahjoittajan kanssa kaikissa talonhoitoa koskevissa kysymyksissä.Lahjoituksen antaja puolestaan sitoutuu pitämään hyvää huolta omaisuudesta. Tämä on monimutkainen systeemi, mutta paljon käytetty.

    Mutta kuka takaisi sen, että jos perintöveroa ei tarvitsisi maksaa ollenkaaan, niin osa perinnöstä tai siitä saadut pääomatulot todella lahjoitettaisiin hyväntekeväisyyteen tai ympäristöjärjestöille ?

    Vastaa

Jätä kommentti

Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli