Energiaa lapsiperheille ja koulutukseen: Viisi keinoa edistää tasa-arvoa, lapsiperheiden jaksamista ja hyvää koulutusta

Leo Stranius - energiaa lapsiperheille ja koulutukseenKahden pienen lapsen isänä olen huomannut, miten tärkeitä lapsiperheille suunnatut hyvinvointipalvelut ovat. Samalla olen havahtunut siihen, miten harva isä jää kotiin lapsen kanssa. Itse olin vuoden hoitovapaalla esikoisemme kanssa.

Harva kuolinvuoteellaan kuitenkaan lopulta katuu sitä, että tuli oltua liikaa lapsen kanssa ja liian vähän töissä. Juuri tämä ajatus on minuakin motivoinut silloin, kun arki lapsen kanssa kaikkine kotitöineen ei ole ollut niin hohdokasta.

Miten yhteiskunnan toimesta voitaisiin parantaa lapsiperheiden asemaa?

Ohessa on viisi ehdotusta.

1. Jaetaan vanhemmuuden kustannuksia tasaisemmin. Vanhemmuuden kustannukset rasittavat erityisesti naisia työllistäviä aloja. Tilanne voidaan korjata siten, että kustannukset tasataan kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettavaksi.

2. Otetaan käyttöön 6+6+6-perhevapaamalli. Vanhempainvapaiden tasaisempaa käyttöä sukupuolten kesken voidaan myös edistää pidentämällä vanhempainvapaata nykyisestä yhdeksästä 18 kuukauteen ja ottamalla käyttöön 6+6+6-malli. Tässä mallissa molemmille vanhemmille kuuluu kuusi kuukautta vanhempainvapaata, ja kolmas kuuden kuukauden jakso on vapaasti vanhempien kesken jaettavissa. Tämä parantaisi pienten lasten hyvinvoinnin edellytyksiä ja perheen toimeentuloa. Lisäksi 6+6+6 –malli vahvistaisi miesten vanhemmuutta ja naisten asemaa työelämässä.

3. Säilytetään subjektiivinen päivähoito-oikeus ja lisätään matalan kynnyksen palveluita. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on keskeinen väline niin vanhempien jaksamisen apuna, syrjäytymisen ehkäisyssä kuin lasten mahdollisuudessa oppia sosiaalisia taitoja ja saada ammattitaitoista kasvatusta. Päivähoito ei ole ainoastaan edistänyt lukemattomien lasten kasvua ja kehitystä, vaan sillä on ollut myös iso merkitys naisten työssäkäynnille ja sitä kautta tasa-arvolle. Toki erilaiset ratkaisut sopivat erilaisille perheille ja lapsille. Alle 3-vuotias tarvitsee lähinnä aikuisen hyvää hoivaa. Päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa tulee varmistaa, että ryhmäkoot ovat kohtuullisia, ja että päivät eivät ole liian vilkkaita tai meluisia.

Lisäksi lapsiperheille tarvitaan ongelmien ennaltaehkäisyä. Nyt tukea ja palveluita on usein tarjolla vasta, kun asiat ovat jo tosi huonosti. Kunnissa tuleekin panostaa nykyistä enemmän esimerkiksi matalan kynnyksen kotiapuun. Pitää muistaa, että myös huostaanotot tulevat kalliiksi. Olisi parempi saada vanhemmat jaksamaan.

4. Parannetaan koulutuksen edellytyksiä. Kouluissa olennaista on oppia oppimaan, etsimään luovia ratkaisuja ja yrittämään uudelleen epäonnistumisten jälkeen. Maailman parasta koulua ei tehdä säästämällä. Riittävillä resursseilla saadaan koulutuksestamme Suomen menestyksen tae ja paras ympäristö niin koululaisille, opiskelijoille, opettajille kuin tutkijoillekin.

Koulutusta voidaan parantaa esimerkiksi digitaalisen maailman tuomilla uusilla opetus- ja oppimismenetelmillä ja -materiaaleilla sekä päivittämällä opetussisällöt vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Oppilaat ja opiskelijat tulee ottaa aidosti mukaan omaa oppilaitostaan koskevaan päätöksentekoon. Samalla tulee huolehtia opettajien työssä jaksamisesta ja täydennyskoulutuksesta sekä varmistaa koulujen sosiaalityön ja kiusaamisen ehkäisyn resurssit.

5. Korjataan koulurakennukset ja päiväkodit kestävästi – ja poistetaan sisäilmaongelmat. Huomattava joukko koulu- ja päiväkotirakennuksista vaatisi kunnostamista ja sisäilmaongelmien korjaamista. Taloudellisen taantuman aikana parasta elvytystä on korjata rakennukset ekologisesti kestäviksi ja viihtyisiksi.

Parasta mitä lapselle voi tarjota on tietysti elinkelpoinen maapallo. 101 kirjoitusta omasta vanhemmuudestani, vuodesta hoitovapaalla ja yrityksistä elää ympäristöystävällisempää perhearkea voi lukea Ekoisi-blogista.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!