Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

1. Perustulolla selkeyttä perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi kaikille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa. Perustulo vähentäisi työttömyyteen liittyvää stigmaa ja kannustaisi rohkeisiin elämänvalintoihin kuten yrittäjyyteen.

2. Riittävästi työtä ja lepoa työaikajärjestelyin. Nykyään toisilla on liikaa töitä – toisilla ei mitään. Tilanne voidaan korjata siten, että lyhennämme työaikaa ja jaamme työtä tasaisemmin. Kyse on myös siitä, että lisätään ihmisten mahdollisuuksia työaikapankkeihin ja liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Työn jakamiseen liittyy haasteita: esimerkiksi ihmisillä on osaamista eri asioista, ja työntekijöihin liittyy kiinteitä kuluja, kuten koulutusta ja työvälineitä. Näihin haasteisiin pitää vastata tekemällä uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevaa.

3. Tuetaan yrittäjyyttä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kokeilla ja yrittää. Konkurssi on mieluummin uuden alku kuin elinikäinen velkataakka. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa. Sosiaalisten yritysten syntyä tulisi tukea nykyistä enemmän.

4. Vähennetään eriarvoisuutta. Tuloeroja tulee kaventaa lisäämällä verotuksen progressiota niin tulo- kuin pääomaverotuksessa. Hyvinvointipalveluista tulee pitää kiinni, ja matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää esimerkiksi lapsiperheille. Ihmiset ovat onnellisimpia niissä maissa, joissa tuloerot ovat pieniä ja kaikilla samat mahdollisuudet.

5. Lisää liikuntaa. Suomi saadaan liikkeelle tekemällä liikkumisesta helppoa ja kannattavaa. Työpaikoilla liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi siten, että jokaiselle työntekijälle annetaan lakisääteinen oikeus käyttää tunti viikossa työajastaan liikuntaan. Työmatkaliikuntaan voi kannustaa esimerkiksi kasvattamalla polkupyörän verovähennysmäärää.

6. Parempaa ruokaa. Ruokavalintoja voidaan tukea yhteiskunnassa esimerkiksi julkisten hankintojen ja verotuksen keinoin. Tarvitaan lisää ohjausta kohti eettisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi tapaa edistää hyvinvointia”

  1. Tuli vaan mieleen, kun teiltä lähti kaksi valtuutettua syyttäen oikeistolaisuudesta, että mitä enemmän Helsinki tai valtio velkaantuu, niin sitä enemmän tulevaisuudessa täytyy tehdä jollain rahaa. Tämä taas tarkoittaa, että jos haluaa pitää samat hyvinvointipalvelut, niin mahdollisuus vastustaa yhtään mitään luonnolle tuhoisaa hanketta vähenee olemattomiin. Ei Helsinki tee valtavaa taloudellista voittoa, kuten vassarit väittää ja jolla ratsastavat jopa eduskuntavaaleihin, vaan ottaa hirveästi velkaa. Ilman velkaa tulisi tappiota ja hurjia leikkauksia myös sote-palveluihin ja tulonsiirtoihin, kuten jokainen älylliseen rehellisyyteen silloin tällöin nojautuva valtuutettu varmaan tietää. Jostain syystä sitten kuitenkin vastustavat erinäisiä elinkeinohankkeita, joten velkaa otetaan syötäväksi ja tulevaisuudessa ei olekaan mitään mikä tuottaa nykytilaan nähden paljon enemmän lisää, jolla maksaa velat ja kaupungin kasvuun nyt käytettävät rahat.

    Minusta tuollainen ’I feel your pain, mutta kertomatta teille tuhoan talouden jolloin mulla ei ole rahaa tehdä teidän ongelmille mitään, mutta I feel your pain’-politiikka on vihoviimeistä punapopulismia ja ihmisten hädällä ratsastamista, joka johtaa valtaviin pettymyksiin ja on alkua niin sanotulle Kreikan tielle. Sama tie tuhoaa sitten mahdollisuudet luonnonsuojeluun, koska kun talous ajetaan umpikujaan niin sitten jokainen mahdollinen hanke toteutetaan, koska on yksinkertaisesti pakko, ellei sitten halua leikata niitä hyvinvointipalveluja alas. Kreikassahan Arhinmäen kaverit ajoivat ympäristöministeriön jo alas!

    Minusta vihreät eivät ole näyttäneet sellaisia oikeistolaisia piirteitä, että palvelut olisi tarkoitus ajaa alas, mutta näköjään taloudesta huolehtiminen, ja jopa siitä puhuminen, koetaan jotenkin oikeistolaisena. Itse pitäisin tärkeänä, että talous olisi siinä kunnossa, että ylipäätään olisi mahdollista estää luonnontuhoamista, kun kuitenkin elämme valitettavasti teollisessa kasvutaloudessa, jossa ihmisten elämät ovat täysin sidottuja teolliseen yhteiskuntaan ja vain harva elää omavaraisena ja siten vapaana siitä.

Kommentointi on suljettu.

Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus
Ilahduttavaa, että meidän lyhennetyn työviikon kokeilu on herättänyt myös julkista keskustelua! Toivottavasti moni muukin organisaatio lähtee kokeilemaan lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla. 

Olisi tietysti kiinnostavaa kuulla millä muilla tavoin ihmisten hyvinvointia voisi vahvistaa työelämässä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011002179.html
Viikon takainen juoksutesti tuntui niin kivalta, että tänään piti uteliaisuutta ottaa uudestaan. Kiitos @helsinkitriathlon ja @kirsipaivaniemi 

Ensin tämän päivän ajat ja sulkeissa viikon takaiset ajat. Sykkeet olivat +/- pari lyöntiä samalla tasolla. 

-5 km pk-juoksu 26:44 (27:01)
-2 km vk-juoksu 8:51 (8:29)
-1 km all out 3:54 (3:56)

(Huom. Viikossa kehitystä ei luonnollisesti tapahdu vauhdeissa suuntaan tai toiseen. Lähinnä oli kiva nähdä miten päivän kunto vaikuttaa testituloksiin ja näkyykö eroa kovan ja kevyen treeniviikon päätteeksi. Viikko sitten takana oli siis kevyt viikko ja nyt kova viikko.
Kokeilen joka kuukausi jotain uutta tapaa tai asiaa. 

Viime joulukuussa ystävä vinkkasi, että teen sijaan voi juoda myös pelkkää lämmintä/kuumaa vettä. Näin tehdään paikoin esim Kiinassa ja Itä-Aasian maissa. Päätin kokeilla tätä tammikuun ajan ja huomasin, että toden totta. Eihän sitä teetä tarvitse tässä mihinkään. 

Muutos oli yllättävän helppo, vaikka olen juonut koko aikuisikäni teetä. Tosin ainakin yksi hairahdus kuukauden aikana tapahtui. Vanhasta tottumuksesta otin Yle Radio 1:n lähetyksessä ollessani kupin teetä enkä viitsinyt jättää juomatta. Lisäksi kuukauden aikana tuli juotua ainakin muutaman kerran kuumaa mehua. Kahvia en juo muutenkaan. 

Seuraavaksi kohti helmikuun kokeilua, joka on se, että en pidä puhelinta aamuisin tai iltaisin lainkaan makuuhuoneessa.
Mitä jos viikonloppu todella alkaisi perjantaina? Päätimme kokeilla Third Rockissa lyhennettyä työviikkoa täydellä palkalla puolen vuoden ajan.

Hyvinvointi parani ja tehokkuus kasvoi, mutta hiukan yllättäen kaikkein eniten lyhennetty työviikko on parantanut taloudellista tulosta.

Jatkamme lyhennettyä työviikkoa toistaiseksi, ja kannustamme muitakin kokeilemaan.

Hiukan tarkempaa tietoa kokeilumme taustoista ja tuloksista löytyy verkkosivuiltamme: .
https://thirdrock.fi/mita-tapahtui-kun-paatimme-kokeilla-lyhennettya-tyoviikkoa/
Millaisen työelämän jätämme tuleville sukupolville? ”Nykyisin odotukset ovat työpaikoilla todella kovat, koko ajan pitäisi kyetä kehitykseen ja muutokseen. Tätä kautta määrittelemme ison joukon ihmisiä työelämän ulkopuolelle”, sanovat Työvuorossa-podcastissa asiantuntija Maiju Lehto ja toimitusjohtaja Leo Stranius. 

https://www.rinnekodit.fi/ajankohtaista/uusi-podcast-rakentaa-kestavampaa-tyoelamaa/
Tänään oli ohjelmassa juoksutesti:
-20 min alkuverra
-5 km pk-juoksu (27:01)
-2 km anakynnys (8:29)
-1 km all out (3:56)
-20 min loppuverra
Virallinen kutsu mun kirjajulkkareihin!

Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki -kirjan julkistustilaisuus

Tervetuloa keskustakirjasto Oodiin kuuntelemaan keskustelua uutuuskirjasta 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi (Gummerus).

Paikalla teoksesta kertoo kirjan kirjoittanut tietokirjailija, vaikuttaja ja vastuullisuusasiantuntijayrityksen Third Rockin toimitusjohtaja Leo Stranius. Hänen kanssaan ilmastoystävällisemmästä elämästä ja kirjan teemoista keskustelevat D-mat Oy:n toimitusjohtaja ja Ilmastopalapelin kehittäjä Michael Letternmeier, Sitran johtava asiantuntija Sari Laine ja The Activist Agency viestintätoimiston perustajaosakas Niklas Kaskeala. Keskustelun vetää Pauliina Pietilä Gummerukselta. 

Milloin? 7.2. klo 16-17
Missä: Helsingin Keskustakirjasto Oodi, Saarikoski-matto
Tilaisuus on kaikille avoin. Tervetuloa! 
Tapahtuman järjestävät Gummerus ja Leo Stranius.

https://helmet.finna.fi/FeedContent/LinkedEvents?id=helsinki:agkhhiyx4q
Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥