Kuusi tapaa edistää hyvinvointia

Leo Stranius - Energiaa hyvinvointiinAristotelestä mukaillen onnellisuus on elämän päämäärä.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointia voidaan edistää siten, että syömme terveellisesti, liikumme säännöllisesti ja nukumme tarpeeksi sekä pidämme huolta läheisistä ihmissuhteista ja saamme mahdollisuuden tehdä merkityksellisiä asioita.

Politiikan tehtävä on antaa tilaa ihmisille toteuttaa onnellisuuden ja hyvinvoinnin päämäärää sellaisissa ekologisissa ja oikeudenmukaisissa rajoissa, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa muille tai tuleville sukupolville.

Hyvässä yhteiskunnassa hyvinvointia luovien valintojen teko on helppoa ja halpaa. Ohessa on kuusi keinoa lisätä hyvinvointia Suomessa.

1. Perustulolla selkeyttä perusturvaan. Perustulo mahdollistaisi kaikille mielekkään tekemisen, tekisi työnteosta aina kannattavaa ja vähentäisi nykyisen tukipolitiikan byrokratiaa. Perustulo vähentäisi työttömyyteen liittyvää stigmaa ja kannustaisi rohkeisiin elämänvalintoihin kuten yrittäjyyteen.

2. Riittävästi työtä ja lepoa työaikajärjestelyin. Nykyään toisilla on liikaa töitä – toisilla ei mitään. Tilanne voidaan korjata siten, että lyhennämme työaikaa ja jaamme työtä tasaisemmin. Kyse on myös siitä, että lisätään ihmisten mahdollisuuksia työaikapankkeihin ja liukumiin sekä joustaviin työaikajärjestelyihin. Työn jakamiseen liittyy haasteita: esimerkiksi ihmisillä on osaamista eri asioista, ja työntekijöihin liittyy kiinteitä kuluja, kuten koulutusta ja työvälineitä. Näihin haasteisiin pitää vastata tekemällä uusien työntekijöiden palkkaamisesta houkuttelevaa.

3. Tuetaan yrittäjyyttä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus kokeilla ja yrittää. Konkurssi on mieluummin uuden alku kuin elinikäinen velkataakka. Yrittäjyyden ja palkkatyön välillä tulisi pystyä liikkumaan joustavammin, ja pienyrittäjien sosiaaliturvaa tulisi parantaa. Sosiaalisten yritysten syntyä tulisi tukea nykyistä enemmän.

4. Vähennetään eriarvoisuutta. Tuloeroja tulee kaventaa lisäämällä verotuksen progressiota niin tulo- kuin pääomaverotuksessa. Hyvinvointipalveluista tulee pitää kiinni, ja matalan kynnyksen palveluja tarvitaan lisää esimerkiksi lapsiperheille. Ihmiset ovat onnellisimpia niissä maissa, joissa tuloerot ovat pieniä ja kaikilla samat mahdollisuudet.

5. Lisää liikuntaa. Suomi saadaan liikkeelle tekemällä liikkumisesta helppoa ja kannattavaa. Työpaikoilla liikuntaa voidaan lisätä esimerkiksi siten, että jokaiselle työntekijälle annetaan lakisääteinen oikeus käyttää tunti viikossa työajastaan liikuntaan. Työmatkaliikuntaan voi kannustaa esimerkiksi kasvattamalla polkupyörän verovähennysmäärää.

6. Parempaa ruokaa. Ruokavalintoja voidaan tukea yhteiskunnassa esimerkiksi julkisten hankintojen ja verotuksen keinoin. Tarvitaan lisää ohjausta kohti eettisesti kestävää, ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kuusi tapaa edistää hyvinvointia”

  1. Tuli vaan mieleen, kun teiltä lähti kaksi valtuutettua syyttäen oikeistolaisuudesta, että mitä enemmän Helsinki tai valtio velkaantuu, niin sitä enemmän tulevaisuudessa täytyy tehdä jollain rahaa. Tämä taas tarkoittaa, että jos haluaa pitää samat hyvinvointipalvelut, niin mahdollisuus vastustaa yhtään mitään luonnolle tuhoisaa hanketta vähenee olemattomiin. Ei Helsinki tee valtavaa taloudellista voittoa, kuten vassarit väittää ja jolla ratsastavat jopa eduskuntavaaleihin, vaan ottaa hirveästi velkaa. Ilman velkaa tulisi tappiota ja hurjia leikkauksia myös sote-palveluihin ja tulonsiirtoihin, kuten jokainen älylliseen rehellisyyteen silloin tällöin nojautuva valtuutettu varmaan tietää. Jostain syystä sitten kuitenkin vastustavat erinäisiä elinkeinohankkeita, joten velkaa otetaan syötäväksi ja tulevaisuudessa ei olekaan mitään mikä tuottaa nykytilaan nähden paljon enemmän lisää, jolla maksaa velat ja kaupungin kasvuun nyt käytettävät rahat.

    Minusta tuollainen ’I feel your pain, mutta kertomatta teille tuhoan talouden jolloin mulla ei ole rahaa tehdä teidän ongelmille mitään, mutta I feel your pain’-politiikka on vihoviimeistä punapopulismia ja ihmisten hädällä ratsastamista, joka johtaa valtaviin pettymyksiin ja on alkua niin sanotulle Kreikan tielle. Sama tie tuhoaa sitten mahdollisuudet luonnonsuojeluun, koska kun talous ajetaan umpikujaan niin sitten jokainen mahdollinen hanke toteutetaan, koska on yksinkertaisesti pakko, ellei sitten halua leikata niitä hyvinvointipalveluja alas. Kreikassahan Arhinmäen kaverit ajoivat ympäristöministeriön jo alas!

    Minusta vihreät eivät ole näyttäneet sellaisia oikeistolaisia piirteitä, että palvelut olisi tarkoitus ajaa alas, mutta näköjään taloudesta huolehtiminen, ja jopa siitä puhuminen, koetaan jotenkin oikeistolaisena. Itse pitäisin tärkeänä, että talous olisi siinä kunnossa, että ylipäätään olisi mahdollista estää luonnontuhoamista, kun kuitenkin elämme valitettavasti teollisessa kasvutaloudessa, jossa ihmisten elämät ovat täysin sidottuja teolliseen yhteiskuntaan ja vain harva elää omavaraisena ja siten vapaana siitä.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin