Ilmastolaki maaliin

Tuen-vahvaa-ilmastolakia-Leo-StraniusTiedote 6.3.2015: Järjestöt tyytyväisiä ilmastolain läpimenoon

Yli kolmenkymmenen kansalaisjärjestön ja yhteisön Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja on erittäin tyytyväinen eduskunnan päätöksestä säätää Suomeen ilmastolaki. Lailla vahvistetaan Suomelle sitova tavoite ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja edistetään ilmastopolitiikan avoimuutta.

Eduskunta äänesti laista ympäristövaliokunnan mietinnön pohjalta täysistunnossaan tänään 6.3. Ilmastolain puolesta äänesti 150 kansanedustajaa. Lakia kannatti enemmistö kaikkien hallitus- ja oppositiopuolueiden eduskuntaryhmistä perussuomalaisia lukuunottamatta.

Ilmastolaissa asetetaan Suomelle sitova tavoite vähentää ilmastopäästöjä vähintään 80% vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Laki luo Suomeen tehokkaan suunnittelu- ja seurantajärjestelmän, jonka puitteissa hallitus ja eduskunta päättävät vaalikausittain konkreettisista toimista päästöjen vähentämiseksi ja seuraavat niiden toteutumista vuosittain. Suunnitelmista on lain mukaan tehtävä myös vaikuttavuusarviot.

Järjestöjen ja asiantuntijalausuntojen mukaan laki lisää eduskunnan painoarvoa ilmastopolitiikan päätöksenteossa. Ilmastolaki parantaa ilmastopolitiikan valmistelun avoimuutta ja velvoittaa valmistelijoita kuulemaan laajasti myös kansalaisia ja yhteiskunnan eri toimijoita. Jatkossa ilmastopolitiikan suunnitelmat julkaistaan kommentoitaviksi jo ennen lopullista päätöksentekoa.

“Ilmastopolitiikkaa on pitkään tehty suljettujen ovien takana eikä päätöksistä ole voinut käydä aitoa keskustelua. Ilmastolain myötä kansalaiset otetaan paremmin mukaan päätöksentekoon. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii niin isoja muutoksia yhteiskunnassamme, että tällainen avoimuuden ja demokratian vahvistaminen on todella tärkeää”, kommentoi Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Kaikki järjestöjen tavoitteet eivät vielä toteutuneet ilmastolaissa. Ilmastotieteellisen tiedon mukaan päästövähennystavoitteen tulisi Suomen kaltaisissa maissa olla vähintään 95 % vuoteen 2050 mennessä. Laki olisi ollut vahvempi, jos siihen olisi sisällytetty välitavoitteita. Lain käytännön toteutuksesta pääsee vastaamaan kevään vaaleissa valittava uusi eduskunta.

”Ilmastolaki avaa uuden aikakauden ilmastopolitiikassa ja asettaa sille vähimmäisvaatimukset. Seuraavalla eduskunnalla on kaikki mahdollisuudet ryhtyä nopeisiin toimiin lain toteuttamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Suomalaiset ovat monesti ilmaisseet odottavansa poliitikoilta ripeitä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, joten viivyttelyyn ei ole mitään syytä”, sanoo Leena Kontinen Maan ystävistä.

Kampanja ilmastolain puolesta käynnistyi vuonna Polttava Kysymys -koalition aloitteesta. Viime vuonna tehdyssä Taloustutkimuksen kyselyssä 79% suomalaisista ilmoitti kannattavansa ilmastolain säätämistä.

7 kommenttia artikkeliin ”Ilmastolaki maaliin”

  1. En puhuisi laista, vaan lain muotoon puetusta mielenilmauksesta, joka ei estä ilmaston pilaamista, mutta toimii mainiosti poliitikkojen apuna siinä uskottelussa, että tekisivät jotain asialle. Itse koen kyllä valtavaa pettymystä siitä, että vihreätkin heittävät luonnonsuojelun ikkunasta ja yksi toisensa jälkeen kertovat olevansa vain demareihin pettyneitä demareita, tai sitten markkinaliberaaleja kaupunkilaisia. Onko vihreitä edes olemassa?

    Vähitellen vaatimuksista on kadonnut konkretia ja jos jotain on, niin vähintäänkin mittakaava on vaihtunut aarniometsän tasolta kaupungin pikkupusikkoon. Taloudellinen kasvu, tai konkreettisemmin kaupunkien kasvu, on päätynyt tavoitelistan yläpäähän. Miten koskaan saavuttaa kestävää tasoa, jos lisää koko ajan niiden määrää joille resurssit joudutaan tuomaan kaukaa? Tai miten koskaan kulutus kääntyy laskuun, jos kukaan ei näe ongelmana kuluttajien määrän jatkuvaa kasvua? On kurjaa nähdä, että vihreille riittää se, että ilmastopäästöjä saataisiin laskuun teknologialla, mutta itse luonto saa mennä. Sittenkö asutaan vain huipputeknisissä kaupungeissa miljoonien muiden kanssa, ja luonto on lopullisesti alistettu tuottamaan resursseja noille kaupungeille?

    Radikaali kai joskus sivistyneinä aikoina tarkoitti sellaista joka menee asian alkujuureen. Onko vihreillä enää rohkeutta nähdä mikä on syy ja mikä seuraus?

  2. Pystymetsä, hyvin hoksattu !
    Olen seurannut muutaman vuoden Suomen vihreiden touhuja netin , sukulaisten , ystävien ja tuttavien välityksellä,ja Leon blogista. Ja olen minäkin kovin pettynyt Vihreiden vihreyden katoamisesta näkymättömiin. markkinatalouden liberaalipyörteissä.Puhutaan vain bissneksestä.Pahinta on sellainen ”green business”, josta on enemmän haittaa kuin hyötyä luonnon-ja ilmaston suojelulle.Näyttää valitettavasti ihan siltä, ettei Suomessa tosiaankaan ole ainakaan todellista vihreiden politiikkaa harjoittavaa puoluetta. En ainakaan tällä näkymällä äänestäisi siellä tuon nimikkeen alla kulkevaa,vaan tukisin mieluummin sellaista politiikkaa ja poliitikkoja, jotka ottaisivat huomioon alkujuuriaan myöten luonnon-ja ympäristönsuojelunkin, ja olisivat oikeasti konkreettisen radikaaleja ja pyrkisivät toteuttamaan vaihtoehtoista politiikkaa. Sellainen poliittinen liike varmaankin pitäisi rakentaa Suomeenkin.

    Minulla on äänioikeus Suomessa eduskunta-ja presidentinvaaleissa.ranskassa voin äänestâä kunnallis-ja EU-edustajien vaaleissa.Olen Ranskassa äänestänyt Vihreiden puoluetta.Ja äänestän edelleenkin ainakin EU-vaaleissa, kunhan se haluaa edelleenkin pyrkiä toteuttamaan konkreettisesti sydäntäni ja ajattelutapaani lähellä olevia uudistuksia. .
    Asun luonnon keskellä vuoristossa ja olen mm.Auvergnen Tulivuorten Alueellisen Luonnonpuiston Aloitekomitean jäsen.Komitea ehdottaa konkreettisia parannuksia ja uudistuksia puiston toimintaan ja sen alueella tapahtuvaan luonnonsuojeluun, sekä siellä asuvien ihmisten elinoloihin ottaen huomioon luonnon ja ihmisten vuorovaikutuksen.Se on ottanut osaa mm.puiston uuden toimintaohjelman tekemiseen ottamalla mukaan ideointiin ja toimintaan paikalliset asukkaat.Näin olen saanut lisätuntumaa sellaiseen todelliseen elämään ,jossa ylenmääräinen ja turha teknologian käyttö ja liberaalinen tuhlaileva kulutusta kasvattava ajattelutapa ei suinkaan edistä vaan haittaa niin luonnonsuojelua kuin ihmistenkin jokapäiväistä elämää. Täällä vaikeissa olosuhteissa osataan olla tyytyväisiä välttämättömien elintarpeiden tullesssa tyydytetyiksi. Pyritään luonnonmukaisen ravinnon ja kestävän energian tuottamiseen välttämättömässä määrin.Täältä katsoen kaupunkien stressaava elämänmeno,meteli ja saasteet tuntuvat hirvittäviltä. Ja niitä pyritään vain pysyttämään siedettävissä rajoissa uuden teknologian avulla unohtaen luonnon olemassaolon.Megalopolega ei pitäisi enää rakentaa ja entisiä jollain tavalla purkaa! Joissain paikoin maaseutuakin menetelmät alkavat valitettavasti näyttää samoilta kuin kaupungeissa. Sellaista menoa on vastustettava ja on tuotava esille konkreettisia vaihtoehtoja kansalaisten saamiseksi osallistumaan näiden heitä ensisijaisesti koskevien asioiden hoitoon.

  3. Kiitos kommentistasi Marianne!
    Mielenkiintoista lukea muualta kuin metro-ja megalopoleista tulevia mielipiteitä ilmaston,eläinten-ja ympäristön suojelusta ja tavoitteista Suomessa .
    Ajatuksiasi ja ehdotuksiasi luettuani alkaa tuntua siltä, että eivät ihan kaikki vihreän kyltin alla olevat kansanedustajaehdokkaat ole unohtaneet vihreyttään.Lisäksi otat kantaa vakuuttavasti ja hyvin inhimillisellä tavalla, etkä täysin tunteettoman teknokraattisesti. En voi kuitenkaan äänestää eduskuntavaaleissa edustamallasi alueella, valitettavasti.
    Pelkosenniemen ja Kemijärven maisemat ovat tuttuja.Sieltä lähdin aikoinaan Ranskaan. Vaan lieneekö sikäläinen ympäristö vielä yhtä mahtava ja kiehtova kuin lähtöni aikoihin…sudet ja muut villipedot mukaanlukien?
    Tuo ilmastolaki ei nyt sitten saisi olla vain kansanedustajien omantunnon puhdistamista, vaan se olisi saatava oikeasti vaikuttavaksi ihmisten ja luonnon elinvoimaisuuteen.Kansalaisten on voitava osallistua omalla panoksellaan tuon lain voimaantulemiseksi ja aktivoimiseksi. Ainakin voi olla toiveikas…

  4. Kommentistani Mariannelle unohtui huolestumiseni hänenkin toivomansa cleantech-systeemien liiallisesta ja yleistyvästä käytöstä luonnon alistamisessa kasvavan kaupunkiväestön ja sen aiheuttaman lisääntyvän kulutuksen vaatimuksiin..Jatkuva kaupunkien ja kulutuksen kasvu ( ”talouskasvuksi ” kutsuttu) ei voi muuta kuin jyrsiä luontoa yhä vähemmäksi.Nâiden tukeminen ei ole kovinkaan vihreämielistä.Eikä tuo teknologia tuo ratkaisua kaikkiin ympäristöongelmiin.
    Samoin pienyrittäminen on businestä sinänsä,joka sekin voi olla ympäristöhaitallista, jollei se noudata todella luonto-ja ympäristöystävällisiä menetelmiä.

  5. Onko täysin ”puhdasta” energiaa olemassakaan ?On helppo todeta,että vähennetään päästöjä.Mutta eikö kaiken energian tuottaminen saa aikaan jonkinlaisia päästöjä , olkootpa ne sitten suoraan ilmastoa tai luontoa/ympäristöä saastuttavia ? ja niitäkö sitten vähennettäisiin kaikin puolin ?

    Katsastelen asiaa ihan tavallisen ihmisen kannalta, en asiantuntijana.
    Energian tuottamiseen tarvitaan nykyään kallista tekniikkaa, etenkin ”puhtaan energian ” tuottamiseen.Onko selvää, haluavatko siihen tarvittavan tekniikan valmistajat todella vähentää päästöjä myöskin laitteiden yms.tuotannossa, vai tulevatko he ottamaan huomioon kaupallisessa tarkoituksessa vain tekniikkansa myynnin ja soveltamisen , eikä paljonkaan omien tuotantolaitostensa päästöjen vähentämistä ?.
    Mikä on puhdasta energiaa ? Käytän sähköä ja puuta lämmitykseen.Käyttämästäni sähköstä 80% tulee atomianergiasta,jonka tiedetään olevan raskaasti saastuttavaa mm.ydinjätteidensä osalta ja onnettomuuden sattuessa tiuki vaarallista.Puun ja kivihiilen polttaminen puolestaan saa aikaan ilmastohaitallisia päästöjä ja ympäristö-ja terveyshaitallisia saasteita.Tuulienergiaa ja sen käyttöön soveltamista varten on valmistettava siihen sopivia usein monimutkaisia laitteita ym. Aurinkoenergian tuottamiseen tarvittavan laitteiston valmistus vaatii teollisuustuotantoa ja sen soveltaminen on hyvin monimutkaista varsinkin vanhoissa rakennuksissa.Uuden rakentamisessa se voisi olla hyvä ratkaisu ainakin lämpö-ja valoenergian tuottamisessa sellaisilla alueilla, joissa aurinkoenergian käyttö on mahdollista.Mutta aurinkopaneelit ja siihen liittyvät energiantuottamislaitteet ovat kalliita.Niihin on pystyttävä investoimaan paljon.Kuka sellaiseen pystyy nykyään? Vai antaisiko valtio avustuksia ko.energioiden käyttöönottajille ?

    Ranskassa valtio avustaa nykyään esim.aurinkopaneelien hankkimisessa ja asentamisessa,ja tuulienergiankin osalta..Samoin ennenkaikkea kansalaiset saavat valtion takaamaa avustusta ja korotonta tai halpakorkoista lainaa esim.vanhojen asuntojen/omakotitalojen eristämisen parantamiseksi tai uusimiseksi.Tämä energiahukan välttämiseksi ja näin energian tuottamisen vähentämiseksi.Tavoitteena on energian tuotannon lasku, eikä suinkaan kasvu!
    Sisältyisivätkö tällaiset investointiavustukset Suomessa tuon uuden energiapolitiikan vaatimuksiin ?
    Meillä on uskottu tämän uudistavan energiapolitiikan tuottavan paljon uusia työpaikkoja.Tämä politiikka ei ole vastannut odotuksia, on tullut suuria pettymyksiä.Monet ko.teknologiaa tuottavat yritykset ovat ajautuneet konkurssin partaalle tai joutuneet lopettamaan toimintansa.Tämä koskee varsinkin tuuli-ja aurinkoenergiaa. .

Kommentointi on suljettu.

Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Seuraa minua Instagramissa