Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään

Leo Stranius 2014Suomessa arvioidaan olevan noin 130000 muistisairasta henkilöä.

Asia koskettaa sukulaisten ja läheisten kautta noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa.

Vaikka asia ei itseäni suoraan kosketa, koskettaa muistisairaudet kuitenkin niin suurta joukkoa suomalaisia, että asiaa ei voi sivuuttaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta muistisairaiden ja heidän läheisten ihmisarvoinen elämä turvattaisiin.

Ohessa on kolme pointtia.

1. Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeutta asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista ja saada sinne palveluita. Lisäksi pitää turvata pääsy yhteisökotiin (palvelutalo). Näin muistisairaiden ihmisten toimintakyky säilyy ja he voivat olla osa yhteisöä.

2. Turvataan hyvä hoito ja palvelut. Muistisairaat ovat erityishuomiota vaativa potilasryhmä. Hoidon kannalta on tärkeää, että tutkimuksiin pääsee nopeasti ja diagnoosi tehdään oikea-aikaisesti. Apua tulee saada yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Asianmukaiselle ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta.

3. Turvataan omaishoidolle hyvät edellytykset. Omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Muistisairaiden omaishoitaja on usein itsekin iäkäs henkilö, jolloin myös hänen hyvinvoinnistaan on tärkeä pitää huolta. Käytännössä tämä onnistuu yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Lisäksi kannattaa toteuttaa Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma.

Inspiraatio tälle kirjoitukselle syntyi Muistiliiton eduskuntavaalitavoitteista.

Samalla haastan kaikki muut eduskuntavaaliehdokkaat allekirjoittamaan Muistiliiton sitoumuksen muistityöhön.

Sen myötä esimerkiksi itse sitoudun kansanedustajana seuraaviin asioihin:

– Edistän yhteistyötä muistiystävällisen Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi
– Kuuntelen muistisairaiden ihmisten ja omaisten näkemyksiä, vaikkapa Muistiliiton ja sen paikallisyhdistysten kautta
– Pidän itseni ajan tasalla muistiasioista, esimerkiksi liittymällä eduskunnan Muistikerhoon.

Lisää tietoa Muistiliiton sivuilta ja #muisti15

3 kommenttia artikkeliin ”Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään”

  1. Hyviä asioita kaikki edellä luetellut. Muistisairaudet ovat lisääntyneet myös työikäisen väestön keskuudessa, joten on tärkeätä ehkäistä muistisairauksia ennalta. Voiko muistisairauksien kasvu liittyä uuden teknologian kuten kännyköiden käytön lisääntymiseen? Ranskan säteilyviranomainen muistutti raportissaan 2014, että matkapuhelinsäteily vaikuttaa muun muassa aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Tästä syystä monet viranomaistahot suosittelevat noudattamaan varovaisuutta, puhumaan pitkät puhelut kiinteästä liittymästä ja käyttämään handsfree-laitetta kännykkään puhuttaessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on myös luokitellut radiotaajuiset verkot ”mahdollisesti karsinogeenisiksi ihmiselle” 2011.

  2. Niinpä Erja. Mikäs tuon ”Ranskan säteilyviranomaisen ” virallinen nimi on?Meillä kun on niin monenlaista tutkimusta tästäkin asiasta.Ja aina on takana jokin lobby…valtionkin teetättämissä tutkimuksissa.Harvoin meillä Ranskassa saadaan täysin puolueetonta tutkimusta!Joka taholla kun on omat intressinsä…ihan kuten EU:nkin tekemissä tutkimuksissa.
    .
    En ole koskaan kuljettanut jatkuvasti kännykkää mukanani.Vain tarvittaessa nopean yhteyden saamiseksi.Tai sitten jos kiinteä puhelin ei jostain syystä toimi.Käytän pääasiassa ” vanhanaikaisesti” kiinteää liittymää Mielestäni jatkuva tehostettu tietoteknologian käyttö köyhentää yhtälailla muistia kuin se köyhentää ihmisten kanssakäymistä..Ei tarvitse harjoittaa muistia toimimaan hyvin, kun koneet tekevät työt aivojen sijasta!

    Suomessa näkyy olevan korkea muistivikaisten määrä verrattuna kansalaisten yhteismäärään.Ja siellä on tosiaankin käytetty tuota teknologiaa jo paljon kauemmin ja yleisemmin kuin meillä Ranskassa.Ja jo aivan häiritsevän laajasti joka paikassa, sen kummemmin ajattelematta sen seurauksia!Mutta olisi voitava puolueettomasti todistaa tuon teknologian käytön haitallisuus fyysisellekin terveydelle.

  3. Lisään edelliseen Ranskasta puhuttaessa:

    Ranskalainen kuluttajien tunnustettu ja riippumaton järjestö UFC-QUE CHOISIR on tehnyt tutkimuksen sähkömagnettisten aaltojen vaikutuksista ihmisten terveyteen. (Que Choisir n° 532 ) . Tutkimusta ovat pitäneet hyvänä monet puolueettomat tiedeihmiset.UFC:n lehti ” Que Choisir ” kirjoittaa nyt maaliskuun numerossaan lyhyesti aiheesta lehdelle tulleen palautteen johdosta .
    Järjestö pitää laadukkaana myös EU:n ja sen jäsenmaiden rahoittamaa tutkimusta.Se tuntuu olevan ”rauhoittavaa” laatua.Tutkimukset jatkuvat vielä pitkällä aikavälillä, mutta jo nyt uskotaan, että olettamuksia näiden aaltojen haitallisuudesta terveydelle voidaan jo ryhtyä paljolti kumoamaan.Nykytietojen perusteella smartphone, kännykät yms.sähkömagneettisten aaltojen kautta toimivat laitteet eivät ole vaarallisia niiden käyttäjille.Tietenkin laitteiden on oltava voimassa olevia turvallisuusnormeja noudattavia.

Kommentointi on suljettu.

Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?