Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään

Leo Stranius 2014Suomessa arvioidaan olevan noin 130000 muistisairasta henkilöä.

Asia koskettaa sukulaisten ja läheisten kautta noin miljoonaa suomalaista. Väestön ikääntyessä myös muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa.

Vaikka asia ei itseäni suoraan kosketa, koskettaa muistisairaudet kuitenkin niin suurta joukkoa suomalaisia, että asiaa ei voi sivuuttaa esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jotta muistisairaiden ja heidän läheisten ihmisarvoinen elämä turvattaisiin.

Ohessa on kolme pointtia.

1. Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään. Käytännössä tämä tarkoittaa oikeutta asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista ja saada sinne palveluita. Lisäksi pitää turvata pääsy yhteisökotiin (palvelutalo). Näin muistisairaiden ihmisten toimintakyky säilyy ja he voivat olla osa yhteisöä.

2. Turvataan hyvä hoito ja palvelut. Muistisairaat ovat erityishuomiota vaativa potilasryhmä. Hoidon kannalta on tärkeää, että tutkimuksiin pääsee nopeasti ja diagnoosi tehdään oikea-aikaisesti. Apua tulee saada yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Asianmukaiselle ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan vähentää laitoshoidon tarvetta.

3. Turvataan omaishoidolle hyvät edellytykset. Omaishoito täydentää julkisia palveluita ja tuo taloudellisia säästöjä. Muistisairaiden omaishoitaja on usein itsekin iäkäs henkilö, jolloin myös hänen hyvinvoinnistaan on tärkeä pitää huolta. Käytännössä tämä onnistuu yhtenäistämällä palkkioita sekä sujuvoittamalla vapaa- ja lomajärjestelyitä. Lisäksi kannattaa toteuttaa Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma.

Inspiraatio tälle kirjoitukselle syntyi Muistiliiton eduskuntavaalitavoitteista.

Samalla haastan kaikki muut eduskuntavaaliehdokkaat allekirjoittamaan Muistiliiton sitoumuksen muistityöhön.

Sen myötä esimerkiksi itse sitoudun kansanedustajana seuraaviin asioihin:

– Edistän yhteistyötä muistiystävällisen Suomen tavoitteiden saavuttamiseksi
– Kuuntelen muistisairaiden ihmisten ja omaisten näkemyksiä, vaikkapa Muistiliiton ja sen paikallisyhdistysten kautta
– Pidän itseni ajan tasalla muistiasioista, esimerkiksi liittymällä eduskunnan Muistikerhoon.

Lisää tietoa Muistiliiton sivuilta ja #muisti15

3 kommenttia artikkeliin ”Turvataan muistisairaiden oikeus oman näköiseen elämään”

  1. Hyviä asioita kaikki edellä luetellut. Muistisairaudet ovat lisääntyneet myös työikäisen väestön keskuudessa, joten on tärkeätä ehkäistä muistisairauksia ennalta. Voiko muistisairauksien kasvu liittyä uuden teknologian kuten kännyköiden käytön lisääntymiseen? Ranskan säteilyviranomainen muistutti raportissaan 2014, että matkapuhelinsäteily vaikuttaa muun muassa aivojen kognitiivisiin toimintoihin. Tästä syystä monet viranomaistahot suosittelevat noudattamaan varovaisuutta, puhumaan pitkät puhelut kiinteästä liittymästä ja käyttämään handsfree-laitetta kännykkään puhuttaessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n syöväntutkimuslaitos IARC on myös luokitellut radiotaajuiset verkot ”mahdollisesti karsinogeenisiksi ihmiselle” 2011.

  2. Niinpä Erja. Mikäs tuon ”Ranskan säteilyviranomaisen ” virallinen nimi on?Meillä kun on niin monenlaista tutkimusta tästäkin asiasta.Ja aina on takana jokin lobby…valtionkin teetättämissä tutkimuksissa.Harvoin meillä Ranskassa saadaan täysin puolueetonta tutkimusta!Joka taholla kun on omat intressinsä…ihan kuten EU:nkin tekemissä tutkimuksissa.
    .
    En ole koskaan kuljettanut jatkuvasti kännykkää mukanani.Vain tarvittaessa nopean yhteyden saamiseksi.Tai sitten jos kiinteä puhelin ei jostain syystä toimi.Käytän pääasiassa ” vanhanaikaisesti” kiinteää liittymää Mielestäni jatkuva tehostettu tietoteknologian käyttö köyhentää yhtälailla muistia kuin se köyhentää ihmisten kanssakäymistä..Ei tarvitse harjoittaa muistia toimimaan hyvin, kun koneet tekevät työt aivojen sijasta!

    Suomessa näkyy olevan korkea muistivikaisten määrä verrattuna kansalaisten yhteismäärään.Ja siellä on tosiaankin käytetty tuota teknologiaa jo paljon kauemmin ja yleisemmin kuin meillä Ranskassa.Ja jo aivan häiritsevän laajasti joka paikassa, sen kummemmin ajattelematta sen seurauksia!Mutta olisi voitava puolueettomasti todistaa tuon teknologian käytön haitallisuus fyysisellekin terveydelle.

  3. Lisään edelliseen Ranskasta puhuttaessa:

    Ranskalainen kuluttajien tunnustettu ja riippumaton järjestö UFC-QUE CHOISIR on tehnyt tutkimuksen sähkömagnettisten aaltojen vaikutuksista ihmisten terveyteen. (Que Choisir n° 532 ) . Tutkimusta ovat pitäneet hyvänä monet puolueettomat tiedeihmiset.UFC:n lehti ” Que Choisir ” kirjoittaa nyt maaliskuun numerossaan lyhyesti aiheesta lehdelle tulleen palautteen johdosta .
    Järjestö pitää laadukkaana myös EU:n ja sen jäsenmaiden rahoittamaa tutkimusta.Se tuntuu olevan ”rauhoittavaa” laatua.Tutkimukset jatkuvat vielä pitkällä aikavälillä, mutta jo nyt uskotaan, että olettamuksia näiden aaltojen haitallisuudesta terveydelle voidaan jo ryhtyä paljolti kumoamaan.Nykytietojen perusteella smartphone, kännykät yms.sähkömagneettisten aaltojen kautta toimivat laitteet eivät ole vaarallisia niiden käyttäjille.Tietenkin laitteiden on oltava voimassa olevia turvallisuusnormeja noudattavia.

Kommentointi on suljettu.

Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Oma koti kullan kallis – katu vielä kalliimpi. Elämä ilman kotia vie ihmiseltä paljon. Se voi viedä turvallisuuden tunteen, terveyden, ihmissuhteet ja lopulta uskon tulevaan. Ilman kotia liian moni jää yksin ja putoaa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Vuonna 2024 asunnottomien määrä lähti kasvuun pitkään jatkuneen positiivisen kehityksen jälkeen. Viime vuonna yksineläviä asunnottomia oli 3 806, pitkäaikaisasunnottomia 1 010 ja asunnottomia perheitä 110. Myös naisten ja nuorten asunnottomuus lisääntyi.

Minäkin olin aikoinaan koditon ja siksi asia koskettaa. Siirtyminen autettavasta auttajaksi tai auttajasta autettavaksi on joskus pienestä kiinni. Asunnottomien olemassaolo ei ole vain järjestyshäiriö. Älä katso ohi. Siksi toivon että käyt lahjoittamassa Sininauhasäätiön Katu ei ole koti -kampanjaan rahaa. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä olemme enemmän. 

https://oma.sininauhasaatio.fi/fundraisers/leo-stranius

#katueiolekoti @sininauhasaatio #omakotikullankallis❤️
Tiedätkö mikä on Suomen yleisin lintu - ja silti yhteiskunnassamme niin näkymätön? Suomessa teurastetaan noin 82 miljoonaa kipeäksi jalostettua tuntevaa ja kokevaa broileria vuosittain.

Suuri osa suomalaisista pitää broileria enemmän ruokana kuin eläimenä. Eettisyys on suomalaisille tärkeää, mutta se ei näy käytännön valinnoissa, paljastaa Animalian tuore Broileribarometri. 

Lähes kaksi kolmesta (65 prosenttia) suomalaisesta pitää broilerinlihaa tärkeänä osana ruokakulttuuriamme. Silti neljä kymmenestä (43 prosenttia) on sitä mieltä, että broilerin jalostus aiheuttaa eläimille kärsimystä ja siihen pitäisi puuttua.  

Kun suomalaiset tekevät broilerinlihan ostopäätöksiä, kotimaisuus nousee ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi. Neljä kymmenestä (40 prosenttia) pitää sitä ratkaisevana syynä broilerinlihan valintaan. Todellisuudessa broilerinlihan tuotantoketju alkaa ulkomailta.

“Broilerinliha on kaikkea muuta kuin kotimaista. Lähes jokaisen Suomessa kasvatettavan broilerin isovanhemmat ovat kuoriutuneet Skotlannissa ja emot Ruotsissa. Suomeen ne saapuvat untuvikoina Ruotsista”, Animalian Tiina Ollila kertoo. 

Vuosittain 82 miljoonaa kuollutta lintua. Pystymme kyllä paremaan kun vaihtoehtoja on tarjolla vaikka kuinka paljon. 

https://animalia.fi/2025/10/06/broileribarometri-suomalaiset-syovat-broileria-vailla-tunnontuskia/
Hyvää Lihatonta lokakuuta! 

#lihatonlokakuu
Porsaiden kirurginen kastraatio aiheuttaa porsaille useita päiviä kestävää kipua. Hallitus haluaa nyt poistaa kiellon uudesta eläinlaista eläinteollisuuden vaatimuksesta. 

Karjuporsaat kastroidaan, jotta lihaan ei muodostuisi niin kutsuttua karjun hajua, jonka osa kokee epämiellyttävänä. 

Animalia luovutti tänään maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaalle vetoomuksen, jossa vaaditaan kiellon säilyttämistä eläinlaissa. Vetoomuksen oli allekirjoittanut 23 441 henkilöä. 

”Tällä hetkellä eläinteollisuus sanelee sen, mitä lakiin kirjoitetaan eläinten hyvinvoinnista. Tätä ei voi hyväksyä. Eläinten hyvinvointilain ei tule palvella eläinteollisuuden voitontavoittelua”, Animalian toiminnanjohtaja Heidi Kivekäs sanoo.
Laskin kesällä triathlon-harrastuksen päästöt! Kirjoitukseni aiheesta julkaistiin nyt myös Helsinki Triathlon -seuran sivuilla. Jee!

Tässä viisi asiaa, mihin triathlonharrastajan ja aika monen muunkin liikuntaa aktiivisesti harrastavan kannattaa ilmastonäkökulmasta kiinnittää huomiota: 

1. Osallistu kisamatkoihin tai treenileireille vain hyvin harkiten, jos lainkaan.

2. Suosi lähialueiden kilpailuja/tapahtumia, kuten HelTri Cupia. Turkuun pääsee junalla ja Tallinnaan lautalla.

3. Tankkaa energiaa ja ravintoa kasvispohjaisesti (kasvispohjainen ruokavalio).

4. Pyöräile harjoituksiin ja harjoituspaikoille tai käytä joukkoliikennettä tai kimppakyytejä.

5. Hanki käytettyjä varusteita ja käytä olemassa olevat varusteet loppuun.

Entä ne päästöt? Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa, kun olen pyrkinyt tekemään kaikki mahdolliset ilmastoystävälliset valinnat. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat kuitenkin olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. Paljon voi siis omilla valinnoilla vaikuttaa triathlonin-päästöihin.

Seuraavaksi tavoitteenani on laskea lapseni cheerleading-harrastuksen päästöt. 

Koko kirjoitus ja laskelmat täällä: 
https://heltri.fi/triathlonharrastuksen-hiilijalanjalki/

@helsinkitriathlon #triathlon #hiilijalanjälki
Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Seuraa minua Instagramissa