Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä kerää kannatusta

LiikuntatunnitOpetuslautakunta käsitteli tällä viikolla valtuustoaloitettani tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä.

Lautakunta otti aloitteeseeni myönteisen kannan:

”Liikunnan opetus sekaryhmissä olisi yhdenvertaisuusnäkökulmasta suotavaa.” Ja edelleen: ”Opetuslautakunta edellyttää, että sekaryhmistä ja niiden toimivuudesta järjestettäisiin Helsingissä kokeilu sellaisissa kouluissa, jotka lähtisivät hankkeeseen vapaaehtoisesti mukaan.”

Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat, jossa opetusviraston opetuspäällikkö perusteli tuntien yhdistämistä hyvin: ”Taidot ratkaisevat enemmän kuin sukupuoli. Myös tutkimukset tukevat sitä, että sukupuolen mukaan ei kannata jakaa.”

Myös helsinkiläisiä nuoria edustavan Ruudin ydinryhmä otti syyskuun lopussa liikuntalautakunnan pyynnöstä kantaa aloitteeseeni:

”Ruudin ydinryhmä kannattaa perusopetusasteen liikunnanopetuksen liikuntaryhmien sekoitusta. Sukupuoleen perustuva jako tulisi poistaa, mutta ryhmien määrää ei tule vähentää.”

Aiemmin aloitettani on tukenut mm. liikuntalautakunta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) omissa lausunnoissaan.

Tähän mennessä siis kaikki tärkeimmät tahot, joille asia kuuluu, ovat ottaneet tuntien yhdistämiseen myönteisen kannan.

Toki kritiikkiäkin on tullut. Yhdistettyihin liikuntatunteihin mahdollisesti kuuluva ahdistelu ja kiusaaminen on varmasti tämän aloitteen keskeisin kritiikki. Eli pelkona on tiivistetysti, että varsinkin murrosiässä olevia tyttöjä häirittäisiin yhdistetyillä tunneilla. Ymmärrän hyvin tämän huolen, ja se pitää ottaa huomioon tunteja suunniteltaessa.. Kannattaa kuitenkin huomata, että kun opettajaresursseja ei ole tarkoitus vähentää, tuntien yhdistäminen tuo oppilaille nykyistä enemmän valinnan vapautta.

Ahdistelua ei myöskään kannata nähdäkseni ehkäistä siten, että ryhmät pidetään erillään. Tuskin haluamme erillisiä tyttö- ja poikakoulujakaan enää. Ahdistelun vähentäminen on tärkeää ja sitä pitää tehdä koulussa kaikilla tunneilla ja niiden ulkopuolellakin.

Ilahduttavaa oli, että torstaina 16.10.2014 myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus kommentoi asiaa: Tytöt ja pojat sopisivat hyvin yhteiselle liikuntatunneille.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus perusteli tuntien yhdistämistä mm. sillä, että se lisäisi erilaisuuden hyväksymistä, toisten huomioon ottamista ja muiden kanssa toimeen tulemista. Tämän päivän liikunnassa tärkeintä ei ole kilpailu vaan yhdessä tekeminen.

Aivan kuten opetuslautakunnan lausunnossakin todetaan: ”Uusissa opetussuunnitelman perusteissa yhdenvertaisuusnäkökulma liikunnan opetuksessa tulee korostumaan entisestään. Liikunnanopetuksen ryhmien muodostumisessa sukupuoli ei näin ollen voi olla määräävä tekijä.”

Seuraavaksi aloitettani käsittelee kaupunginhallitus, jonka jälkeen se tulee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Kannattaa lukea myös nämä:
Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistäminen Helsingissä etenee
Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämiseksi

Yksi kommentti artikkeliin ”Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä kerää kannatusta”

  1. Hei!

    Yhtä tärkeää olisi edistää käytännössä opetussuunnitelman perusteiden (2004) hengen mukaisesti yhteisen käsityön toteutumista Helsingin kouluissa myös 4. vuosiluokan jälkeen.

    ”Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen
    työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus
    painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen
    työhön tai tekstiilityöhön.” http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf s. 243 – 244

    Pakko valita vain toinen (tekninen tai tekstiilikäsityö) on harmin paikka molemmista kiinnostuneelle oppilaalle. Elämänhallintataitojenkin näkökulmasta on yhtä tärkeää osata käyttää sahaa ja vasaraa kuin neulaa, lankaa ja ompelukonetta. Monipuoliset käsityötaidot ohjaavat kasvavaa nuorta valitsemaan myös kestäviä ja korjattavia huonekaluja, vaatteita jne. sekä tekemään vanhasta uutta!

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa