Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä kerää kannatusta

LiikuntatunnitOpetuslautakunta käsitteli tällä viikolla valtuustoaloitettani tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä.

Lautakunta otti aloitteeseeni myönteisen kannan:

”Liikunnan opetus sekaryhmissä olisi yhdenvertaisuusnäkökulmasta suotavaa.” Ja edelleen: ”Opetuslautakunta edellyttää, että sekaryhmistä ja niiden toimivuudesta järjestettäisiin Helsingissä kokeilu sellaisissa kouluissa, jotka lähtisivät hankkeeseen vapaaehtoisesti mukaan.”

Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat, jossa opetusviraston opetuspäällikkö perusteli tuntien yhdistämistä hyvin: ”Taidot ratkaisevat enemmän kuin sukupuoli. Myös tutkimukset tukevat sitä, että sukupuolen mukaan ei kannata jakaa.”

Myös helsinkiläisiä nuoria edustavan Ruudin ydinryhmä otti syyskuun lopussa liikuntalautakunnan pyynnöstä kantaa aloitteeseeni:

”Ruudin ydinryhmä kannattaa perusopetusasteen liikunnanopetuksen liikuntaryhmien sekoitusta. Sukupuoleen perustuva jako tulisi poistaa, mutta ryhmien määrää ei tule vähentää.”

Aiemmin aloitettani on tukenut mm. liikuntalautakunta sekä Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) omissa lausunnoissaan.

Tähän mennessä siis kaikki tärkeimmät tahot, joille asia kuuluu, ovat ottaneet tuntien yhdistämiseen myönteisen kannan.

Toki kritiikkiäkin on tullut. Yhdistettyihin liikuntatunteihin mahdollisesti kuuluva ahdistelu ja kiusaaminen on varmasti tämän aloitteen keskeisin kritiikki. Eli pelkona on tiivistetysti, että varsinkin murrosiässä olevia tyttöjä häirittäisiin yhdistetyillä tunneilla. Ymmärrän hyvin tämän huolen, ja se pitää ottaa huomioon tunteja suunniteltaessa.. Kannattaa kuitenkin huomata, että kun opettajaresursseja ei ole tarkoitus vähentää, tuntien yhdistäminen tuo oppilaille nykyistä enemmän valinnan vapautta.

Ahdistelua ei myöskään kannata nähdäkseni ehkäistä siten, että ryhmät pidetään erillään. Tuskin haluamme erillisiä tyttö- ja poikakoulujakaan enää. Ahdistelun vähentäminen on tärkeää ja sitä pitää tehdä koulussa kaikilla tunneilla ja niiden ulkopuolellakin.

Ilahduttavaa oli, että torstaina 16.10.2014 myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus kommentoi asiaa: Tytöt ja pojat sopisivat hyvin yhteiselle liikuntatunneille.

Helsingin Sanomien pääkirjoitus perusteli tuntien yhdistämistä mm. sillä, että se lisäisi erilaisuuden hyväksymistä, toisten huomioon ottamista ja muiden kanssa toimeen tulemista. Tämän päivän liikunnassa tärkeintä ei ole kilpailu vaan yhdessä tekeminen.

Aivan kuten opetuslautakunnan lausunnossakin todetaan: ”Uusissa opetussuunnitelman perusteissa yhdenvertaisuusnäkökulma liikunnan opetuksessa tulee korostumaan entisestään. Liikunnanopetuksen ryhmien muodostumisessa sukupuoli ei näin ollen voi olla määräävä tekijä.”

Seuraavaksi aloitettani käsittelee kaupunginhallitus, jonka jälkeen se tulee vielä kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Kannattaa lukea myös nämä:
Tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistäminen Helsingissä etenee
Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien koululiikuntatuntien yhdistämiseksi

Yksi kommentti artikkeliin ”Valtuustoaloite tyttöjen ja poikien liikuntatuntien yhdistämisestä kerää kannatusta”

  1. Hei!

    Yhtä tärkeää olisi edistää käytännössä opetussuunnitelman perusteiden (2004) hengen mukaisesti yhteisen käsityön toteutumista Helsingin kouluissa myös 4. vuosiluokan jälkeen.

    ”Opetus käsittää kaikille oppilaille yhteisesti sekä teknisen
    työn että tekstiilityön sisältöjä, minkä lisäksi oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus
    painottua käsityöopinnoissaan kiinnostuksensa ja taipumustensa mukaan joko tekniseen
    työhön tai tekstiilityöhön.” http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf s. 243 – 244

    Pakko valita vain toinen (tekninen tai tekstiilikäsityö) on harmin paikka molemmista kiinnostuneelle oppilaalle. Elämänhallintataitojenkin näkökulmasta on yhtä tärkeää osata käyttää sahaa ja vasaraa kuin neulaa, lankaa ja ompelukonetta. Monipuoliset käsityötaidot ohjaavat kasvavaa nuorta valitsemaan myös kestäviä ja korjattavia huonekaluja, vaatteita jne. sekä tekemään vanhasta uutta!

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin