Ympäristölautakunta kokoontui tiistaina 14.10.2014 klo 16.15 Viikin ympäristötalossa. Kokouksen päätöstiedote löytyy oheisen linkin takaa.
Kokouksessa teimme talousarvion osalta käyttömenoihin 230 000 euron ylitysesityksen koskien Haltialan käyttömenoja.
Haltialan hallinnointi on siirretty kaupungin hallituksen käyttövaroista Ympäristökeskukselle, mutta vastaavia käyttömenoja ei ole tullut mukana. Ihan uskomatonta toimintaa kaupungin taloushallinnolta.
Lisäksi meille jaettiin tiedoksi kaupungin ympäristöraportti, joka oli erittäin kiinnostavaa ja positiivista luettavaa.
Ohessa muutamia raportista poimittuja avainlukuja ja sen jälkeen vielä tiivistys kokouksen päätöksistä:
Ilmasto ja energia:
– Vuonna 2013 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat kolme prosenttia alhaisemmat kuin vuonna 2012 ja jo 21 prosenttia alemmat kuin vuonna 1990. Kasvihuonekaasupäästöistä 46 prosenttia syntyi kauko- lämmityksestä, 23 prosenttia liikenteestä, 20 prosenttia kulutussähkön käytöstä ja kahdeksan prosenttia öljy- ja sähkö- lämmityksestä.
– Vuonna 2013 Helsingin Energian sähkön, kaukolämmön ja jäähdytyksen hankinnasta uusiutuvan energian osuus nousi uuteen ennätykseen (7 %) uuden vesivoimaosuuden hankinnan ansiosta.
– Energian kokonaiskulutus Helsingissä oli vuonna 2013 noin 14 300 GWh pienentyen kaksi prosenttia edellisvuodesta. Koko kaupunkialueen sähkönkulutus on kääntynyt viiden viime vuoden aikana laskuun.
– Helsingin uusien asuinrakennusten energiatehokkuus on selvästi parantunut viimeisten neljän vuoden aikana. A-luokan osuus nousi 21 prosentista 68 prosenttiin.
Liikenne:
– Helsingin pääkatuverkossa oli liikennettä vuoden 2013 syksyllä 1-3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2012.
– Pyöräily kasvoi eri laskentalinjoilla 6 – 21 % kesä-elokuussa vuodesta 2012.
– Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa Helsingin seudulla nopeammin kuin yksityisautoilu.
– Typpidioksidin vuosiraja-arvo (40 μg/m3) tuli saavuttaa 1.1.2010, mutta se ylittyy edelleen Helsingin keskustan katukuiluissa, mikä johtuu autoliikenteen päästöistä ja dieselautojen osuuden kasvusta. Vuonna 2013 mitatut vuosipitoisuudet vaihtelivat 43– 49 μg/m3.
– Viime vuosien panostukset katupölyn torjuntaan ovat tuottaneet tulosta eikä raja-arvo ole ylittynyt raja-arvoa seuraavilla mittausasemilla vuoden 2006 jälkeen.
– Suurin meluhaittojen aiheuttaja Helsingissä on tieliikenne. Lähes 40 prosenttia helsinkiläisistä asuu alueilla, joilla tieliikenteen aiheuttama melutaso ylittää päiväaikaan ohjearvotason 55 dB.
Vesistöt ja Itämeri:
– Asukasta kohden veden kulutus oli Helsingissä 190 litraa/vrk, mikä on kaksi litraa vähemmän kuin vuonna 2012.
– Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tuli käsiteltäväksi jätevettä yhteensä 96,3 miljoonaa m3, josta 71,7 miljoonaa m3 tuli Helsingistä. Jätevesimäärä väheni edellisvuodesta 15 prosenttia. Osasyynä oli vähäsateinen vuosi. Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamolta Helsingin edustan merialueelle kohdistuva fosforikuorma oli 20 000 kg/a (-23 % vuoteen 2012) ja typpikuorma 345 000 kg/a (-42 % vuoteen 2012).
– Levätilanne Helsingin ulko- ja sisäsaaristossa oli kesällä 2013 kokonaisuudessaan tavanomainen. Helsingin merialueilla esiintyi vain satunnaisesti sinilevien muodostamia pintaesiintymiä.
Luonnonsuojelu:
– Helsingin maapinta-alasta 3,2 prosenttia ja vesipinta-alasta 1,2 prosenttia on luonnonsuojelulailla suojeltua tai Natura-aluetta. Luonnonsuojelualueita on 52.
– METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet täyttäviä kohteita löytyi kaikkiaan 1180 hehtaaria. Löytyneistä kohteista suurin osa on runsaslahopuustoisia kangasmetsiä.
Hankinnat ja jätteet
– Vuoden 2013 aikana hankintakeskus kilpailutti yhteishankintoja 34 tarjouskilpailulla, joiden perusteella tehtyjen sopimusten arvo on 105,3 miljoonaa euroa. Ympäristökriteerejä sisältävien yhteishankintakilpailutusten arvo oli 60,7 miljoonaa euroa, mikä on 57,6 prosenttia kilpailutuksista (36 % vuonna 2012). Määrällisesti 34 yhteiskilpailutuksesta 15 kilpailutuksessa, eli 44 prosentissa, oli mukana ympäristökriteerejä (37 % vuonna 2012).
– Pääkaupunkiseudulla syntyy vuosittain noin 5-6 miljoonaa tonnia jätettä, josta kotitalouksien osuus on noin 350 000 tonnia. Vuonna 2012 seudun asukkaat tuottivat henkilöä kohden kotitalousjätettä keskimäärin 315 kiloa. Vuonna 2013 Ämmässuolla vastaanotettiin jätettä ja maata yhteensä 499 441 tonnia (-15 % vuoteen 2012).
Ympäristötietoisuus:
– Ilmasto- ja energianeuvonta tavoitti vuonna 2013 yhteensä 147 000 kaupunkilaista, mikä vastaa 24 prosenttia helsinkiläisistä.
– Ympäristö- kasvatuksellisiin tapahtumiin osallistui vuoden 2013 aikana lähes 82 000 kaupunkilaista, mikä on 13,3 prosenttia helsinkiläisistä.
Ympäristöonnettomuudet:
– Helsingin alueella tapahtui vuonna 2013 yhteensä 365 öljyvahinkoa, joista 51 vesistöissä, 11 tärkeillä pohjavesialueilla ja 303 muilla alueilla. Vahinkojen määrässä ei tapahtunut merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna.
Ympäristötalous:
– Helsingin ympäristökulut, poistot ja HSY:n osuudet mukaan lukien, olivat yhteensä 236 miljoonaa euroa (+7 % vuodesta 2012). HSY:n vesihuollon osuus oli 50 miljoonaa euroa ja HSY:n jätehuollon osuus 48 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omaan toimintaan perustuvat ympäristökulut olivat tästä 136 miljoonaa euroa (+6 % vuoteen 2012). Helsingin kaupungin omasta toiminnasta aiheutuneet ympäristökulut olivat 2,9 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista ja 222 euroa asukasta kohden (214 euroa vuonna 2012).
– Helsingin ympäristöinvestoinnit, HSY:n osuudet mukaan lukien, olivat 92 miljoonaa euroa (+29 % vuoteen 2012), josta HSY:n vesihuollon investoinnit muodostivat 61 miljoonaa euroa ja HSY:n jätehuollon investoinnit 8,5 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin vuoden 2013 ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 22 miljoonaa euroa, mikä oli 3,5 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Kaupungin ympäristöinvestoinnit kasvoivat 16 prosenttia edellisvuodesta.
– Helsingin ympäristötuotot, HSY:n osuudet mukaan lukien, olivat 135 miljoonaa euroa (+10 % vuoteen 2012). HSY:n vedenmyyntituotot sekä perusmaksut muodostivat 64 miljoonaa euroa ja HSY:n jätteen kuljetusmaksut sekä käsittelymaksut 62 miljoonaa euroa. Helsingin kaupungin omat ympäristötuotot olivat 9,5 miljoonaa euroa ollen 0,5 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuotoista.
* * *
Alla vielä tiivistys kokouksen muista päätöksistä.
Ympäristölautakunta
15 / 14.10.2014
Esityslista
YMPÄRISTÖJOHTAJA
1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta
2 Ilmoitusasiat
3 Ympäristökeskuksen talousarvion toteutumisennusteet 2014
Lautakunta teki käyttömenoihin 230 000 euron ylitysesityksen.
Käyttömenojen määräraha tullaan ennusteen mukaan ylittämään, koska talousarvioehdotuksen ja tulosbudjetin hyväksymisen jälkeen on käynyt ilmi, että ympäristökeskus joutuu maksamaan omasta budjetistaan Helsingin osuuden Suomen luontokeskus Haltian toimintamenoista (280 000 euroa).
Edelleen tuloja arvioidaan ennusteen mukaan saatavan 87 000 euroa vähemmän kuin mitä talousarviossa suunniteltu.
4 Ympäristötoimen vuoden 2014 talousarvion määrärahan ylittäminen
Ympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi yhteensä 230 000 euron ylitysoikeuden myöntämistä vuoden 2014 talousarviokohtaan 2 37 Ympäristötoimi.
YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO
1 Ilmoitusasiat
2 Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2013
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi liitteenä olevan Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2013.
Raportti löytyy oheisen linkin takaa:
3 Lausunnon antaminen Helsingin Kaupunginteatterin asemakaavaehdotuksesta
Asemakaavan muutosehdotuksessa Helsingin Kaupunginteatteri ympäröivine puisto- ja piha-alueineen suojellaan. Ympäristölautakunta päätti, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.
4 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Kannelmäen Kantelettarentie 9:n asemakaavan muutosehdotuksesta
Asemakaavan muutos mahdollistaa nelikerroksisen uudisrakennuksen rakentamisen ja nykyisen nelikerroksien rakennuksen korottamisen yhdellä kerroksella.
Meluselvityksen mukaan piha-alueelta on löydettävissä melutason ohjearvot alittavaa aluetta, johon oleskelu- ja leikkipiha voidaan sijoittaa. Melutason ohjearvot ylittyvät myös osalla muista julkisivuista. Tämän vuoksi kaavamääräystä tulee tarkistaa siten, että se koskee myös muita julkisivuja, joilla valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutason ohjearvot ylittyvät.
5 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Lokkiluodon meriläjitysalueelle
Helsingin Satama hakee lupaa yhteensä 3,67 milj. m³ktr läjitysmassamäärälle Helsingin niemen eteläpuolelle suunnitellulle Lokkiluodon meriläjitysalueelle. Kokonaistilavuudesta varattaisiin 800 000 m³ ktr massoille, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ympäristöministeriön ruoppaus- ja läjitysohjeen tason 1 (haitaton ruoppausmassa).
Ympäristölautakunta puolsi hakemuksen hyväksymistä. Meriläjitysalueet ovat tarpeen Helsingin tulevien rantarakennushankkeiden meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille.
6 Ympäristölautakunnan lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle Helsingin Sataman hakemuksesta läjittää ruoppausmassoja Koirasaarenluotojen meriläjitysalueelle
Helsingin Satama hakee lupaa yhteensä 9,76 milj. m³ktr läjitysmassamäärälle Länsisatamasta noin 10 km:n päässä merellä sijaitsevalle suunnitellulle Koirasaarenluotojen läjitysalueelle.
Ympäristölautakunta puolsi hakemuksen hyväksymistä. Meriläjitysalueet ovat tarpeen Helsingin tulevien rantarakennushankkeiden meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille.
7 Vastine Vaasan hallinto-oikeudelle Rudus Oy:n Länsisalmen murskauslaitoksen ympäristölupa-asiassa
Ympäristölautakunnalla ei Helsingin näkökulmasta ollut lausuttavaa asiassa.
8 Ympäristölautakunnan lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Citylogistiikan toimenpideohjelmasta
Citylogistiikan toimenpideohjelma on laadittu elinkeinoelämän liikennetarpeiden edistämiseksi ja logistiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vähentää myös jakelun ja keräyksen aiheuttamia haittoja ympäristölle, terveydelle, viihtyisyydelle ja turvallisuudelle.
Timo Pyhälahti teki vastaesityksen, jota Tuula Palaste-Eerola kannatti:
Lisätään kappaleen 2 jälkeen omaksi kappaleekseen:
Satamatoimintoihin ja keskustan alueen voimalaitoksiin liityvää logistiikkaa olisi syytä käsitellä toimenpideohjelmassa laajemmin, luonnoksessa tämä on lähes täysin sivuutettu.
Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.
Matti Niemi teki vastaesityksen, jota Leo Stranius kannatti:
Kpl 10: Korvataan ”Varhaista keräilyä” jne. seuraavalla tekstillä uutena kappaleena:
Jätteenkeräilyn keräämisestä aikavälin 7.00-21.00 ulkopuolella tulisi järjestää kokeilu, jonka aikana selvitetään toiminnan melu-, liikenne- ym. vaikutukset. Kokeilun alueellisesta tai ajallisesta laajuudesta päätettäisiin erikseen. Kokeilua suunnitellessa tulisi mahdollisuuksien mukaan kuulla asukkaita ja muita sidosryhmiä. Selvityksistä ja kokeiluista saadaan tietoa ja kokemuksia, joiden perusteella jatkotoimia voidaan arvioida.
Tämä hyväksyttiin yksimielisesti.
9 Lausunto Viikinmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamisesta
Ympäristölautakunta puolsi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon lupahakemusta seuraavassa esitetyin edellytyksin.
10 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Circulation Oy:n ympäristölupahakemuksesta
Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen.
YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO
1 Ilmoitusasiat
PUHEENJOHTAJA
1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen
YMPÄRISTÖJOHTAJA
5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano
* * *
Rakentamaton maa-ala lienee vähentynyt? Moni uhanalainen laji menettämässä lisää elintilastaan? Yhteydet luontoalueiden välillä kaventuu tai katoaa kokonaan, kuten Laajasalossa? Eräs kivimuuri pitää lukuisat lajit poissa lisääntymisalueiltaan, kuten erään joka lähtee aina Sargassomerelle asti? Helsinkiläisen käyttämä maa-ala muualla lisääntynyt – ei taida kauppojen hyllyille edelleenkään tulla tavarat tyhjästä, vaikka kotimaassa metsä kasvaisi – eli mikä on helsinkiläisen kulutuksen jättämä jälki muualla? Ovatko uusiutuvat todella hiilineutraaleja tai jopa päästöttömiä? Ovatko rakentamiseen tarvittavat metallit peräisin kaivoksilta, jotka pilaavat vesistöjä? Ovatko itse kaivokset neliökilometrien laajuisia kuolleita alueita? Entä montako vuorta pitää leikata paloiksi, joista tulee katukivetys tai marmorit sisustukseen? Tuottaako Helsingin luonto lähiruokaa kaupunkilaisille enemmän vai vähemmän? Osaako kaupunki ottaa vieläkään vesiluontoa huomioon – eli mitä tapahtuu Paloheinässä?
Kuten huomata saattaa, niin asiat voi nähdä näköjään ainakin kahdella tapaa.
Raportteja kannattaisi opetella lukemaan pikemminkin epäluuloisin kuin toiveikkain silmin. Esimerkiksi valtuustossa hyväksytty (mutta edelleen kiistanalainen) Meri-Rastilan osayleiskaava oli raportissa merkitty otsikon ”kestävää kaupunkisuunnittelua” alle, mikä kertonee raportin propagandaluonteesta yleisemminkin.
Raideliikennekin esitetään aina pelkästään hyvänä. Se onkin hyvä silloin, kun kyse on autoliikenteen korvaamisesta myös fyysisesti eli raiteet tulisi rakentaa nykyisten liikenneväylien kohdalle. Jos kuitenkin tarkoitus on levittää raitioteitä luontoalueille (kuten uuden yleiskaavan visioissa tehdään), ei raideliikenteellä kannata kehua.
Samoin uusiutuvista energiamuodoista puhuttaessa on hyvä olla tarkkana. Biomassan poltolla päästöt eivät vähene eikä pelkillä päästövähennyksillä enää edes pystyttäisi hidastamaan ilmastonmuutosta, koska kerran ilmakehään päästetty hiilidoksidi pysyy siellä jopa kymmeniä vuosia. Biomassan poltto ei siis vähennä ilmakehän hiilidioksidia, sitä kertyy sinne lisää ja samalla hiilinielut heikkenevät, koska uusiutuminen on hitaampaa, kun metsät joutuvat tehokäyttöön.
Kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan pitäisi siis keskittyä hakemaan oikeita päästövähennyksiä ja lisäämään hiilinieluja. Nyt monet ilmastonmuutoksesta huolestuneista eivät pyri kumpaankaan.
Tärkeitä pointteja Hanna-Leena! Kiitos jälleen kerran tarkkanäköisyydestä.
Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaamisessa yhtenä haasteena on, että tarvitaan nopeasti vaikuttavia toimia, jotta pitkä tähtäin sujuisi hyvin. Tässä kohtaa aikajänne limittyy vaativalla tavalla.
METSO-kartoitukset ovat olleet hyvä juttu. Nyt olisi tärkeätä, että luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä verkosto turvattaisiin hyvin. Hyvä kartoitus tarvitsee jatkoksi hyviä käytännön ratkaisuja. Asia korostuu niin yleiskaavoituksessa kuin luonnonhoidossakin.
Isossa kuvassa on merkittävää, että suuri kaupunki kuluttaa paljon luontoa oman alueensa ulkopuolella. Tavallaan kaupungin maankäyttöä pitää tehostaa niin oman alueen sisällä kuin myös laajemmin.