Energiakäänne: Henkilökohtainen aurinkopaneeli

Suvilahti Aurinkovoimala Kuva Helsingin EnergiaAurinkosähkö on vihdoin täällä!

Teknologia on kehittynyt ja hinnat romahtaneet. Tulevina vuosina luvassa on paljon uutta kapasiteettia myös Suomessa. Aurinkosähkö ei ole enää tuotantomuoto, jota on vain Saksassa.

Itse liityin aurinkoenergiabuumiin ja varasin sopivasti tänään 6.10.2014 aamulla kaksi Helsingin Energian aurinkopaneelia tulevasta Suvilahden aurinkovoimalasta.

Helsingin Suvilahteen valmistuu siis maaliskuussa 2015 Suomen suurin aurinkovoimala.

Voimalaan tulee 1188 aurinkopaneelia. Ensi kevääksi valmistuvia paneeleja voi varata omaan käyttöön. Varausten tekeminen alkoi viikonloppuna. Paneelit ovat menneet kuumille kiville. Tätä kirjoittaessa jäljellä on enää noin 300 paneelia.

Yksi paneeli maksaa 4,40 euro/kk. Helsingin Energia hyvittää vastaavasti sähkölaskussa paneelin tuottaman sähkön markkinahinnan mukaisesti.

Yksi 285 watin yksikidepaneeli tuottaa vuodessa noin 230 kWh sähköä. Meidän kotitaloutemme vuotuisesta sähkönkulutuksesta (1421 kWh vuonna 2013) saamme kahdella paneelilla katettua noin kolmasosan. Loput sähköt hankimme tuulivoimalla.

Suurten aurinkovoimaloiden lisäksi myös pientuotannon edistäminen olisi järkevää. Käytännössä aurinkopaneeleja kannattaisi rakentaa kesämökkien ja omakotitalojen lisäksi myös kerrostalojen ja julkisten rakennusten katoille. Tämä vaatii aktiivisuutta kunnilta ja taloyhtiöltä.

Kerrostalossa aurinkoenergian hyödyntämisestä on hyvä esimerkki Janne Käpylehdon asentamat paneelit Herttoniemessä Helsingissä. Kun en kuitenkaan itse ole vielä ehtinyt edistää asiaa tarpeeksi omassa taloyhtiössäni, päädyin varaamaan nuo Helsingin Energian paneelit.

Tulevaisuudessa on selvää, että ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä heidän hankkima sähkö tulee.

Ihmisille ei riitä se, että sitä tulee silloin kun tarvitaan töpselistä. Sähkön täytyy olla myös tuotettu ekologisesti kestävästi, mieluiten vielä lähellä tai ainakin sen alkuperä pitää tietää. Vähän samalla tavalla kuin elintarvikkeissakin.

Kannattaa lukea myös tämä kun miettii omaa sähköyhtiötä:
– Ympäristön ystävän sähköyhtiö: Ekosähkö

Tosin näiden paneelivarausten myötä oma sähköyhtiöni menee vaihtoon ja siirryn Helsingin Energian asiakkaaksi. Vaikka yhtiö tuottaakin suurimman osan sähköstä ja energiasta vielä fossiilisilla polttoaineilla, haluan olla mukana uudessa kokeilussa ja Suomen suurimmassa aurinkovoimalassa.

Tervetuloa energiakäänne!

Kirjoitus on julkaistu alunperin Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.

4 kommenttia artikkeliin ”Energiakäänne: Henkilökohtainen aurinkopaneeli”

  1. Helsingin Energia on ainakin täällä boikotissa vesivoimapolitiikan takia, eikä asiaa auta firman pomon valehtelu Vanhankaupungin padon purkukeskustelussa. Törkeää valehtelua väittää, että joki kuivuisi Nurmijärvelle asti, kun vedenpinta laskisi vähän, mutta vain seuraavalle pohjapadolle asti, joka on Haltialan peltojen takana ennen Pitkäkoskea. Tuokin vedenlasku vain auttaisi siinä, että kevään tulvat eivät nousisi Oulunkylän kohdalla viljelypalstoille yms.

    Mitä tähän aurinkovoimaan tulee, niin aika kallista näyttää olevan todistelu siitä, että aurinkovoimalla pidetään teollista elämäntapaa yllä. Ja en tarkoita pelkästään tällä hetkellä taloudellisesti, vaan kaiken tuon uuden rakentamiseen tarvittavina muina resursseina. Säästäminen, vähentäminen ja turhasta luopuminen ovat minusta ainoaa oikeaa politiikkaa, eikä tällainen jatkuva lisääminen. Mutta onhan se niin, että jos talouden ja väestön kasvattamisesta ei halua siirtyä kestävään elämäntapaan ja yhteiskuntaan, niin lisää ja enemmän lienee oikea valinta.

    Vastaa
  2. Hei jos Helsingin Energian tietojen mukaan paneelista hyvitettävä summa on noin 1€ kuukaudessa(tämä tieto on kampanjasivustolta) ja paneelin vuokra on 4,40€ euroa kuukaudessa, jää kuluttajalle maksettavaksi 3,40€ paneelista vuokraa. Mitä järkeä tässä on? Ostaa hyvä mieli siitä että Helsingin Energia tuottaa osan sähköstään aurinkoenergialla? Vai olenko jotain ymmärtänyt väärin vai mikä tässä on?

    Vastaa
  3. Nämä ovat hienoja edistysaskeleita, ehdottomasti. Kuitenkin jokaisen tuuli- tai aurinkovoimaa sähköyhtiön kautta ostavan on syytä ymmärtää, että Straniuksen lause ”Meidän kotitaloutemme vuotuisesta sähkönkulutuksesta (1421 kWh vuonna 2013) saamme kahdella paneelilla katettua noin kolmasosan. Loput sähköt hankimme tuulivoimalla.” ei pidä paikkaansa, vaan Straniuksen sähkö tulee sähköverkosta eli tuulettomana talviaamuna (tuulienergian tuotanto ja aurinkoenergian tuotanto nollassa) Straniuksen kodista ei suinkaan katkea sähköt, vaan Straniuksen aamupuurot valmistuu sähköverkon sähköllä niillä tuotantomuodoilla, joita sillä hetkellä käytetään (kotimainen ja venäläinen ydinvoima, ruotsalainen vesivoima, helsinkiläinen hiilivoima) jne.

    Ainoastaan asumalla omakotitalossa suurella maatilalla, jonne pystyy itse rakentamaan pientuulivoimaa ja aurinkosähköä sekä akustot näiden varastoimiseksi, pystyy oman kulutuksensa täysin tuottamaan polttoaineettomasti. En sano ”puhtaasti” vaan ”polttoaineettomasti”, koska myös aurinkopaneelien ja pientuulivoimaloiden valmistus kuluttaa energiaa eikä välttämättä ole puhdasta. Jäljelle jää lämmitys, jonka voi hoitaa polttamalla tai lämpöpumpulla, jos oma sähköntuotanto ja energiavarastot edes riittävät lämpöpumppua varten.

    Ympäristön näkökulmasta saamme edellisestä oivan aasinsillan hyvin usein eri tahojen käyttämään ilmaisumuotoon, kuinka tietyllä tuotantomuodolla katetaan oman kotitalouden sähkönkulutus. Huomioimatta jää ”näkymätön energiankulutus” eli kaikkien tavaroiden ja hyödykkeiden tuottamiseen tarvittava energia. Esimerkiksi polkupyörällä ajamisesta ei aiheudu ilmansaasteita suoranaisesti, mutta sekin on täytynyt valmistaa jossakin ja siihenkin tarvittavat materiaalit ovat kuluttaneet huikeasti energiaa. Kiinalainen terästehdas, josta teräs tulee EU:ssa kasattuun polkupyörään, ei välttämättä toimi maailman ekologisimmin.

    Vastaa

Jätä kommentti

Tänään hyvää ja kevyttä pyörätreeniä vajaa pari tuntia. Eilen tunti hyötypyöräilyä, 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Aamuisin tietty venyttelyä ja seitsemän minuutin lihaskuntotreeni. Huomenna sitten juoksua! 

#triathlon @helsinkitriathlon
Tänään oli kiva päättää työviikko Helsingin tanssiopistolla @rauhatati kanssa! 🎉🔥
Tänään Sari Valton vieraana upean Elli Aaltosen kanssa keskustelemassa Yle Radio 1:n ohjelmassa Keskusteluja ihmisyydestä. Pääsimme pohtimaan 101 onnen päivää kirjani pohjalta elämän tarkoitusta, arvoja ja ajankäyttöä. 

”Jos tietäisit kuolevasi kolmen kuukauden päästä, miten käyttäisit viimeiset elonpäiväsi? Tekisitkö muutoksia ajankäyttöösi? Miten erottaa olennainen epäolennaisesta?”

https://areena.yle.fi/podcastit/1-72760580
Jippii! Tänään ilmestyi vihdoin mun uusi kirja 1,5 astetta parempi arki. Teos löytyy ääni- ja ekirjapalveluista sekä toki myös perinteisenä painettuna versiona kirjakaupoista tai kustantajan verkkokaupasta. 

Kirja kuvaa niitä valintoja, joita meidän on ilmastokriisin aikakaudella Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa tehtävä. Iloinen uutinen on, että ilmastoystävällinen arki tekee planeetan ohella ennen kaikkea hyvää myös meille itsellemme!

#parempiarki #kirjat #kirjagram @gummeruskustannus
Revontulet! #koli
Ukko-Kolilla! #koli #ukkokoli
Rauhaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! 

Mennyt vuosi onkin ollut aikamoinen. Teimme Third Rockissa noin sadalle yritykselle tai organisaatiolle noin 180 projektia. Palkkasimme seitsemän uutta asiantuntijaa ja liikevaihto kasvoi noin 50 % edellisestä vuodesta.

Omassa elämässä vuosi 2024 oli kaikkien aikojen paras liikuntavuosi. Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan, jota varten oli harjoiteltu koko alkuvuosi. Loppukesästä tein vielä pari puolimatkaa ja syksyllä 50-vuotissynttäripäivönä 50 km juoksun. Lisäksi vuoden aikana juoksin 12 puolimaratonia. Kuntoilua kertyi yhteensä 840 tuntia, keskimäärin noin 16 tuntia viikossa. 

Alkuvuonna ilmestyi 101 onnen päivää kirja ja joulun alla posti toi kotiin uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki, joka ilmestyy heti tammikuun alussa 2025. Uusi ilmastoteos on viides kirjani. 

50-vuotissyntymäpäiväjuhlien järjestämisen sijaan päätin, että käyn seuraavan vuoden ajan joka viikko lounaalla ystävieni kanssa keskustelemaan elämän tarkoituksesta.

Kuntapolitiikan luottamustehtäviä varavaltuutetun lisäksi on ollut HSY:n ja Uudenmaan liiton hallituksissa sekä Uudenmaan liiton maakunnan yhteistyöryhmässä. Lisäksi olen saanut tehdä hiukan vapaaehtoistyötä eläinten oikeuksien puolesta Animalian hallituksessa. Kirsi Vuorisen kanssa olemme tehneet vuoden aikana yhteensä 21 jaksoa kestävyysmuutos-podcastia. 

Kaiken kaikkiaan vuoden aikana kertyi 929 kokousta ja 67 kotimaan matkapäivää. Ei yhtään laiva- tai lentomatkaa. Yhteensä 208 luettua tai kuunneltua kirjaa. Lisäksi lahjoitimme puolison kanssa vuoden aikana 9065 euroa eli noin kahdeksan prosenttia nettotuloistamme hyväntekeväisyyteen. Päivittäiset Duolingo-harjoitukset ruotsin ja espanjan osalta vaihtuivat nuottien harjoittelemiseen. Duolingo-harjoituksen tein jokapäivä ja putki on jatkunut nyt 1688 päivää. 

Kaiken kaikkiaan tämä on ollut henkilökohtaisesti erinomainen vuosi kun ei ole ollut kiire mihinkään ja on saanut tehdä juuri niitä asioita, joita on halunnutkin tehdä. Vuoden vaihteen saan olla Kolilla perheen ja ystävien kanssa.
Kyllä Turussakin osataan tehdä hyvää pyöräkatua!
Hyvää joulua!
Posti toi kotiovelle parhaan joululahjan! Uuden kirjani 1,5 astetta parempi arki - miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi. 

Unboxing-videon kuvasi ja editoi 10-vuotias lapseni. 

#unboxing #parempiarki #kirja @gummeruskustannus
Tietokirjailija ja vaikuttaja Leo Straniuksen 1,5 astetta parempi arki – Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnelliseksi(Gummerus) on konkreettinen opaskirja, joka auttaa valitsemaan viisaammin ja voimaan paremmin. Kirjassaan Stranius havainnollistaa esimerkein, miksi tiivis asuminen, minimalistinen kuluttaminen, vegaaninen ruokavalio ja muut ilmastoystävälliset valinnat eivät merkitse raskasta ja kurjaa elämää, vaan tekevät hyvää meille itsellemme.

Mitä hyötyä on siitä, että omistaa vain vähän tavaraa? Miten tehdä ilmastoystävällinen pikalounas etätyöpäivän keskellä? Miten arvioida oman toiminnan päästöjä ja vaikuttavuutta? Leo Stranius antaa uutuuskirjassaan 1,5 astetta parempi arki välineitä oman hiilijalanjäljen pienentämiseen avaamalla konkreettisia hiililaskelmia arjen eri valinnoista.

”1,5 asteen kanssa linjassa oleva arki on monella tavalla hyvää. Kun elää omien arvojensa mukaan ja tekee itseään suurempia ja planeetan kannalta merkityksellisiä asioita, kasvattaa henkistä hyvinvointiaan ja vahvistaa omaa mielenterveyttään. Näin ei tarvitse elää jatkuvassa ristiriidassa sen kanssa mitä tietää ja mitä tekee”, Stranius kirjoittaa kirjassaan.

Straniuksen mukaan päästötavoitteiden mukainen arki tuo elämään levollisuutta ja onnellisuutta. Myös henkilökohtainen varallisuus kasvaa, kun kuluttaa vähemmän.

”Monet asiat ovat paljon yksinkertaisempia ja helpompia, kun turhat asiat rajautuvat arjesta kokonaan pois häiritsemästä. Ravintolassa ja kaupassa valinnat ovat selkeitä. Lomamatkat ja siirtyminen paikasta toiseen tapahtuvat selkeiden periaatteiden mukaan. Yksinkertaisuus, tehokkuus ja taloudellisuus sekä terveellisyys yhdistyvät kauniilla tavalla hyväksi kokonaisuudeksi”, Stranius kirjoittaa.

”Voisiko 1,5 asteen ilmastoystävällinen arki näyttää yhä useammalle houkuttelevammalta, jos se kehystettäisiin hyveellisyyden ja pyyteettömyyden sijaan oman edun tavoittelulla? Itsekkyydellä. Siitähän tässä kaikessa lopulta on kysymys: siitä, että meillä kaikilla olisi paljon nykyistä parempi elämä.”
Mistä voimaa vastuullisuustyöhön multikriisien aikakaudella? Tietysti työskentelystä planeetan puolesta! Aika hieno loikka ollaan tehty Third Rockissa viimeisen reilun neljän vuoden aikana. 

”Third Rock on muuttunut neljässä vuodessa kolmen ihmisen pienestä ja intohimoisesta vastuullisuuspalveluita tarjoavasta yrityksestä jo 17 asiantuntijan vaikuttavaksi yhteisöksi. Vuoden 2024 aikana olemme palvelleet peräti 96 yritystä tai organisaatiota 156 projektin muodossa.”

https://thirdrock.fi/mista-voimaa-vastuullistyohon-multikriisien-aikakaudella/