Energiakäänne: Henkilökohtainen aurinkopaneeli

Suvilahti Aurinkovoimala Kuva Helsingin EnergiaAurinkosähkö on vihdoin täällä!

Teknologia on kehittynyt ja hinnat romahtaneet. Tulevina vuosina luvassa on paljon uutta kapasiteettia myös Suomessa. Aurinkosähkö ei ole enää tuotantomuoto, jota on vain Saksassa.

Itse liityin aurinkoenergiabuumiin ja varasin sopivasti tänään 6.10.2014 aamulla kaksi Helsingin Energian aurinkopaneelia tulevasta Suvilahden aurinkovoimalasta.

Helsingin Suvilahteen valmistuu siis maaliskuussa 2015 Suomen suurin aurinkovoimala.

Voimalaan tulee 1188 aurinkopaneelia. Ensi kevääksi valmistuvia paneeleja voi varata omaan käyttöön. Varausten tekeminen alkoi viikonloppuna. Paneelit ovat menneet kuumille kiville. Tätä kirjoittaessa jäljellä on enää noin 300 paneelia.

Yksi paneeli maksaa 4,40 euro/kk. Helsingin Energia hyvittää vastaavasti sähkölaskussa paneelin tuottaman sähkön markkinahinnan mukaisesti.

Yksi 285 watin yksikidepaneeli tuottaa vuodessa noin 230 kWh sähköä. Meidän kotitaloutemme vuotuisesta sähkönkulutuksesta (1421 kWh vuonna 2013) saamme kahdella paneelilla katettua noin kolmasosan. Loput sähköt hankimme tuulivoimalla.

Suurten aurinkovoimaloiden lisäksi myös pientuotannon edistäminen olisi järkevää. Käytännössä aurinkopaneeleja kannattaisi rakentaa kesämökkien ja omakotitalojen lisäksi myös kerrostalojen ja julkisten rakennusten katoille. Tämä vaatii aktiivisuutta kunnilta ja taloyhtiöltä.

Kerrostalossa aurinkoenergian hyödyntämisestä on hyvä esimerkki Janne Käpylehdon asentamat paneelit Herttoniemessä Helsingissä. Kun en kuitenkaan itse ole vielä ehtinyt edistää asiaa tarpeeksi omassa taloyhtiössäni, päädyin varaamaan nuo Helsingin Energian paneelit.

Tulevaisuudessa on selvää, että ihmiset ovat entistä kiinnostuneempia siitä, mistä heidän hankkima sähkö tulee.

Ihmisille ei riitä se, että sitä tulee silloin kun tarvitaan töpselistä. Sähkön täytyy olla myös tuotettu ekologisesti kestävästi, mieluiten vielä lähellä tai ainakin sen alkuperä pitää tietää. Vähän samalla tavalla kuin elintarvikkeissakin.

Kannattaa lukea myös tämä kun miettii omaa sähköyhtiötä:
– Ympäristön ystävän sähköyhtiö: Ekosähkö

Tosin näiden paneelivarausten myötä oma sähköyhtiöni menee vaihtoon ja siirryn Helsingin Energian asiakkaaksi. Vaikka yhtiö tuottaakin suurimman osan sähköstä ja energiasta vielä fossiilisilla polttoaineilla, haluan olla mukana uudessa kokeilussa ja Suomen suurimmassa aurinkovoimalassa.

Tervetuloa energiakäänne!

Kirjoitus on julkaistu alunperin Luonto-Liiton kulutus.fi -sivustolla.

4 kommenttia artikkeliin ”Energiakäänne: Henkilökohtainen aurinkopaneeli”

  1. Helsingin Energia on ainakin täällä boikotissa vesivoimapolitiikan takia, eikä asiaa auta firman pomon valehtelu Vanhankaupungin padon purkukeskustelussa. Törkeää valehtelua väittää, että joki kuivuisi Nurmijärvelle asti, kun vedenpinta laskisi vähän, mutta vain seuraavalle pohjapadolle asti, joka on Haltialan peltojen takana ennen Pitkäkoskea. Tuokin vedenlasku vain auttaisi siinä, että kevään tulvat eivät nousisi Oulunkylän kohdalla viljelypalstoille yms.

    Mitä tähän aurinkovoimaan tulee, niin aika kallista näyttää olevan todistelu siitä, että aurinkovoimalla pidetään teollista elämäntapaa yllä. Ja en tarkoita pelkästään tällä hetkellä taloudellisesti, vaan kaiken tuon uuden rakentamiseen tarvittavina muina resursseina. Säästäminen, vähentäminen ja turhasta luopuminen ovat minusta ainoaa oikeaa politiikkaa, eikä tällainen jatkuva lisääminen. Mutta onhan se niin, että jos talouden ja väestön kasvattamisesta ei halua siirtyä kestävään elämäntapaan ja yhteiskuntaan, niin lisää ja enemmän lienee oikea valinta.

  2. Hei jos Helsingin Energian tietojen mukaan paneelista hyvitettävä summa on noin 1€ kuukaudessa(tämä tieto on kampanjasivustolta) ja paneelin vuokra on 4,40€ euroa kuukaudessa, jää kuluttajalle maksettavaksi 3,40€ paneelista vuokraa. Mitä järkeä tässä on? Ostaa hyvä mieli siitä että Helsingin Energia tuottaa osan sähköstään aurinkoenergialla? Vai olenko jotain ymmärtänyt väärin vai mikä tässä on?

  3. Nämä ovat hienoja edistysaskeleita, ehdottomasti. Kuitenkin jokaisen tuuli- tai aurinkovoimaa sähköyhtiön kautta ostavan on syytä ymmärtää, että Straniuksen lause ”Meidän kotitaloutemme vuotuisesta sähkönkulutuksesta (1421 kWh vuonna 2013) saamme kahdella paneelilla katettua noin kolmasosan. Loput sähköt hankimme tuulivoimalla.” ei pidä paikkaansa, vaan Straniuksen sähkö tulee sähköverkosta eli tuulettomana talviaamuna (tuulienergian tuotanto ja aurinkoenergian tuotanto nollassa) Straniuksen kodista ei suinkaan katkea sähköt, vaan Straniuksen aamupuurot valmistuu sähköverkon sähköllä niillä tuotantomuodoilla, joita sillä hetkellä käytetään (kotimainen ja venäläinen ydinvoima, ruotsalainen vesivoima, helsinkiläinen hiilivoima) jne.

    Ainoastaan asumalla omakotitalossa suurella maatilalla, jonne pystyy itse rakentamaan pientuulivoimaa ja aurinkosähköä sekä akustot näiden varastoimiseksi, pystyy oman kulutuksensa täysin tuottamaan polttoaineettomasti. En sano ”puhtaasti” vaan ”polttoaineettomasti”, koska myös aurinkopaneelien ja pientuulivoimaloiden valmistus kuluttaa energiaa eikä välttämättä ole puhdasta. Jäljelle jää lämmitys, jonka voi hoitaa polttamalla tai lämpöpumpulla, jos oma sähköntuotanto ja energiavarastot edes riittävät lämpöpumppua varten.

    Ympäristön näkökulmasta saamme edellisestä oivan aasinsillan hyvin usein eri tahojen käyttämään ilmaisumuotoon, kuinka tietyllä tuotantomuodolla katetaan oman kotitalouden sähkönkulutus. Huomioimatta jää ”näkymätön energiankulutus” eli kaikkien tavaroiden ja hyödykkeiden tuottamiseen tarvittava energia. Esimerkiksi polkupyörällä ajamisesta ei aiheudu ilmansaasteita suoranaisesti, mutta sekin on täytynyt valmistaa jossakin ja siihenkin tarvittavat materiaalit ovat kuluttaneet huikeasti energiaa. Kiinalainen terästehdas, josta teräs tulee EU:ssa kasattuun polkupyörään, ei välttämättä toimi maailman ekologisimmin.

Kommentointi on suljettu.

#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.