Puhe People’s Climate March -tapahtumassa

Hiilivapaa HelsinkiOhessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.

* * *
Hyvät ystävät

Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.

Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:

– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Vastaanko, että emme vähentäneet päästöjä, koska meidän oli keskityttävä talouskasvun tavoitteluun? Sanonko, että päästöjen vähentäminen oli liian vaikeaa, ja meillä oli parempaa tekemistä? Toteanko, että pelkäsin liikaa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, enkä uskaltanut sanoa hyvästi kivihiilelle, jotta radikaalit päästövähennykset olisivat olleet mahdollisia?

Vai sanonko, että yritin kaikkeni – niin omassa arjessa, työssäni kuin vapaa-ajallakin.

Tämän lapsieni asettaman kysymyksen valossa ne asiat, jotka ovat mahdollisia, näyttäytyvät uudessa valossa.  Ylipäätään ilmastokysymys asettuu sellaiseen perspektiiviin, josta sitä olisi ehkä jokaisen meistä hyvä tarkastella.

Siirtyminen kokonaan uusiutuvin energialähteisiin ei ole enää utopiaa tai mahdotonta. Se on tämän päivän välttämättömyys.

Kiitos ja tsemppiä!

 

5 kommenttia artikkeliin ”Puhe People’s Climate March -tapahtumassa”

  1. Kestääkö Helsingin imago kuolleet kalat varrella virran? Nimittäin taas on se aika vuodesta jolloin kymmenpäiset nousuparvet kasaantuvat Vanhankaupungin padon alle ja kalat yksi kerrallaan kolahtelevat padon alla kivikkoon. Juuri tänäkin aamuna jo pöhöttynyt noin 4 kilon kala lipui hiljaa kuolleena kohti merta padon alla suvannossa. Kuinka paljon onkaan kuolleita kaloja suvannon pohjassa odottamassa vuoroaan nousta veden turmelemana pintaan? On kummallista kuinka vihreät ovat vastustamassa muualla vesivoiman rakentamista, mutta omalla tontilla tilanne on tällainen. Tilanne muuttui vielä oudommaksi kun eräs nouseva vihreä sanoi padon olevan voimia antava vesiputous – ilmeisesti tietoisuus Helsingin historiasta ja luonnosta on vajavainen tai sitten kyseessä on sadisti, joka voimaantuu katsellessaan eläinrääkkäystä. Jos turkistarhaus ja häkkikanalat ovat turhaa eläinrääkkäystä, niin mikä sitten täysin turha kalat tappava pato on?

  2. Olisin itsekin ilmastonmuutoksesta huolestuneena osallistunut mielelläni ilmastomarssille, mutta Suomen oloissa osallistuminen olisi saattanut olla väärä viesti, koska täällä eletään jonkinlaisessa MTK-laisessa toiveajattelussa, että ilmasto pelastuisi metsiä polttamalla. Olen Helsingissäkin nähnyt tänä vuonna usein hakettamista ja oletan joidenkin turhien ja jopa haitallisten luonnonhoitotoimenpiteiden liittyvän tähän harhaluuloon.

    Siksi olisikin hyvä, että aiheesta puheita pidettäessä ja lausuntoja annettaessa aina muistettaisiin kertoa, mitä uusiutuvilla kulloinkin tarkoitetaan. Ei ole ollenkaan samantekevää, onko kyseessä aurinko- tai tuulivoima vaiko biomassa.

  3. Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on lisättävä. Käsillä on monisäikeinen haaste ja keinovalikoiman olisi hyvä olla sellainen, että myös muita keskeisiä ympäristöongelmia saadaan torjutuksi.

    Yksi suurista pulmista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka rinnastuu haasteena vakavuudeltaan ilmastonmuutokseen. On jopa arvioitu, että luonnon monimuotoisuuden kadon osalta kriittinen kynnys olisi ylittynyt enemmän kuin ilmastonmuutoksen osalta.

    Kun käytetään termiä ”uusiutuvat” olisi hyvä purkaa kokonaisuus pienempiin osiin ja arvioida, mikä uusiutuu ja mikä ei. Uusiutuuko monimuotoinen metsäluonto, jos kaadetun metsän tilalle kasvatetaan uusia puita?

    Luonnon monimuotoisuus tukee myös ihmisten hyvinvointia samoin kuin toimiva ilmasto.

  4. Ja kannattaa muistaa, että toimet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi auttaisivat myös ilmaston tasapainottamista. Kyse ei siis ole keskenään ristiriitaisista tavoitteista.

  5. Luonnon hiilinieluja olisi hyvä vahvistaa. Lisäksi metsän pienhiukkaset torjuvat ilmastonmuutosta. Olisi tärkeätä arvioida kestävän tulevaisuuden työkalupakkia kaikkien keskeisten ympäristöhaasteiden näkökulmasta.

    On hyvä löytää ratkaisuja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja vahvistavat samalla luonnon monimuotoisuutta. Muutkin ympäristöriskit on hyvä ottaa huomioon.

    Yksi näkökulma palapeliin on, että luontaiset alueet ovat myös tehokas apu ilmastonmuutoksen haittojen minimoinnissa. Tulvien ehkäisy ja hallinta on yksi esimerkki tästä. Toiseksi luontaiset alueet viilentävät kaupunkitilaa. Sopivan viileä ilmasto tukee terveyttä. Samoin monimuontoinen luonto. Ennaltaehkäisy on edullista terveydenhoitoa.

    Pitkän päälle sekä toimiva ilmasto että monimuotoinen luonto tuovat myös kustannussäästöjä. Ja jos toimivat ratkaisut ympäristöhaasteisiin löytyvät nopeasti, on saavutettavissa parempi tulos halvemmalla.

    Termin ”uusiutuvat” lisäksi olisi hyvä avata enemmän konkretiaksi, mitä tarkoittavat ”ekosysteemipalvelut” ja millaiset seikat luonnossa näitä palveluita parhaiten ja edullisesti tuottavat. Tämä helpottaisi osaltaan toimivan työkalupakin valintaa.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.