Puhe People’s Climate March -tapahtumassa

Hiilivapaa HelsinkiOhessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.

* * *
Hyvät ystävät

Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.

Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:

– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Vastaanko, että emme vähentäneet päästöjä, koska meidän oli keskityttävä talouskasvun tavoitteluun? Sanonko, että päästöjen vähentäminen oli liian vaikeaa, ja meillä oli parempaa tekemistä? Toteanko, että pelkäsin liikaa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, enkä uskaltanut sanoa hyvästi kivihiilelle, jotta radikaalit päästövähennykset olisivat olleet mahdollisia?

Vai sanonko, että yritin kaikkeni – niin omassa arjessa, työssäni kuin vapaa-ajallakin.

Tämän lapsieni asettaman kysymyksen valossa ne asiat, jotka ovat mahdollisia, näyttäytyvät uudessa valossa.  Ylipäätään ilmastokysymys asettuu sellaiseen perspektiiviin, josta sitä olisi ehkä jokaisen meistä hyvä tarkastella.

Siirtyminen kokonaan uusiutuvin energialähteisiin ei ole enää utopiaa tai mahdotonta. Se on tämän päivän välttämättömyys.

Kiitos ja tsemppiä!

 

5 kommenttia artikkeliin ”Puhe People’s Climate March -tapahtumassa”

  1. Kestääkö Helsingin imago kuolleet kalat varrella virran? Nimittäin taas on se aika vuodesta jolloin kymmenpäiset nousuparvet kasaantuvat Vanhankaupungin padon alle ja kalat yksi kerrallaan kolahtelevat padon alla kivikkoon. Juuri tänäkin aamuna jo pöhöttynyt noin 4 kilon kala lipui hiljaa kuolleena kohti merta padon alla suvannossa. Kuinka paljon onkaan kuolleita kaloja suvannon pohjassa odottamassa vuoroaan nousta veden turmelemana pintaan? On kummallista kuinka vihreät ovat vastustamassa muualla vesivoiman rakentamista, mutta omalla tontilla tilanne on tällainen. Tilanne muuttui vielä oudommaksi kun eräs nouseva vihreä sanoi padon olevan voimia antava vesiputous – ilmeisesti tietoisuus Helsingin historiasta ja luonnosta on vajavainen tai sitten kyseessä on sadisti, joka voimaantuu katsellessaan eläinrääkkäystä. Jos turkistarhaus ja häkkikanalat ovat turhaa eläinrääkkäystä, niin mikä sitten täysin turha kalat tappava pato on?

  2. Olisin itsekin ilmastonmuutoksesta huolestuneena osallistunut mielelläni ilmastomarssille, mutta Suomen oloissa osallistuminen olisi saattanut olla väärä viesti, koska täällä eletään jonkinlaisessa MTK-laisessa toiveajattelussa, että ilmasto pelastuisi metsiä polttamalla. Olen Helsingissäkin nähnyt tänä vuonna usein hakettamista ja oletan joidenkin turhien ja jopa haitallisten luonnonhoitotoimenpiteiden liittyvän tähän harhaluuloon.

    Siksi olisikin hyvä, että aiheesta puheita pidettäessä ja lausuntoja annettaessa aina muistettaisiin kertoa, mitä uusiutuvilla kulloinkin tarkoitetaan. Ei ole ollenkaan samantekevää, onko kyseessä aurinko- tai tuulivoima vaiko biomassa.

  3. Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on lisättävä. Käsillä on monisäikeinen haaste ja keinovalikoiman olisi hyvä olla sellainen, että myös muita keskeisiä ympäristöongelmia saadaan torjutuksi.

    Yksi suurista pulmista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka rinnastuu haasteena vakavuudeltaan ilmastonmuutokseen. On jopa arvioitu, että luonnon monimuotoisuuden kadon osalta kriittinen kynnys olisi ylittynyt enemmän kuin ilmastonmuutoksen osalta.

    Kun käytetään termiä ”uusiutuvat” olisi hyvä purkaa kokonaisuus pienempiin osiin ja arvioida, mikä uusiutuu ja mikä ei. Uusiutuuko monimuotoinen metsäluonto, jos kaadetun metsän tilalle kasvatetaan uusia puita?

    Luonnon monimuotoisuus tukee myös ihmisten hyvinvointia samoin kuin toimiva ilmasto.

  4. Ja kannattaa muistaa, että toimet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi auttaisivat myös ilmaston tasapainottamista. Kyse ei siis ole keskenään ristiriitaisista tavoitteista.

  5. Luonnon hiilinieluja olisi hyvä vahvistaa. Lisäksi metsän pienhiukkaset torjuvat ilmastonmuutosta. Olisi tärkeätä arvioida kestävän tulevaisuuden työkalupakkia kaikkien keskeisten ympäristöhaasteiden näkökulmasta.

    On hyvä löytää ratkaisuja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja vahvistavat samalla luonnon monimuotoisuutta. Muutkin ympäristöriskit on hyvä ottaa huomioon.

    Yksi näkökulma palapeliin on, että luontaiset alueet ovat myös tehokas apu ilmastonmuutoksen haittojen minimoinnissa. Tulvien ehkäisy ja hallinta on yksi esimerkki tästä. Toiseksi luontaiset alueet viilentävät kaupunkitilaa. Sopivan viileä ilmasto tukee terveyttä. Samoin monimuontoinen luonto. Ennaltaehkäisy on edullista terveydenhoitoa.

    Pitkän päälle sekä toimiva ilmasto että monimuotoinen luonto tuovat myös kustannussäästöjä. Ja jos toimivat ratkaisut ympäristöhaasteisiin löytyvät nopeasti, on saavutettavissa parempi tulos halvemmalla.

    Termin ”uusiutuvat” lisäksi olisi hyvä avata enemmän konkretiaksi, mitä tarkoittavat ”ekosysteemipalvelut” ja millaiset seikat luonnossa näitä palveluita parhaiten ja edullisesti tuottavat. Tämä helpottaisi osaltaan toimivan työkalupakin valintaa.

Kommentointi on suljettu.

Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin
Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!