Puhe People’s Climate March -tapahtumassa

Hiilivapaa HelsinkiOhessa puheeni sunnuntaina 21.9.2014 People’s Climate March –tapahtumassa Helsingissä.

* * *
Hyvät ystävät

Minun piti puhua täällä uusiutuvien energialähteiden puolesta – siitä, miksi Helsingin kannattaa investoida sellaiseen ratkaisuun, jossa fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan.

Tästä teemasta voikin puhua kaikenlaista:

– Kivihiilestä ja fossiilisista polttoaineista on joka tapauksessa luovuttava
– Päästöoikeuksien hinta tulee nousemaan pilviin – kannattaa investoida uusiutuviin
– Helsingin imago ei kestä kivihiilikasaa
– Hanasaaren alue vapautuisi elävän kaupunkikulttuurin käyttöön

Se, mikä minua kuitenkin vaivaa on se, mitä vastaan, kun lapseni joskus tulevaisuudessa kysyvät ilmastonmuutoksesta: Mitä teit silloin, kun jotain oli vielä tehtävissä?

Vastaanko, että emme vähentäneet päästöjä, koska meidän oli keskityttävä talouskasvun tavoitteluun? Sanonko, että päästöjen vähentäminen oli liian vaikeaa, ja meillä oli parempaa tekemistä? Toteanko, että pelkäsin liikaa Suomen teollisuuden kilpailukyvyn puolesta, enkä uskaltanut sanoa hyvästi kivihiilelle, jotta radikaalit päästövähennykset olisivat olleet mahdollisia?

Vai sanonko, että yritin kaikkeni – niin omassa arjessa, työssäni kuin vapaa-ajallakin.

Tämän lapsieni asettaman kysymyksen valossa ne asiat, jotka ovat mahdollisia, näyttäytyvät uudessa valossa.  Ylipäätään ilmastokysymys asettuu sellaiseen perspektiiviin, josta sitä olisi ehkä jokaisen meistä hyvä tarkastella.

Siirtyminen kokonaan uusiutuvin energialähteisiin ei ole enää utopiaa tai mahdotonta. Se on tämän päivän välttämättömyys.

Kiitos ja tsemppiä!

 

5 kommenttia artikkeliin ”Puhe People’s Climate March -tapahtumassa”

  1. Kestääkö Helsingin imago kuolleet kalat varrella virran? Nimittäin taas on se aika vuodesta jolloin kymmenpäiset nousuparvet kasaantuvat Vanhankaupungin padon alle ja kalat yksi kerrallaan kolahtelevat padon alla kivikkoon. Juuri tänäkin aamuna jo pöhöttynyt noin 4 kilon kala lipui hiljaa kuolleena kohti merta padon alla suvannossa. Kuinka paljon onkaan kuolleita kaloja suvannon pohjassa odottamassa vuoroaan nousta veden turmelemana pintaan? On kummallista kuinka vihreät ovat vastustamassa muualla vesivoiman rakentamista, mutta omalla tontilla tilanne on tällainen. Tilanne muuttui vielä oudommaksi kun eräs nouseva vihreä sanoi padon olevan voimia antava vesiputous – ilmeisesti tietoisuus Helsingin historiasta ja luonnosta on vajavainen tai sitten kyseessä on sadisti, joka voimaantuu katsellessaan eläinrääkkäystä. Jos turkistarhaus ja häkkikanalat ovat turhaa eläinrääkkäystä, niin mikä sitten täysin turha kalat tappava pato on?

  2. Olisin itsekin ilmastonmuutoksesta huolestuneena osallistunut mielelläni ilmastomarssille, mutta Suomen oloissa osallistuminen olisi saattanut olla väärä viesti, koska täällä eletään jonkinlaisessa MTK-laisessa toiveajattelussa, että ilmasto pelastuisi metsiä polttamalla. Olen Helsingissäkin nähnyt tänä vuonna usein hakettamista ja oletan joidenkin turhien ja jopa haitallisten luonnonhoitotoimenpiteiden liittyvän tähän harhaluuloon.

    Siksi olisikin hyvä, että aiheesta puheita pidettäessä ja lausuntoja annettaessa aina muistettaisiin kertoa, mitä uusiutuvilla kulloinkin tarkoitetaan. Ei ole ollenkaan samantekevää, onko kyseessä aurinko- tai tuulivoima vaiko biomassa.

  3. Toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi on lisättävä. Käsillä on monisäikeinen haaste ja keinovalikoiman olisi hyvä olla sellainen, että myös muita keskeisiä ympäristöongelmia saadaan torjutuksi.

    Yksi suurista pulmista on luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, joka rinnastuu haasteena vakavuudeltaan ilmastonmuutokseen. On jopa arvioitu, että luonnon monimuotoisuuden kadon osalta kriittinen kynnys olisi ylittynyt enemmän kuin ilmastonmuutoksen osalta.

    Kun käytetään termiä ”uusiutuvat” olisi hyvä purkaa kokonaisuus pienempiin osiin ja arvioida, mikä uusiutuu ja mikä ei. Uusiutuuko monimuotoinen metsäluonto, jos kaadetun metsän tilalle kasvatetaan uusia puita?

    Luonnon monimuotoisuus tukee myös ihmisten hyvinvointia samoin kuin toimiva ilmasto.

  4. Ja kannattaa muistaa, että toimet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi auttaisivat myös ilmaston tasapainottamista. Kyse ei siis ole keskenään ristiriitaisista tavoitteista.

  5. Luonnon hiilinieluja olisi hyvä vahvistaa. Lisäksi metsän pienhiukkaset torjuvat ilmastonmuutosta. Olisi tärkeätä arvioida kestävän tulevaisuuden työkalupakkia kaikkien keskeisten ympäristöhaasteiden näkökulmasta.

    On hyvä löytää ratkaisuja, jotka torjuvat ilmastonmuutosta ja vahvistavat samalla luonnon monimuotoisuutta. Muutkin ympäristöriskit on hyvä ottaa huomioon.

    Yksi näkökulma palapeliin on, että luontaiset alueet ovat myös tehokas apu ilmastonmuutoksen haittojen minimoinnissa. Tulvien ehkäisy ja hallinta on yksi esimerkki tästä. Toiseksi luontaiset alueet viilentävät kaupunkitilaa. Sopivan viileä ilmasto tukee terveyttä. Samoin monimuontoinen luonto. Ennaltaehkäisy on edullista terveydenhoitoa.

    Pitkän päälle sekä toimiva ilmasto että monimuotoinen luonto tuovat myös kustannussäästöjä. Ja jos toimivat ratkaisut ympäristöhaasteisiin löytyvät nopeasti, on saavutettavissa parempi tulos halvemmalla.

    Termin ”uusiutuvat” lisäksi olisi hyvä avata enemmän konkretiaksi, mitä tarkoittavat ”ekosysteemipalvelut” ja millaiset seikat luonnossa näitä palveluita parhaiten ja edullisesti tuottavat. Tämä helpottaisi osaltaan toimivan työkalupakin valintaa.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!