Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään

Biologia ja Maantieto - Kuva Hanna HeikkiläLuonto-Liitto on huolissaan julkisuudessa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan lukiouudistuksen yhteydessä on nousemassa päätöksentekoon esitys biologian ja maantieteen pakollisten kurssien määrän puolittamisesta.

Tiedot ekosysteemien ihmisen toiminnalle muodostamista reunaehdoista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ovat osa jokaisen välttämätöntä yleissivistystä, siksi biologian ja maantieteen kurssien tulee jatkossakin olla pakollinen osa lukion opetussuunnitelmia.

Nykyiset ja tulevaisuuden lukiolaiset kohtaavat elämänsä aikana ilmastonmuutoksen torjunnan valtavan haasteen sekä muutokseen kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan maailmanlaajuisen heikkenemisen. Luonnontieteellinen ymmärrys ja yleissivistys ovat välttämättömiä ympäristöongelmien ymmärtämisen ja ratkaisun edellytyksiä. Siksi kaavaillut muutokset ovat valitettavia ja lyhytnäköisiä: ne heikentäisivät nuorten edellytyksiä toimia rakentavalla tavalla tulevaisuuden maailmassa.

Mikä on näkemyksenne ja mitä mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi voisi olla? Toivomme, että toimitte aktiivisesti biologian ja maantieteen aseman säilyttämisen puolesta.

Leo Stranius
toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto

Malva Green
ympäristökasvatuspäällikkö
Luonto-Liitto

Kirje on lähetetty sivistyspoliittiselle ministerityöryhmälle.

7 kommenttia artikkeliin ”Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään”

  1. Kiitos lukion biologian ja maantieteen opetuksen puolustamisesta. Olisi päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa panostaa vain talouskasvuun ja unohtaa kokonaan ympäristöasiat.

    Tavoitteena on ollut lukion valinnaisuuden lisääminen, mutta nyt virkamiesehdotuksen perusteella näyttää siltä, että vain biologiaa, maantiedettä ja uskontoa vähennetään, kun taas liikuntaa ja yhteiskuntaoppia lisätään. Kristillisdemokraatit ovat heränneet puolustamaan uskontoa, mutta kuka puolustaisi biologiaa ja maantiedettä? Twitterissä eri puolueiden kansanedustajille heittämääni haasteeseen ei ole ainakaan julkisesti kukaan tarttunut.

    Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, ja sitä pitäisi toteuttaa lukiossa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Tutkimusten mukaan kestävä kehitys jää kuitenkin käytännössä lähinnä biologian ja maantieteen opettajien varaan. Ilman luonnon säilyttämistä kuitenkaan myöskään talouskasvu ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Sekä elintaso että elämän laatu heikkenevät, jos luontoa ei vaalita.

    Tämän viikon maanantaina pidetyssä maantieteen ainereaalikokeessa oli seuraavat kysymykset: 1) litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) liikkeet ja niistä seuraavat maanjäristykset yms., 2) aikavyöhykkeet, 3) uusiutuvat energianlähteet Euroopassa, 4) Facebookin käyttö eri valtioissa, 5) Intian riskit, 6) malaria, 7) ilmasto ja ilmastonmuutos valitulla alueella, 8) paikkatietopalvelut kansalaisten arkielämässä, 9) Kolin maiseman ja kartan tulkinta sekä 10) Suomenlahti riskien ja mahdollisuuksien alueena. Nämä kaikki kysymykset ovat varmasti jokaisella tärkeitä kansalaistaitoja aivan siinä missä yhteiskuntaoppikin.

    Tulevaisuudessa paikkatieto, kansainvälistyminen ja ympäristökysymykset lienevät entistäkin tärkeämpiä. Miksi lukio-opetusta aiotaan vähentää juuri näitä asioita käsittelevistä maantieteestä ja biologiasta?

    Nettikeskusteluissa ilmastonmuutos ja evoluutio sekä ihmisten terveys ovat runsaasti mielipiteitä herättäviä asioita. Kyllä keskustelun pohjaksi tarvitaan myös luonnontieteellistä faktaa, jota biologiassa opetetaan. Ilman lukiosta saatavaa tietoa ihmiset on helppo johdatella pseudotieteellisillä kannanotoilla aivan väärille linjoille. Lukiossa opetetaan myös tärkeää kriittisyyttä.

    Toki myös opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää miettiä, mitkä ovat kaikille tärkeitä, pakollisilla kursseilla opetettavia asioita. Nyt esimerkiksi biologiassa on kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen käsittelee evoluutiota ja ekologian perusteita, toinen solun toimintaa ja perinnöllisyyttä. Ehdotuksen mukaan pakollisia kursseja jäisi vain yksi.

    Itse olisin halukas siirtämään nyt valinnaisena opetettavan ympäristöekologian kurssin (maapallon ympäristöongelmat ilmastonmuutoksesta otsonikatoon, happamoitumiseen, rehevöitymiseen jne.) kaikille pakolliseksi, koska tämä on koko maapallomme kannalta ratkaisevan tärkeää asiaa. Yksi pakollinen kurssi ei kuitenkaan riitä, koska ennen ympäristöekologian ymmärtämistä pitäisi ensin opettaa ekologian perusteet. Lisäksi olisi hyvä tietää ainakin jotakin myös evoluutiosta, solun toiminnasta ja ihmisen anatomiasta sekä fysiologiasta.

  2. Biologian ja maantieteen kurssien painoarvoa olisi perusteltua jopa kasvattaa, kun otetaan huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden suuret haasteet. Tietoa pitäisi lisätä esimerkiksi siitä, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

    Luonnossa asiat linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Tieto erilaisten asioiden merkityksestä suhteessa toisiinsa kasvaa. Palapeli on sen verran monisäikeinen ja keskeinen, että uusi tieto pitää saada yhteiskunnassa käyttöön.

  3. Pitäisiköhän biologian ja maantiedon kurssien vähentämisen sijasta yhdistää niitä. Muun muassa ekosysteemit ja ilmastonmuutoksen seuraukset niille ovat aiheita, joissa tarvitaan vahvasti molempia osa-alueita. Lukiotasolla perustietojen pitäisi olla jo hallussa, joten tällainen poikkitieteellinen nälökulma voisi olla paikallaan. Sekä työelämässä että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ongelmat ovat usein nimenomaan poikkitieteellisiä, eivät yhden tieteenalan sisäisiä.

    Vastaavaa poikkitieteellisyyttä on helppo löytää myös muista ainehydistelmistä, esim: aluepolitiikka (maantieto+yhteiskuntaoppi+talous), Aineen rakenne (raja kemian ja fysiikan välillä on veteen piirretty viiva) ja seismologia (fysiikka + maantiede)

  4. Biologian ja maantiedon pakollisia kursseja ei pidä vähentää, koska valinnaisina aineet jäävät helposti väliinputoajiksi. Jos oppilas esimerkiksi painottaa opintojaan pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, ei valinnaiselle biologialle käytännössä jää tilaa, jos lukion haluaa suorittaa kolmessa vuodessa.

    Katsomusaineista voisi hyvin karsia. Ja jos joku olisi kysynyt silloin, kun itse olin vielä lukiossa, olisin ilman muuta ehdottanut pakkoliikunnan totaalista poistamista.

  5. Ajatus poikkitieteellisyyden lisäämisestä koulutukseen tuntuu perustellulta. Olisi hyvä tunnistaa keskeiset linkit eri aihepiirien välillä ja uudistaa koulutusta. Näin kokonaisuus hahmottuisi paremmin.

  6. Hei olen täysin samaa mieltä että näitä aineita pitäisi olla enemmän eikä vähemmän. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa tähän, olisiko ideoita?

  7. Mitä enemmän biologian ja maantieteen käytännön painoarvoa tulevien ratkaisujen perustana tuodaan esille, sitä suurempi on mahdollisuus, että näiden alojen käytännön merkitys muuttuvassa maailmassa tunnistetaan.

    Tuntuisi perustellulta liputtaa myös poikkitieteellisyyden puolesta. Kommenttiketjussa on jo esimerkkejä tästä. Yksi keskeinen juttu voisi olla biologian tarjoama tuki hahmottaa ihmisen terveydelle keskeisiä asioita. Kiinnostava on esimerkiksi linkki luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön ja ihmisen terveyden välillä.

Kommentointi on suljettu.

Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.
Nyt en ole ”vain” triathlonisti vaan lisäksi myös kulttuuritriathlonisti! Olenhan suorittanut todestettavasti Lieksan kulttuuritriathlonin yhdessä lasten kanssa. 

Ensimmäisenä lajina oli kirjasto, toisena kulttuurikeskus ja lopuksi vielä Pielisen museo. 

Hieno konsepti Lieksan kaupungilta!

Hommaan kuului mulla bonuksena myös 100 km pyöräily Joensuusta Lieksaan ja uiminen Lieksanjoessa. Kulttuurikohteiden vaihdot mentiin juoksujalkaa, että ehdittiin vielä junalle ja illaksi takaisin Joensuuhun. 

#lieksa #kulttuuritriathlon #triathlon
Turun linja-autoasemalla polkupyörätarvikkeiden automaatti! Milloin näitä tulisi Helsinkiin? Tai muualle?
Eilen 12 tuntia meditointia, tänään melkein 12 tuntia pyöräilyä: Helsinki - Karkkila - Forssa - Loimaa - Turku - Uusikaupunki.
Tämä oli hieno! Kiitos @terike.haapoja
Tein torstaina omatoimisen tritathlonin täydenmatkan. Miten paljon tämä kuluttaa energiaa ja mitä söin suorituksen aikana?

Katsoin, että koko päivän aikainen energiankulutukseni oli Ouran mukaan 11 834 kcal, joista ”aktiivisia” kaloreita oli 9654 kcal. Normaali minun ikäiseni ja kokoiseni henkilön lepokulutus on vuorokaudessa noin 2000 kcal. 

Eli 3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja maratonin juokseminen on sen verran pitkäkestoinen ja energiaa kuluttava suoritus, että siinä pitää pystyä ohessa jo vähän syömään ja juomaan jotain. 

Mitä sitten söin/tankkasin suorituksen aikana?

Tässä lista ja arvio kaloreista:
-banaani, 100 kcal
-nuudeleita soijarouheella, 400 kcal
-4 x vauhtikarkki, 168 kcal
-6 x ruispalaleipää, 438 kcal
-6 x margariini leivän päälle, 210 kcal
-6 x leikkele leivän päälle, 220 kcal
-pastaa soijarouheella, 600 kcal
-8 dl smoothieta, 720 kcal
-4 dl appelsiinimehua, 180 kcal
-4 x Mariannekarkki, 80 kcal
-suklaajäätelötötterö, 200 kcal
-urheilujuomaa 2,25 l, 600 kcal
-nesteyttävä elektrolyyttijuoma 3 l, 21 kcal
-vesi 2 dl, 0 kcal

Yhteensä 3937 kcal

Näiden lisäksi söin aamupalaksi ennen uintiin lähtöä omenan ja puuroa, 500 kcal. 

Kulutus suorituksen aikana Garmin 965 urheilukellon mukaan: 
-uinti 903 kcal
-pyöräily 3725 kcal
-juoksu 2750 kcal
Yhteensä: 7378 kcal

Näin ollen energiavajetta tuon vuorokauden aikana tuli yhteensä noin 3000 kcal - 7000 kcal. Seuraavina päivinä kannattaa siis syödä hyvin!

Ja oheisessa kuvassa on kaupasta ostamiani tai kaapeista varaamiani eväitä noin 10 000 kcal edestä, joita ajattelin suorituksen aikana syödä. Lopulta menin kuitenkin fiiliksen mukaan eli söin sitä mitä mieli teki.
Se oli kaukainen haave. Täysmatkan triathlonin (3,8 km uinti, 180 km pyöräily ja 42,2 km juoksu) eli ironman suorittaminen tuntui täysin tavoittamattomalta. 

Olin kyllä käynyt toisinaan uimassa muutaman kilometrin, pyöräillyt pitkiä matkoja ja juossut maratoneja sekä tehnyt yhden puolimatkan, mutta ironman eli kaikki nuo peräkkäin tuntui utooppiselta ja täysin saavuttamattomalta. 

Sitten löysin syksyllä 2022 Helsinki Triathlon seuran ja hurahdin harjoitteluun. Huomasin, että nautin harjoittelusta suunnattomasti, mutta kilpailu tai tapahtumat eivät voisi vähempää kiinnostaa. Viime kesänä vastoin omia odotuksia tein ensimmäisen töysmatkani (omatoimisesti) juuri alle 50-vuotiaana. 

Tavoitteiden saavuttaminen luo helposti uusia tavoitteita. Odotushorisontti uhkaa karata kauemmaksi. 

Päässäni syntyi ajatus, että olisi kiva olla tehtynä ironman alle viiskymppisejä ja sen lisäksi myös yli viisikymppisenä. Viimeisen vuoden ajan olen harjoitellut vähän kevyemmin, mutta riittävästi ja peruskunto on aika hyvä vuosien harjoittelun myötä. Eilen kesäloman ensimmäisenä päivänä olin taas viime vuoden tapaan uimassa, pyöräillemässä ja juoksemassa. 

Ja se oli siinä! Toinen Käpylä-ironman tehtynä, nyt yli viisikymppisenä. Vaikka harjoittelu itsessään on parasta niin kyllähän tästäkin tulee hyvä olo! Tästä on hyvä aloittaa loma. Hyvää kesää kaikille! 

Mutta mitä seuraavaksi?

Iso kiitos valmentaja @kirsipaivaniemi ja @helsinkitriathlon kun mahdollistatte unelmien tekemisen todeksi ja kiitos kaikille kanssatreenaajille sekä kovasti tsemppiä tuleviin harjoituksiin ja koitoksiin. Nähdää taas treeneissä!

#triathlon #helsinkitriathlon #käpylä
Aika paljon puhutaan lentomatkustamisen päästöistä ja hyvä niin. Entäs laivamatkustamisen päästöt? 

Riippuen laivatyypistä ja matkustustavasta Helsingistä Tallinnaan syntyy noin 6 kgCO2 päästöt (81 km, 74 gCO2/km/henkilö) ja Helsinki Tukholma välillä melkein kolminkertaisesti enemmän eli noin 21,6 kgCO2 päästöt (400 km, 54 gCO2/km/henkilö). Kahdensuuntainen matka tietysti tuplaa nuo päästöt. 

Vertailun vuoksi liikennekäytössä oleva auton keskimääräiset päästöt Suomessa ovat 136 gCO2e/km. Eli edestakainen Helsinki-Tallinna väli laivalla vastaa noin 88 km autoilua ja edestakainen Helsinki-Tukholma väli vastaa noin 318 km autoilua. 

Jos haluaa matkustaa esimerkiksi Helsingistä Tukholmaan tai Eurooppaan, kannattaa ilmastonäkökulmasta matkustaa junalla Kemin ja Haaparannan kautta. Käytännössä tuon noin 2000 km junamatkan päästöt ovat noin seitsemäsosa laivamatkan päästöistä eli noin 1,5 g/km/henkilö eli yhteensä noin 3 kgCO2. Linja-auton päästökerroin matkustajakilometriä kohti on kymmenkertainen junaan verrattuna eli noin 15 g/km/henkilö. Autolla tätä väliä ei laivaan verrattuna kannata ajaa, koska auton päästöt olisivat edestakaisin Helsingistä Tukholmaan pohjoisen kautta matkustettaessa peräti 544 kgCO2e. 

Myöskään pyörällä tuota matkaa ei kannata tehdä. ChatGPT:n arvion mukaan pyöräilyn aiheuttama lisäenergiankulutuksen tarve vegaaniruokavaliolla on 5-15 gCO2e/km eli lisäpäästöjä tulee Helsingistä Tukholmaan pyöräillessä yhteensä 10-30 kgCO2e. Varsinkin sekaruokavaliota noudattavan kannattaa matkustaa pyörän sijaan junalla, koska sekaruokavalion päästöt pyöräillessä voivat olla jopa 50 g/km CO2e. 

Fiksuinta on tietysti hakea elämyksiä ja vaihtelua arkeen tai lomaan niin läheltä, että ei tarvitsisi matkustaa juuri lainkaan. Lähimetsään pääsee kävellen ja naapurikuntaan polkupyörällä. 

#maatapitkin