Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään

Biologia ja Maantieto - Kuva Hanna HeikkiläLuonto-Liitto on huolissaan julkisuudessa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan lukiouudistuksen yhteydessä on nousemassa päätöksentekoon esitys biologian ja maantieteen pakollisten kurssien määrän puolittamisesta.

Tiedot ekosysteemien ihmisen toiminnalle muodostamista reunaehdoista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ovat osa jokaisen välttämätöntä yleissivistystä, siksi biologian ja maantieteen kurssien tulee jatkossakin olla pakollinen osa lukion opetussuunnitelmia.

Nykyiset ja tulevaisuuden lukiolaiset kohtaavat elämänsä aikana ilmastonmuutoksen torjunnan valtavan haasteen sekä muutokseen kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan maailmanlaajuisen heikkenemisen. Luonnontieteellinen ymmärrys ja yleissivistys ovat välttämättömiä ympäristöongelmien ymmärtämisen ja ratkaisun edellytyksiä. Siksi kaavaillut muutokset ovat valitettavia ja lyhytnäköisiä: ne heikentäisivät nuorten edellytyksiä toimia rakentavalla tavalla tulevaisuuden maailmassa.

Mikä on näkemyksenne ja mitä mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi voisi olla? Toivomme, että toimitte aktiivisesti biologian ja maantieteen aseman säilyttämisen puolesta.

Leo Stranius
toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto

Malva Green
ympäristökasvatuspäällikkö
Luonto-Liitto

Kirje on lähetetty sivistyspoliittiselle ministerityöryhmälle.

7 kommenttia artikkeliin ”Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään”

  1. Kiitos lukion biologian ja maantieteen opetuksen puolustamisesta. Olisi päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa panostaa vain talouskasvuun ja unohtaa kokonaan ympäristöasiat.

    Tavoitteena on ollut lukion valinnaisuuden lisääminen, mutta nyt virkamiesehdotuksen perusteella näyttää siltä, että vain biologiaa, maantiedettä ja uskontoa vähennetään, kun taas liikuntaa ja yhteiskuntaoppia lisätään. Kristillisdemokraatit ovat heränneet puolustamaan uskontoa, mutta kuka puolustaisi biologiaa ja maantiedettä? Twitterissä eri puolueiden kansanedustajille heittämääni haasteeseen ei ole ainakaan julkisesti kukaan tarttunut.

    Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, ja sitä pitäisi toteuttaa lukiossa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Tutkimusten mukaan kestävä kehitys jää kuitenkin käytännössä lähinnä biologian ja maantieteen opettajien varaan. Ilman luonnon säilyttämistä kuitenkaan myöskään talouskasvu ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Sekä elintaso että elämän laatu heikkenevät, jos luontoa ei vaalita.

    Tämän viikon maanantaina pidetyssä maantieteen ainereaalikokeessa oli seuraavat kysymykset: 1) litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) liikkeet ja niistä seuraavat maanjäristykset yms., 2) aikavyöhykkeet, 3) uusiutuvat energianlähteet Euroopassa, 4) Facebookin käyttö eri valtioissa, 5) Intian riskit, 6) malaria, 7) ilmasto ja ilmastonmuutos valitulla alueella, 8) paikkatietopalvelut kansalaisten arkielämässä, 9) Kolin maiseman ja kartan tulkinta sekä 10) Suomenlahti riskien ja mahdollisuuksien alueena. Nämä kaikki kysymykset ovat varmasti jokaisella tärkeitä kansalaistaitoja aivan siinä missä yhteiskuntaoppikin.

    Tulevaisuudessa paikkatieto, kansainvälistyminen ja ympäristökysymykset lienevät entistäkin tärkeämpiä. Miksi lukio-opetusta aiotaan vähentää juuri näitä asioita käsittelevistä maantieteestä ja biologiasta?

    Nettikeskusteluissa ilmastonmuutos ja evoluutio sekä ihmisten terveys ovat runsaasti mielipiteitä herättäviä asioita. Kyllä keskustelun pohjaksi tarvitaan myös luonnontieteellistä faktaa, jota biologiassa opetetaan. Ilman lukiosta saatavaa tietoa ihmiset on helppo johdatella pseudotieteellisillä kannanotoilla aivan väärille linjoille. Lukiossa opetetaan myös tärkeää kriittisyyttä.

    Toki myös opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää miettiä, mitkä ovat kaikille tärkeitä, pakollisilla kursseilla opetettavia asioita. Nyt esimerkiksi biologiassa on kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen käsittelee evoluutiota ja ekologian perusteita, toinen solun toimintaa ja perinnöllisyyttä. Ehdotuksen mukaan pakollisia kursseja jäisi vain yksi.

    Itse olisin halukas siirtämään nyt valinnaisena opetettavan ympäristöekologian kurssin (maapallon ympäristöongelmat ilmastonmuutoksesta otsonikatoon, happamoitumiseen, rehevöitymiseen jne.) kaikille pakolliseksi, koska tämä on koko maapallomme kannalta ratkaisevan tärkeää asiaa. Yksi pakollinen kurssi ei kuitenkaan riitä, koska ennen ympäristöekologian ymmärtämistä pitäisi ensin opettaa ekologian perusteet. Lisäksi olisi hyvä tietää ainakin jotakin myös evoluutiosta, solun toiminnasta ja ihmisen anatomiasta sekä fysiologiasta.

  2. Biologian ja maantieteen kurssien painoarvoa olisi perusteltua jopa kasvattaa, kun otetaan huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden suuret haasteet. Tietoa pitäisi lisätä esimerkiksi siitä, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

    Luonnossa asiat linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Tieto erilaisten asioiden merkityksestä suhteessa toisiinsa kasvaa. Palapeli on sen verran monisäikeinen ja keskeinen, että uusi tieto pitää saada yhteiskunnassa käyttöön.

  3. Pitäisiköhän biologian ja maantiedon kurssien vähentämisen sijasta yhdistää niitä. Muun muassa ekosysteemit ja ilmastonmuutoksen seuraukset niille ovat aiheita, joissa tarvitaan vahvasti molempia osa-alueita. Lukiotasolla perustietojen pitäisi olla jo hallussa, joten tällainen poikkitieteellinen nälökulma voisi olla paikallaan. Sekä työelämässä että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ongelmat ovat usein nimenomaan poikkitieteellisiä, eivät yhden tieteenalan sisäisiä.

    Vastaavaa poikkitieteellisyyttä on helppo löytää myös muista ainehydistelmistä, esim: aluepolitiikka (maantieto+yhteiskuntaoppi+talous), Aineen rakenne (raja kemian ja fysiikan välillä on veteen piirretty viiva) ja seismologia (fysiikka + maantiede)

  4. Biologian ja maantiedon pakollisia kursseja ei pidä vähentää, koska valinnaisina aineet jäävät helposti väliinputoajiksi. Jos oppilas esimerkiksi painottaa opintojaan pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, ei valinnaiselle biologialle käytännössä jää tilaa, jos lukion haluaa suorittaa kolmessa vuodessa.

    Katsomusaineista voisi hyvin karsia. Ja jos joku olisi kysynyt silloin, kun itse olin vielä lukiossa, olisin ilman muuta ehdottanut pakkoliikunnan totaalista poistamista.

  5. Ajatus poikkitieteellisyyden lisäämisestä koulutukseen tuntuu perustellulta. Olisi hyvä tunnistaa keskeiset linkit eri aihepiirien välillä ja uudistaa koulutusta. Näin kokonaisuus hahmottuisi paremmin.

  6. Hei olen täysin samaa mieltä että näitä aineita pitäisi olla enemmän eikä vähemmän. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa tähän, olisiko ideoita?

  7. Mitä enemmän biologian ja maantieteen käytännön painoarvoa tulevien ratkaisujen perustana tuodaan esille, sitä suurempi on mahdollisuus, että näiden alojen käytännön merkitys muuttuvassa maailmassa tunnistetaan.

    Tuntuisi perustellulta liputtaa myös poikkitieteellisyyden puolesta. Kommenttiketjussa on jo esimerkkejä tästä. Yksi keskeinen juttu voisi olla biologian tarjoama tuki hahmottaa ihmisen terveydelle keskeisiä asioita. Kiinnostava on esimerkiksi linkki luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön ja ihmisen terveyden välillä.

Kommentointi on suljettu.

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.