Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään

Biologia ja Maantieto - Kuva Hanna HeikkiläLuonto-Liitto on huolissaan julkisuudessa esillä olleista tiedoista, joiden mukaan lukiouudistuksen yhteydessä on nousemassa päätöksentekoon esitys biologian ja maantieteen pakollisten kurssien määrän puolittamisesta.

Tiedot ekosysteemien ihmisen toiminnalle muodostamista reunaehdoista, luonnonvarojen kestävästä käytöstä, sekä ekosysteemipalveluiden ja luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ovat osa jokaisen välttämätöntä yleissivistystä, siksi biologian ja maantieteen kurssien tulee jatkossakin olla pakollinen osa lukion opetussuunnitelmia.

Nykyiset ja tulevaisuuden lukiolaiset kohtaavat elämänsä aikana ilmastonmuutoksen torjunnan valtavan haasteen sekä muutokseen kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan maailmanlaajuisen heikkenemisen. Luonnontieteellinen ymmärrys ja yleissivistys ovat välttämättömiä ympäristöongelmien ymmärtämisen ja ratkaisun edellytyksiä. Siksi kaavaillut muutokset ovat valitettavia ja lyhytnäköisiä: ne heikentäisivät nuorten edellytyksiä toimia rakentavalla tavalla tulevaisuuden maailmassa.

Mikä on näkemyksenne ja mitä mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi voisi olla? Toivomme, että toimitte aktiivisesti biologian ja maantieteen aseman säilyttämisen puolesta.

Leo Stranius
toiminnanjohtaja
Luonto-Liitto

Malva Green
ympäristökasvatuspäällikkö
Luonto-Liitto

Kirje on lähetetty sivistyspoliittiselle ministerityöryhmälle.

7 kommenttia artikkeliin ”Lukion biologian ja maantieteen kurssit säilytettävä entisellään”

  1. Kiitos lukion biologian ja maantieteen opetuksen puolustamisesta. Olisi päättäjiltä todella lyhytnäköistä toimintaa panostaa vain talouskasvuun ja unohtaa kokonaan ympäristöasiat.

    Tavoitteena on ollut lukion valinnaisuuden lisääminen, mutta nyt virkamiesehdotuksen perusteella näyttää siltä, että vain biologiaa, maantiedettä ja uskontoa vähennetään, kun taas liikuntaa ja yhteiskuntaoppia lisätään. Kristillisdemokraatit ovat heränneet puolustamaan uskontoa, mutta kuka puolustaisi biologiaa ja maantiedettä? Twitterissä eri puolueiden kansanedustajille heittämääni haasteeseen ei ole ainakaan julkisesti kukaan tarttunut.

    Kestävästä kehityksestä puhutaan paljon, ja sitä pitäisi toteuttaa lukiossa läpäisyperiaatteella eri oppiaineissa. Tutkimusten mukaan kestävä kehitys jää kuitenkin käytännössä lähinnä biologian ja maantieteen opettajien varaan. Ilman luonnon säilyttämistä kuitenkaan myöskään talouskasvu ei ole tulevaisuudessa mahdollinen. Sekä elintaso että elämän laatu heikkenevät, jos luontoa ei vaalita.

    Tämän viikon maanantaina pidetyssä maantieteen ainereaalikokeessa oli seuraavat kysymykset: 1) litosfäärilaattojen (mannerlaattojen) liikkeet ja niistä seuraavat maanjäristykset yms., 2) aikavyöhykkeet, 3) uusiutuvat energianlähteet Euroopassa, 4) Facebookin käyttö eri valtioissa, 5) Intian riskit, 6) malaria, 7) ilmasto ja ilmastonmuutos valitulla alueella, 8) paikkatietopalvelut kansalaisten arkielämässä, 9) Kolin maiseman ja kartan tulkinta sekä 10) Suomenlahti riskien ja mahdollisuuksien alueena. Nämä kaikki kysymykset ovat varmasti jokaisella tärkeitä kansalaistaitoja aivan siinä missä yhteiskuntaoppikin.

    Tulevaisuudessa paikkatieto, kansainvälistyminen ja ympäristökysymykset lienevät entistäkin tärkeämpiä. Miksi lukio-opetusta aiotaan vähentää juuri näitä asioita käsittelevistä maantieteestä ja biologiasta?

    Nettikeskusteluissa ilmastonmuutos ja evoluutio sekä ihmisten terveys ovat runsaasti mielipiteitä herättäviä asioita. Kyllä keskustelun pohjaksi tarvitaan myös luonnontieteellistä faktaa, jota biologiassa opetetaan. Ilman lukiosta saatavaa tietoa ihmiset on helppo johdatella pseudotieteellisillä kannanotoilla aivan väärille linjoille. Lukiossa opetetaan myös tärkeää kriittisyyttä.

    Toki myös opetussuunnitelmatyössä olisi tärkeää miettiä, mitkä ovat kaikille tärkeitä, pakollisilla kursseilla opetettavia asioita. Nyt esimerkiksi biologiassa on kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen käsittelee evoluutiota ja ekologian perusteita, toinen solun toimintaa ja perinnöllisyyttä. Ehdotuksen mukaan pakollisia kursseja jäisi vain yksi.

    Itse olisin halukas siirtämään nyt valinnaisena opetettavan ympäristöekologian kurssin (maapallon ympäristöongelmat ilmastonmuutoksesta otsonikatoon, happamoitumiseen, rehevöitymiseen jne.) kaikille pakolliseksi, koska tämä on koko maapallomme kannalta ratkaisevan tärkeää asiaa. Yksi pakollinen kurssi ei kuitenkaan riitä, koska ennen ympäristöekologian ymmärtämistä pitäisi ensin opettaa ekologian perusteet. Lisäksi olisi hyvä tietää ainakin jotakin myös evoluutiosta, solun toiminnasta ja ihmisen anatomiasta sekä fysiologiasta.

  2. Biologian ja maantieteen kurssien painoarvoa olisi perusteltua jopa kasvattaa, kun otetaan huomioon tämän päivän ja tulevaisuuden suuret haasteet. Tietoa pitäisi lisätä esimerkiksi siitä, mitä luonnon monimuotoisuus merkitsee ihmisten hyvinvoinnin kannalta.

    Luonnossa asiat linkittyvät toisiinsa monin tavoin. Tieto erilaisten asioiden merkityksestä suhteessa toisiinsa kasvaa. Palapeli on sen verran monisäikeinen ja keskeinen, että uusi tieto pitää saada yhteiskunnassa käyttöön.

  3. Pitäisiköhän biologian ja maantiedon kurssien vähentämisen sijasta yhdistää niitä. Muun muassa ekosysteemit ja ilmastonmuutoksen seuraukset niille ovat aiheita, joissa tarvitaan vahvasti molempia osa-alueita. Lukiotasolla perustietojen pitäisi olla jo hallussa, joten tällainen poikkitieteellinen nälökulma voisi olla paikallaan. Sekä työelämässä että yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ongelmat ovat usein nimenomaan poikkitieteellisiä, eivät yhden tieteenalan sisäisiä.

    Vastaavaa poikkitieteellisyyttä on helppo löytää myös muista ainehydistelmistä, esim: aluepolitiikka (maantieto+yhteiskuntaoppi+talous), Aineen rakenne (raja kemian ja fysiikan välillä on veteen piirretty viiva) ja seismologia (fysiikka + maantiede)

  4. Biologian ja maantiedon pakollisia kursseja ei pidä vähentää, koska valinnaisina aineet jäävät helposti väliinputoajiksi. Jos oppilas esimerkiksi painottaa opintojaan pitkään matematiikkaan, fysiikkaan ja kemiaan, ei valinnaiselle biologialle käytännössä jää tilaa, jos lukion haluaa suorittaa kolmessa vuodessa.

    Katsomusaineista voisi hyvin karsia. Ja jos joku olisi kysynyt silloin, kun itse olin vielä lukiossa, olisin ilman muuta ehdottanut pakkoliikunnan totaalista poistamista.

  5. Ajatus poikkitieteellisyyden lisäämisestä koulutukseen tuntuu perustellulta. Olisi hyvä tunnistaa keskeiset linkit eri aihepiirien välillä ja uudistaa koulutusta. Näin kokonaisuus hahmottuisi paremmin.

  6. Hei olen täysin samaa mieltä että näitä aineita pitäisi olla enemmän eikä vähemmän. Miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa tähän, olisiko ideoita?

  7. Mitä enemmän biologian ja maantieteen käytännön painoarvoa tulevien ratkaisujen perustana tuodaan esille, sitä suurempi on mahdollisuus, että näiden alojen käytännön merkitys muuttuvassa maailmassa tunnistetaan.

    Tuntuisi perustellulta liputtaa myös poikkitieteellisyyden puolesta. Kommenttiketjussa on jo esimerkkejä tästä. Yksi keskeinen juttu voisi olla biologian tarjoama tuki hahmottaa ihmisen terveydelle keskeisiä asioita. Kiinnostava on esimerkiksi linkki luonnoltaan monimuotoisen elinympäristön ja ihmisen terveyden välillä.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!