Ympäristölautakunta 10.6.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.6. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna. 

Toimin itse ympäristökautakunnan varapuheenjohtajana.

Kiinnostavia juttuja mm.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen
– Lausunto Koivusaaren osayleiskaavasta
– Mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen pitäminen voimassa Malmin kylässä

* * *

Esityslista: Ympäristölautakunta ti 10.6.2014 klo 16.15

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari.

Virkaa haki 31 henkilöä. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin henkilöarviointiin.

3 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan elintarviketarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät -yksikköön sijoitetun johtavan elintarviketarkastajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi filosofian maisteri Leea Kultasen 1.7-3.8.2014 väliseksi ajaksi.

4 Määräaikaisen viranhaltijan määrääminen kaupungineläinlääkärin virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalmistus- ja eläinsuojelu -yksikköön sijoitetun kaupungineläinlääkärin avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi eläinlääketieteen lisensiaatti Mirjami Mattilan 1.7 – 31.8.2014 väliseksi ajaksi.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764) nimike muutetaan 1.8.2014 alkaen nimikkeeksi ympäristötarkastaja.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/42DE6315-AA80-45B3-A2CF-E59F1F7782CC/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Kaarelan, Hakuninmaan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12269 , Runonlaulajantie 48

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12257

Meilahden sairaalakampukselle on suunnitteilla laajaa lisärakentamista.

Lisärakentamisen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) tavoite keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahden kampukselle.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Pitäjänmäen Hiomotie 6:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12271

Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta nro 12180

Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen asemakaavoittamisen yli 5 000:lle asukkaalle, Koivusaaren keskustan kehittämisen metroaseman ympärille ja uusien työpaikkojen rakentamisen n. 3 800-4 500 työntekijälle.

Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen, metroon tukeutuva rakentaminen antaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastovaikutukset huomioivaan suunnitteluun ja rakentamiseen.  Koko alue sijaitsee 300-500 metrin etäisyydellä metroasemasta ja siihen liittyvistä kaupallisista palveluista, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen maksimaalisen hyödyntämisen liikkumisessa.

Kaavaselostuksen mukaan Koivusaaressa on mahdollista käyttää energiantuotannon osana esimerkiksi aurinko- tai tuulienergiaa. Osayleiskaava mahdollistaa myös matalaenergiarakentamisen. EU edellyttää 0-energiatavoitetta uusilla rakentamisalueilla vuoden 2020 alusta.  Alueen asemakaavoituksessa onkin jatkossa tärkeää huomioida riittävien edellytysten ja varausten luominen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Alueella tulisi tutkia mm. mahdollisuuksia paikalliseen tuulivoimantuotantoon.

Ekotehokkuutta heikentäviksi on tunnistettu maanrakennustyöt, raskaat pohjarakenteet ja runsas pysäköintipaikkojen määrä.

Metroaseman läheisyyteen on tarpeen rakentaa riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja, joissa on myös lukittavia pyöräsäilytystiloja.

6 Töölönlahden kunnostushanke: Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi tutkimusraportin: Helminen, J., Vahtera, E. Töölönlahden kunnostushanke. Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus ensimmäisten seitsemän vuoden aikana: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-14.pdf

Vuoden 2005 lopulla alettiin Töölönlahdelle johtaa vettä Humallahdelta tarkoituksena parantaa veden laatua. Vettä on johdettu avovesiaikaan 0,5 m3 s-1, jolloin veden vaihtuvuutta on saatu tehostettua huomattavasti.

Töölönlahden kunnostukselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet vain osittain. Hygieeninen laatu on parantunut juoksutuksen jälkeen tavoitteiden vaatimalle tasolle ja levähaittoja esiintyy nykyään vain harvoin. Sen sijaan näkösyvyyden ja fosforipitoisuuden osalta on jääty tavoitteista, vaikka niissäkin on tapahtunut parannusta edeltävään tilaan verrattuna. Töölönlahden parempaa tilaa ylläpitävää juoksutusta on edelleen syytä jatkaa yhdessä jatkuvan tarkkailun kanssa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos kunnostukselle asetetut tavoitteet halutaan täyttää, tulisi pohtia muita toimenpiteitä juoksutuksen ohelle.

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaraportin vuodelta 2013 ja päättää, ettei raportti anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi tutkimusraportin Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014.

Helsingin ja Espoon sekä eräiden Keski-Uudenmaan kuntien jätevedet käsiteltiin vuonna 2013 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoissa. Viikinmäen puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdettiin tunnelissa Katajaluodon eteläpuolelle ja Suomenojan puhdistamolta Gåsgrundet-saaren kaakkoispuolelle. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen yhteenlaskettu jätevesivirtaama vuonna 2013 oli 131,6 milj. km³ mikä oli noin 13,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typpi- ja fosforipäästöt Suomenlahteen olivat 345 000 kg (-41,7 % verrattuna vuoteen 2012) ja 20 000 kg (-23,1 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon typen kuormitus mereen oli 597 000 kg (-6,6 %) ja fosforin kuormitus 11 100 kg ( -7,5 %).

9 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen nro 72/2014/2 (ESAVI/197/04.09/2013) Länsisataman väylän muuttamisesta ja päättää, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Helsingin Sataman tarkoituksena on laajentaa Länsisataman väylän ja Saukonväylän väyläalueita risteilyliikennetarpeen mukaisiksi sekä parantaakseen väyläturvallisuutta alueella. Väylämuutostyöt edellyttävät ruoppausta ja louhintaa Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välisellä merialueella. Väyläaluetta levennetään enimmillään noin 170 m.

Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata syvyyteen -10,1 m. Matalan nykyinen syvyys on noin 8 m ja matalikko on lähinnä kivikkoa ja kalliota. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 0,3 ha ja ruoppausmassoja syntyy noin 2900 m³ktr. Ruoppausmassa koostuu pääasiassa louhittavista massoista. Ruoppausmassat on tarkoitus kokonaisuudessaan hyödyntää rantatäytöissä esim. Jätkäsaaren rannan täytöissä.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Laajasalon entisen öljyhuoltoalueen maaperän puhdistamista koskevassa asiassa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa kahdesta valituksesta, jotka Helsingin kaupunki ja Shell International Petroleum Company Limited ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeudelle.

Helsingin kaupungin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksen mukaan alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta maanomistajan vastuulle maanvuokrasopimuksen vastaisesti. Shellin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksessä määrätään poistamaan pilaantunutta maa-ainesta enemmän kuin riskinarvion mukaan on tarpeen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/8C5BE55D-C259-43ED-88C4-34771A56C0AD/Ymparistolautakunnan_lausunto_Vaasan_hallinto-oike.html

11 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi

Ympäristölautakunta päättää, että Malmin kylän Asteritie 1-3:ssa kasvavan mantsurianjalopähkinäpuun (Juglans mandshurica) rauhoitusta ei lakkauteta, vaan puu juurineen säilyy edelleen rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä.

Kiinnostava case – täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/AE7DBCF3-2CE7-41C4-A10A-1707F10FE8A9/Kiinteistoyhtyma_Asteritie_1-3n_omistajaosakkaiden.html

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat  

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/B8C3EDD6-945E-4DAD-B607-413C482B32DD/Ilmoitusasiat.html

2 Asetetun uhkasakon tuomitseminen terveydensuojelulain 51 §:n mukaisessa hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta määrää Helsingin Nightclub Tähti Oy:n maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 8.1.2013 § 16 asetetun uhkasakon. Sakon määrä on 15 000 euroa.

HOK-Elanto Liiketoiminta Oy velvoitettiin ympäristölautakunnan päätöksellä 8.1.2013 § 16 poistamaan ravintola DOM Helsinki Discothequen toiminnasta asuntoon osoitteessa Fredrikinkatu 40 aiheutuva meluhaitta siten, ettei ravintolassa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa osoitteessa Fredrikinkatu 40. Toimenpiteet oli tehtävä 15.2.2013 mennessä.

Asukas ilmoitti ympäristökeskukselle meluhaitan jatkuvan kyseisestä ravintolasta maaliskuussa 2014. Ympäristökeskus totesi tarkastuksellaan 15.3.2014 melua koskevien ohjearvojen ylittyvän edelleen ja totesi, että asuntoon aiheutuvaa meluhaittaa ei ole poistettu määräyksestä huolimatta.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/5DDC6228-5D47-4AD6-879F-CBFD676193E4/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Haluatko olla rikas? Ei kannata hankkia autoa. 

Jos oletetaan, että olisin hankkinut uuden 48 000 euroa (uuden auton keskimääräinen hankintahinta Suomessa) maksavan auton 10 vuoden välein (yhteensä 3 uutta autoa) ja käyttänyt autoiluun vuosittain 6000 euroa, tarkoittaisi se 30 vuoden aikana yhteensä 354 000 euron menoja. Tuolla summalla saa vaikka ihan mukavan asunnon hyvien liikenneyhteyksien päästä. Vaihtoehtoisesti jos auton ja sen käytön sijaan sijoittaisin vastaavan summan kuukausittain 30 vuoden ajan noin kolmen prosentin vuosittaisella tuotto-odotuksella, minulla olisi varallisuutta 570 000 euroa. Auton hankinnnan ja autottomuuden erotus on omassa arjessani tarkoittanut siis noin 924 000 euroa parempaa lopputulosta. 

Toinen tapa tarkastella autoilua on ajankäyttö. Sitä vartenhan auto usein hankintaan, että pääsisi paikasta toiseen mahdollisimman kätevästi/nopeasti ja säästäisi aikaa. Jos ajatellaan, että kuukausipalkkani olisi ollut 30 vuoden aikana keskimäärin 4000 euroa kuukaudessa, niin minun pitäisi tehdä 30 vuoden aikana töitä 88,5 kuukautta tienatakseni rahat autoiluun. Käytännössä 30 vuoden ajan noin 25 % kaikesta työajastani olisi mennyt autoilun kustannuksiin. Kun ei tuhlaa rahojaan autoiluun, voisi saman elintason saavuttaa siis esimerkiksi tekemällä 75-prosenttista työaikaa ja viettää melkein neljäsosan päivistä läheisten kanssa, opiskella uusia tutkintoja tai tehden jotain muuta merkityksellistä, esimerkiksi vapaaehtoistyötä. Eikä tuossa ole tietenkään vielä sitä aikaa mukana, jonka istuu autossa. Jos lisäksi lasketaan, että istuisin autossa keskimäärin tunnin vuorokaudessa, kertyy siitä 30 vuoden aikana melkein 11 000 tuntia (456 vuorokautta), jonka olisi voinut pyöräillä tai kävellä ja näin pitää huolta omasta terveydestään. 

Autosta vapautuvalla ajalla tai rahasummalla ehtii tehdä aika monta vuotta merkityksellisiä asioita ilman painetta taloudellisesta toimeentulosta. Tuolla summalla voi hankkia myös esimerkiksi asunnon sellaisesta paikasta, joka mahdollistaa riippumattomuuden autokeskeisestä elämästä. 

Puhumattakaan niistä ilmasto- ja ympäristöhyödyistä sekä terveyshyödyistä, joita autosta vapaa elämä on minulle tarkoittanut.
Tänään tietokirjavierailu. Vuorossa Ruukki ja Siikajoen lukio. Yritän vakuuttaa lukiolaiset siitä, että 1,5 asteen mukainen ekologinen arki mahdollistaa kaiken sen mielekkään ja mukavan tekemisen, jota ihmiset tyypillisesti tavoittelevat, kun aika ei mene turhan rahan tienaamiseen ja sen tuhlaamiseen vaan omaan hyvinvointiin.

Matkalla kuuntelen Olli Kopakkalan kirjaa Voimaa ja kestävyyttä laiskalle ihmiselle, joka muistuttaa hyvin siitä, että liikunta on yleensä paras lääke kaikkeen. Kuinka paljon itse olisit valmis maksamaan lääkkeestä, joka parantaa eloonjäämisen todennäköisyyttä 50 % seuraavan 10 vuoden aikana? Liikunta ja sen tuoma hyvä olo ja kasvavat voimavarat eivät välttämättä maksa paljon tai vaadi merkittävää luonnonvarojen kulutusta. Hyvä kunto kuitenkin tukee ja mahdollistaa merkityksellistä tekemistä. 

Kerro ihmeessä jos haluat minut puhumaan kirjoistani ja ekologisesta arjesta paikkakuntasi kirjastoon tai koululle. Tulen mielelläni!
HS Teema 5/2025:
”Eniten tehtävää on poliittisessa näyssä ja kyvykkyydessä. Kun luovumme fossiiliriippuvuudesta, saamme paljon paremman maailman.”
Mikä taho on mielestäsi tänä vuonna esimerkillisellä toiminnallaan edistänyt eläinten hyvinvointia ja oikeuksia? Animaliassa jaetaan Pro Animalia palkinto joka vuosi vuoden eläinmyönteisimmälle teolle. Nyt olisi hyvä hetki tehdä ehdotuksia palkinnon saajaksi!

Täällä edellisten vuosien palkitut
https://animalia.fi/pro-ja-anti-animalia/
Seuraa minua Instagramissa