Ympäristölautakunta 10.6.2014

Leo Stranius-kevätseurantaretki-pieniHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu tiistaina 10.6. klo 16.15 alkaen.

Esityslista löytyy oheisen linkin takaa ja alla hiukan avattuna. 

Toimin itse ympäristökautakunnan varapuheenjohtajana.

Kiinnostavia juttuja mm.
– Hallintopäällikön viran täyttäminen
– Lausunto Koivusaaren osayleiskaavasta
– Mantsurianjalopähkinäpuun rauhoituksen pitäminen voimassa Malmin kylässä

* * *

Esityslista: Ympäristölautakunta ti 10.6.2014 klo 16.15

YMPÄRISTÖJOHTAJA

1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

2 Hallintopäällikön viran täyttäminen ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen hallinto- ja tukipalvelut -osaston hallintopäällikön virkaan valitaan oikeustieteen kandidaatti Susanna Sarvanto-Hohtari.

Virkaa haki 31 henkilöä. Ympäristöjohtaja, ympäristöterveyspäällikkö ja johtava ympäristölakimies haastattelivat näistä kuusi henkilöä, joista kolme valittiin henkilöarviointiin.

3 Määräaikaisen hoitajan määrääminen johtavan elintarviketarkastajan virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikemyymälät -yksikköön sijoitetun johtavan elintarviketarkastajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi filosofian maisteri Leea Kultasen 1.7-3.8.2014 väliseksi ajaksi.

4 Määräaikaisen viranhaltijan määrääminen kaupungineläinlääkärin virkaan

Ympäristölautakunta päättää määrätä ympäristökeskuksen elintarviketurvallisuusosaston elintarvikevalmistus- ja eläinsuojelu -yksikköön sijoitetun kaupungineläinlääkärin avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi eläinlääketieteen lisensiaatti Mirjami Mattilan 1.7 – 31.8.2014 väliseksi ajaksi.

5 Esitys kaupunginhallitukselle viran nimikkeen muuttamiseksi ympäristökeskuksessa

Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskuksen johtavan ympäristötarkastajan viran (vakanssinro 016764) nimike muutetaan 1.8.2014 alkaen nimikkeeksi ympäristötarkastaja.

YMPÄRISTÖNSUOJELUOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/42DE6315-AA80-45B3-A2CF-E59F1F7782CC/Ilmoitusasiat.html

2 Lausunnon antaminen Kaarelan, Hakuninmaan asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12269 , Runonlaulajantie 48

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

3 Lausunnon antaminen Meilahden sairaala-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12257

Meilahden sairaalakampukselle on suunnitteilla laajaa lisärakentamista.

Lisärakentamisen taustalla on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (HUS) tavoite keskittää erikoissairaanhoitoa Meilahden kampukselle.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

4 Lausunnon antaminen Pitäjänmäen Hiomotie 6:n asemakaavan muutosehdotuksesta nro 12271

Asemakaavan muutoksessa kolmen tontin käyttötarkoitus muuttuu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta (T) toimitilarakennusten korttelialueeksi.

Ympäristölautakunta päättää, että lausunnon asiasta antaa ympäristökeskus.

5 Lausunto kaupunkisuunnitteluvirastolle Koivusaaren tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta nro 12180

Osayleiskaava mahdollistaa asuntojen asemakaavoittamisen yli 5 000:lle asukkaalle, Koivusaaren keskustan kehittämisen metroaseman ympärille ja uusien työpaikkojen rakentamisen n. 3 800-4 500 työntekijälle.

Koivusaaren osayleiskaavaehdotuksen mukainen, metroon tukeutuva rakentaminen antaa erinomaiset mahdollisuudet ilmastovaikutukset huomioivaan suunnitteluun ja rakentamiseen.  Koko alue sijaitsee 300-500 metrin etäisyydellä metroasemasta ja siihen liittyvistä kaupallisista palveluista, mikä mahdollistaa joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen maksimaalisen hyödyntämisen liikkumisessa.

Kaavaselostuksen mukaan Koivusaaressa on mahdollista käyttää energiantuotannon osana esimerkiksi aurinko- tai tuulienergiaa. Osayleiskaava mahdollistaa myös matalaenergiarakentamisen. EU edellyttää 0-energiatavoitetta uusilla rakentamisalueilla vuoden 2020 alusta.  Alueen asemakaavoituksessa onkin jatkossa tärkeää huomioida riittävien edellytysten ja varausten luominen uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen. Alueella tulisi tutkia mm. mahdollisuuksia paikalliseen tuulivoimantuotantoon.

Ekotehokkuutta heikentäviksi on tunnistettu maanrakennustyöt, raskaat pohjarakenteet ja runsas pysäköintipaikkojen määrä.

Metroaseman läheisyyteen on tarpeen rakentaa riittävästi laadukkaita pyöräpysäköintipaikkoja, joissa on myös lukittavia pyöräsäilytystiloja.

6 Töölönlahden kunnostushanke: Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus

Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi tutkimusraportin: Helminen, J., Vahtera, E. Töölönlahden kunnostushanke. Töölönlahden nykytila ja meriveden juoksutuksen vaikutus ensimmäisten seitsemän vuoden aikana: http://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-05-14.pdf

Vuoden 2005 lopulla alettiin Töölönlahdelle johtaa vettä Humallahdelta tarkoituksena parantaa veden laatua. Vettä on johdettu avovesiaikaan 0,5 m3 s-1, jolloin veden vaihtuvuutta on saatu tehostettua huomattavasti.

Töölönlahden kunnostukselle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet vain osittain. Hygieeninen laatu on parantunut juoksutuksen jälkeen tavoitteiden vaatimalle tasolle ja levähaittoja esiintyy nykyään vain harvoin. Sen sijaan näkösyvyyden ja fosforipitoisuuden osalta on jääty tavoitteista, vaikka niissäkin on tapahtunut parannusta edeltävään tilaan verrattuna. Töölönlahden parempaa tilaa ylläpitävää juoksutusta on edelleen syytä jatkaa yhdessä jatkuvan tarkkailun kanssa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jos kunnostukselle asetetut tavoitteet halutaan täyttää, tulisi pohtia muita toimenpiteitä juoksutuksen ohelle.

7 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta vuonna 2013

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toimintaraportin vuodelta 2013 ja päättää, ettei raportti anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

8 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi tutkimusraportin Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013. Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014.

Helsingin ja Espoon sekä eräiden Keski-Uudenmaan kuntien jätevedet käsiteltiin vuonna 2013 Helsingin Viikinmäen ja Espoon Suomenojan jätevedenpuhdistamoissa. Viikinmäen puhdistamolta puhdistetut jätevedet johdettiin tunnelissa Katajaluodon eteläpuolelle ja Suomenojan puhdistamolta Gåsgrundet-saaren kaakkoispuolelle. Viikinmäen ja Suomenojan puhdistamojen yhteenlaskettu jätevesivirtaama vuonna 2013 oli 131,6 milj. km³ mikä oli noin 13,6 % vähemmän kuin edellisenä vuotena.

Vuonna 2013 Viikinmäen jätevedenpuhdistamon typpi- ja fosforipäästöt Suomenlahteen olivat 345 000 kg (-41,7 % verrattuna vuoteen 2012) ja 20 000 kg (-23,1 %). Suomenojan jätevedenpuhdistamon typen kuormitus mereen oli 597 000 kg (-6,6 %) ja fosforin kuormitus 11 100 kg ( -7,5 %).

9 Aluehallintoviraston päätös Länsisataman edustan väylän muuttamisesta

Ympäristölautakunta päättää merkitä tiedoksi aluehallintoviraston päätöksen nro 72/2014/2 (ESAVI/197/04.09/2013) Länsisataman väylän muuttamisesta ja päättää, ettei päätös anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Helsingin Sataman tarkoituksena on laajentaa Länsisataman väylän ja Saukonväylän väyläalueita risteilyliikennetarpeen mukaisiksi sekä parantaakseen väyläturvallisuutta alueella. Väylämuutostyöt edellyttävät ruoppausta ja louhintaa Jätkäsaaren ja Lauttasaaren välisellä merialueella. Väyläaluetta levennetään enimmillään noin 170 m.

Lauttasaarenselän matala on tarkoitus ruopata syvyyteen -10,1 m. Matalan nykyinen syvyys on noin 8 m ja matalikko on lähinnä kivikkoa ja kalliota. Ruoppausalueen pinta-ala on noin 0,3 ha ja ruoppausmassoja syntyy noin 2900 m³ktr. Ruoppausmassa koostuu pääasiassa louhittavista massoista. Ruoppausmassat on tarkoitus kokonaisuudessaan hyödyntää rantatäytöissä esim. Jätkäsaaren rannan täytöissä.

10 Ympäristölautakunnan lausunto Vaasan hallinto-oikeudelle Laajasalon entisen öljyhuoltoalueen maaperän puhdistamista koskevassa asiassa

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa kahdesta valituksesta, jotka Helsingin kaupunki ja Shell International Petroleum Company Limited ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeudelle.

Helsingin kaupungin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksen mukaan alueelle jää pilaantunutta maa-ainesta maanomistajan vastuulle maanvuokrasopimuksen vastaisesti. Shellin valitus koskee pääasiassa sitä, että päätöksessä määrätään poistamaan pilaantunutta maa-ainesta enemmän kuin riskinarvion mukaan on tarpeen.

Täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/8C5BE55D-C259-43ED-88C4-34771A56C0AD/Ymparistolautakunnan_lausunto_Vaasan_hallinto-oike.html

11 Kiinteistöyhtymä Asteritie 1-3:n omistajaosakkaiden hakemus luonnonmuistomerkin rauhoituksen lakkauttamiseksi

Ympäristölautakunta päättää, että Malmin kylän Asteritie 1-3:ssa kasvavan mantsurianjalopähkinäpuun (Juglans mandshurica) rauhoitusta ei lakkauteta, vaan puu juurineen säilyy edelleen rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä.

Kiinnostava case – täällä tarkemmin:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/AE7DBCF3-2CE7-41C4-A10A-1707F10FE8A9/Kiinteistoyhtyma_Asteritie_1-3n_omistajaosakkaiden.html

YMPÄRISTÖTERVEYSOSASTO

1 Ilmoitusasiat  

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/B8C3EDD6-945E-4DAD-B607-413C482B32DD/Ilmoitusasiat.html

2 Asetetun uhkasakon tuomitseminen terveydensuojelulain 51 §:n mukaisessa hallintopakkoasiassa

Ympäristölautakunta määrää Helsingin Nightclub Tähti Oy:n maksamaan ympäristölautakunnan päätöksessä 8.1.2013 § 16 asetetun uhkasakon. Sakon määrä on 15 000 euroa.

HOK-Elanto Liiketoiminta Oy velvoitettiin ympäristölautakunnan päätöksellä 8.1.2013 § 16 poistamaan ravintola DOM Helsinki Discothequen toiminnasta asuntoon osoitteessa Fredrikinkatu 40 aiheutuva meluhaitta siten, ettei ravintolassa soitettava musiikki aiheuta sosiaali- ja terveysministeriön antamien ohjearvojen ylityksiä asunnossa osoitteessa Fredrikinkatu 40. Toimenpiteet oli tehtävä 15.2.2013 mennessä.

Asukas ilmoitti ympäristökeskukselle meluhaitan jatkuvan kyseisestä ravintolasta maaliskuussa 2014. Ympäristökeskus totesi tarkastuksellaan 15.3.2014 melua koskevien ohjearvojen ylittyvän edelleen ja totesi, että asuntoon aiheutuvaa meluhaittaa ei ole poistettu määräyksestä huolimatta.

ELINTARVIKETURVALLISUUSOSASTO

1 Ilmoitusasiat

Ilmoitusasiat täällä:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Ymparistolautakunta/Suomi/Esitys/2014/Ymk_2014-06-10_Ylk_9_El/5DDC6228-5D47-4AD6-879F-CBFD676193E4/Ilmoitusasiat.html

PUHEENJOHTAJA

1 Kaupungin viranomaisten päätösten seuraaminen

YMPÄRISTÖJOHTAJA

6 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

* * *

Sinilevät kuriin ojitusta vähentämällä! Allekirjoita kansalaisaloite täällä:
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/15720

Metsätaloudellinen ojitus aiheuttaa merkittävää haittaa suomalaisille lähteille, puroille, järville, joille ja rannikkovesille. Metsämaaperästä ja soilta irronneet ravinteet, humus ja kiintoaines kulkeutuvat ojitusten kautta vesistöihimme, mikä edistää rehevöitymistä, sinileväkukintoja, umpeenkasvua, liettymistä, vesien tummumista, limoittumista sekä vesien tilan heikkenemistä ylipäätään. Metsäojitusten myötä heikentynyt veden laatu vaikeuttaa ja monin paikoin estää vesistöjen virkistys- ja talouskäyttöä. Se aiheuttaa haittoja myös järvien ja virtavesien kalastolle sekä heikentää monia vesilintukantoja. Suomen ainutlaatuisten vesistöjen pilaantuminen ei ole vain ekologinen tragedia – se on myös kulttuurinen ja taloudellinen menetys. 

Vesistöjemme ongelmat, kärjessä viime vuosina merkittävästi lisääntynyt sinileväongelma ja vesien tummuminen, ovat pääosin seurausta ihmisen tekemistä valinnoista – ja siksi myös ihmisen ratkaistavissa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen ei saa tapahtua kaikille tärkeiden vesistöjen ja virkistysmahdollisuuksien kustannuksella. Meillä on velvollisuus huolehtia, että maamme tuhannet siniset vesistöt pysyvät puhtaina ja kansallisen ylpeyden aiheina myös tulevaisuudessa. 

Aloite ei koske muuta ojitusta, kuten teiden tai kiinteistöjen kuivatusojitusta, vaan ainoastaan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen tähtäävää ojitusta ja muita vastaavia kuivatustoimenpiteitä. 

@ojitusten_haitat_kuriin #ojitusten_haitat_kuriin
Huh. Olen tehnyt seitsemän minuutin lihaskuntotreenin nyt joka ikinen aamu yhteensä 1050 kertaa peräkkäin. 

Tammikuun alussa vuonna 2020 aloitin tekemään seitsemän minuutin lihaskuntotreeniä joka aamu. Tätä aiemmin olin tehnyt jumpan tyypillisesti muutaman kerran viikossa. 

Ehdin tuolloin tehdä lihaskuntotreenin joka aamu yhteensä 1022 päivää putkeen kunnes 19.10.2022 olin kuumeessa (38,5) ja jumppa jäi tekemättä. 

Tämän jälkeen olen taas jatkanut treenin tekemistä automaattisesti ja säännöllisesti. Vasta nyt havahduin miettimään ja laskemaan kuinka monta päivää on kertynyt sitten lokakuun 2022. Huomasin, että päivittäinen putki onkin jo venynyt uuteen ennätykseen. 

Treeniä on tehty kodin lisäksi mm yöjunan hytissä, hotellihuoneissa, ystävien ja sukulaisten luona sekä mökkien pihoilla ja laitureilla. Pääsääntöisesti treeni on tehty kotona olohuoneessa, kuten tänään. Myös niinä päivinä kun olen juossut puolimaratonin, maratonin tai suorittanut täydenmatkan triathlonin tai meditoinut muuten koko päivän. Välillä energisenä ja välillä vähän väsyneenä. 

Yhdistävä tekijä on se, että treeni on tehty aina joka aamu ja olen siitä erittäin tyytyväinen. Sillä saan aina pienen aktivoinnin, lisäbuustin ja energiaa päivään. Onni on myös se, että matkalle ei ole sattunut vakavia sairastumisia tai loukkaantumisia. Muutenhan tämä ei olisi ollut mahdollista. 

Vuosien myötä tästä treenistä on tullut automaattinen tapa. Sellainen rutiini, jossa aika työskentelee puolestasi eikä sinua vastaan. Tarvitsisi nähdä erityistä vaivaa, jotta osaisin enää jättää treenin tekemättä. Pienellä investoinnilla voi tehdä ajan kanssa suuria asioita.
Voiko kirjoja kuunnella tai lukea liikaa? 

Viime vuonna huomasin, että yllättävän harvassa (tieto)kirjassa, joita kuuntelin oli kovin paljon mitään uutta. Tuntui, että vaikka kuuntelin itselleni vieraasta tai uudesta aiheesta kirjoja, toistivat ne samoja kaavoja, esimerkkejä ja tutkimuksia. Ja sama koski vähän romaanejakin. Juonen käänteet ja draaman kaari kävivät vähän turhan tutuiksi. 

Haluaisin kuitenkin kovasti nauttia hyvästä kirjallisuudesta. Tästä syystä mieleeni tuli ajatus, että tänä vuonna kuuntelen aiempina vuosina erityisen hyviksi kirjoiksi listaamiani kirjoja uudestaan. Kävin siis läpi kaikki kuuntelemani kirjat ja poimin sieltä noin 50 teosta. Keväällä kuuntelin nämä kaikki uudestaan. 

Joukossa on paljon hyviä kirjoja! Sellaisia, joita olen kuunnellut useamminkin kuin kaksi kertaa. Jotkut aiemmin hyviltä kuulostaneet kirjat taas eivät enää olleet yhtään niin mielenkiintoisia kuin ensimmäisellä kerralla. Kirjan sisältö kun luonnollisesti puhuttelee eri tavalla eri hetkissä ja elämäntilanteissa. Jos jotain pitää tämän pohjalta suositella, niin tässä on seitsemän kirjaa, jotka itselläni ovat kestäneet useamman kuuntelukerran ja joita kannattaa kuunnella tai lukea vaikka tämän syksyn aikana (jos et jostain syystä ole jo lukenut/kuunnellut näitä)

-Yuval Noah Harari: 21 oppituntia maailman tilasta
-Rutger Bregman: Hyvän historia
-Rutger Bregman: Moraalinen kunnianhimo
-James Clear: Pura rutiinit atomeiksi
-Hans Rosling: Faktojen maailma
-Malcolm Gladwell: Kuka menestyy ja miksi
-Berthold Gunster: Flip

Ehkä hiukan surullisena huomaan, että tähän listalle ei päässyt yhtään romaania, yhtään kotimaista kirjaa eikä yhtään muita kuin miesten kirjoittamia kirjoja.

Toki näiden lisäksi on paljon paperikirjoja ja klassikoita, jotka ovat kestäneet hyvin aikaa ja joita olen lukenut monta kertaa. Tässä esimerkiksi listaus aiemmin 10 merkityksellisestä kirjasta omassa elämässäni: 

https://leostranius.fi/2022/09/10-merkityksellista-kirjaa-elamani-aikana/
Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi

EDIT: Tässä oleva kuvituskuva on Purkutaidenäyttelystä 2025 Toni Esselin installaatiosta Hostile architecture.
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Seuraa minua Instagramissa