Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Lämpimät onnittelumme valinnastanne Suomen pääministeriksi. Toivotamme onnea ja rohkeutta matkaan!

Euroopan energiatulevaisuus ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 linjataan lokakuussa. On tärkeää, että jo loppuviikon Eurooppa-neuvosto vauhdittaa riittävien ja reilujen tavoitteiden asettamista, jotta Euroopan unioni voi lähettää positiivisen signaalin paitsi omille kansalaisilleen, myös muulle maailmalle ennen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin syyskuulle koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta New Yorkissa.

On jäsenmaiden omien etujen mukaista asettaa päästövähennystavoite, joka on huomattavasti suurempi, kuin nyt kaavailtu 40 prosentin vähennys EU:n sisäisin toimin. Vahvempi tavoite vähentäisi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta, tukisi kilpailukykyä, ruokkisi innovaatioita ja rohkaisisi myös muita maita vastaamaan ilmastokriisiin riittävän vakavin toimin. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinieluja ei heikennetä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan toimenpidesuunnitelman EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi. Uusille toimille on totisesti tilausta, sillä nykykehityksellä EU toisi yli puolet energiastaan ulkopuolelta vielä vuosina 2030 ja 2050.

Euroopan komission toukokuussa esittämä energiaturvallisuusstrategia tunnistaa sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tärkeän roolin energiantuonnin vähentämisessä, mutta ei esitä konkreettisia toimia niiden potentiaalin hyödyntämiseksi. Fraunhofer-instituutin selvitys(1) osoittaa, että yli 40 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä olisi teknistaloudellisesti toteutettavissa. Maakaasun tarvetta voitaisiin vähentää määrällä, joka ylittäisi EU:n koko kaasun tuonnin Venäjältä.

Vetoamme teihin, jotta tuette Eurooppa-neuvostossa seuraavia konkreettisia toimia:

✓ sovitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite, joka on selvästi suurempi kuin esitetty 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

✓ sisällytetään EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin sitova 40 prosentin energiansäästötavoite ja nostetaan reilusti uusiutuvan energian tavoitetta varmistaen samalla, että tavoite saavutetaan kestävällä tavalla;

✓ poissuljetaan joustomekanismeilla hankittujen kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä 75 prosenttia EU:n ulkopuolisista päästöoikeuksista on hankittu Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta kyseenalaisin ilmastohyödyin sen sijaan, että raha olisi investoitu puhtaan teknologian investointeihin jäsenmaissa;

✓ perustetaan kiireellisesti EU-rahoitusmekanismeja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien vauhdittamiseen;

✓ infrastruktuurihankkeissa priorisoidaan siirtoyhteydet, jotka edesauttavat EU:n energiamarkkinoiden yhdentämistä ja kaiken tuontienergian osuuden vähentämistä;

✓ muutetaan 2020 energiansäästötavoite sitovaksi ja laajennetaan energiatehokkuusdirektiivin vuotuinen peruskorjausvelvoite koskemaan myös muita, kuin julkisia rakennuksia.

Hälyttävät uutiset eräiden Länsi-Antarktiksen jäätiköiden peruuttamattomasta sulamisesta muistuttavat siitä, miten kiire fossiilisista polttoaineista luopumisella on. Väistämättömän muutoksen viivästyttäminen vain kasvattaa haasteita ja kokonaiskustannuksia. Pidättehän huolen siitä, että Euroopan 2030-tavoitteet kannustavat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kestävän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ryhdikkäämmästä otteesta hyötyisivät myös Euroopan talous sekä eurooppalaisten terveys ja työllisyys.

Kunnioittavin terveisin,

– Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic sini.harkki@greenpeace.org, p. 050 582 1107
– Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700
– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry leo.stranius@luontoliitto.fi, p. 040 754 7371
– Angi Mauranen puheenjohtaja, Maan ystävät ry angi.mauranen@maanystavat.fi
– Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry eero.yrjo-koskinen@sll.fi, p. 050 347 8778
– Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi liisa.rohweder@wwf.fi, p. 040 840 7461
– Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi ry sarianna@350suomi.org

__
(1) Fraunhofer ISI (2013) Analysis of a European Reference Target System for 2030. Coalition for Energy Savings. Ks. http://www.isi.fraunhofer.de/isi-en/x/projekte/2030-target-system.php

Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!
Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025