Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Lämpimät onnittelumme valinnastanne Suomen pääministeriksi. Toivotamme onnea ja rohkeutta matkaan!

Euroopan energiatulevaisuus ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 linjataan lokakuussa. On tärkeää, että jo loppuviikon Eurooppa-neuvosto vauhdittaa riittävien ja reilujen tavoitteiden asettamista, jotta Euroopan unioni voi lähettää positiivisen signaalin paitsi omille kansalaisilleen, myös muulle maailmalle ennen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin syyskuulle koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta New Yorkissa.

On jäsenmaiden omien etujen mukaista asettaa päästövähennystavoite, joka on huomattavasti suurempi, kuin nyt kaavailtu 40 prosentin vähennys EU:n sisäisin toimin. Vahvempi tavoite vähentäisi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta, tukisi kilpailukykyä, ruokkisi innovaatioita ja rohkaisisi myös muita maita vastaamaan ilmastokriisiin riittävän vakavin toimin. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinieluja ei heikennetä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan toimenpidesuunnitelman EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi. Uusille toimille on totisesti tilausta, sillä nykykehityksellä EU toisi yli puolet energiastaan ulkopuolelta vielä vuosina 2030 ja 2050.

Euroopan komission toukokuussa esittämä energiaturvallisuusstrategia tunnistaa sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tärkeän roolin energiantuonnin vähentämisessä, mutta ei esitä konkreettisia toimia niiden potentiaalin hyödyntämiseksi. Fraunhofer-instituutin selvitys(1) osoittaa, että yli 40 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä olisi teknistaloudellisesti toteutettavissa. Maakaasun tarvetta voitaisiin vähentää määrällä, joka ylittäisi EU:n koko kaasun tuonnin Venäjältä.

Vetoamme teihin, jotta tuette Eurooppa-neuvostossa seuraavia konkreettisia toimia:

✓ sovitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite, joka on selvästi suurempi kuin esitetty 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

✓ sisällytetään EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin sitova 40 prosentin energiansäästötavoite ja nostetaan reilusti uusiutuvan energian tavoitetta varmistaen samalla, että tavoite saavutetaan kestävällä tavalla;

✓ poissuljetaan joustomekanismeilla hankittujen kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä 75 prosenttia EU:n ulkopuolisista päästöoikeuksista on hankittu Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta kyseenalaisin ilmastohyödyin sen sijaan, että raha olisi investoitu puhtaan teknologian investointeihin jäsenmaissa;

✓ perustetaan kiireellisesti EU-rahoitusmekanismeja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien vauhdittamiseen;

✓ infrastruktuurihankkeissa priorisoidaan siirtoyhteydet, jotka edesauttavat EU:n energiamarkkinoiden yhdentämistä ja kaiken tuontienergian osuuden vähentämistä;

✓ muutetaan 2020 energiansäästötavoite sitovaksi ja laajennetaan energiatehokkuusdirektiivin vuotuinen peruskorjausvelvoite koskemaan myös muita, kuin julkisia rakennuksia.

Hälyttävät uutiset eräiden Länsi-Antarktiksen jäätiköiden peruuttamattomasta sulamisesta muistuttavat siitä, miten kiire fossiilisista polttoaineista luopumisella on. Väistämättömän muutoksen viivästyttäminen vain kasvattaa haasteita ja kokonaiskustannuksia. Pidättehän huolen siitä, että Euroopan 2030-tavoitteet kannustavat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kestävän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ryhdikkäämmästä otteesta hyötyisivät myös Euroopan talous sekä eurooppalaisten terveys ja työllisyys.

Kunnioittavin terveisin,

– Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic sini.harkki@greenpeace.org, p. 050 582 1107
– Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700
– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry leo.stranius@luontoliitto.fi, p. 040 754 7371
– Angi Mauranen puheenjohtaja, Maan ystävät ry angi.mauranen@maanystavat.fi
– Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry eero.yrjo-koskinen@sll.fi, p. 050 347 8778
– Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi liisa.rohweder@wwf.fi, p. 040 840 7461
– Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi ry sarianna@350suomi.org

__
(1) Fraunhofer ISI (2013) Analysis of a European Reference Target System for 2030. Coalition for Energy Savings. Ks. http://www.isi.fraunhofer.de/isi-en/x/projekte/2030-target-system.php

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa