Avoin kirje pääministeri Alexander Stubbille

Stubb-eduskunta-Kuva-Valtioneuvoston kansliaLähetimme keskeisten ympäristö- ja kehitysjärjestöjen nimissä 23.6.2014 avoimen kirjeen tuoreelle pääministeri Alexander Stubbille koskien loppuviikon Eurooppa-neuvoston kokousta.

Toivomme pääministeriltä ja Suomelta toimia mm. EU:n päästövähennystavoitteen tiukentamiseksi sekä sitovan energiasäästötavoitteen asettamiseksi.

Alla lähettämämme kirje kokonaisuudessaan.

Ympäristö- ja kehitysjärjestöjen kirje pääministeri Alexander Stubbille

Arvoisa pääministeri Alexander Stubb,

Lämpimät onnittelumme valinnastanne Suomen pääministeriksi. Toivotamme onnea ja rohkeutta matkaan!

Euroopan energiatulevaisuus ja ilmastotavoitteet vuodelle 2030 linjataan lokakuussa. On tärkeää, että jo loppuviikon Eurooppa-neuvosto vauhdittaa riittävien ja reilujen tavoitteiden asettamista, jotta Euroopan unioni voi lähettää positiivisen signaalin paitsi omille kansalaisilleen, myös muulle maailmalle ennen YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin syyskuulle koolle kutsumaa ilmastohuippukokousta New Yorkissa.

On jäsenmaiden omien etujen mukaista asettaa päästövähennystavoite, joka on huomattavasti suurempi, kuin nyt kaavailtu 40 prosentin vähennys EU:n sisäisin toimin. Vahvempi tavoite vähentäisi Euroopan riippuvuutta tuontienergiasta, tukisi kilpailukykyä, ruokkisi innovaatioita ja rohkaisisi myös muita maita vastaamaan ilmastokriisiin riittävän vakavin toimin. Samanaikaisesti tulee huolehtia siitä, että hiilinieluja ei heikennetä.

Maaliskuun Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota laatimaan toimenpidesuunnitelman EU:n energiariippuvuuden vähentämiseksi. Uusille toimille on totisesti tilausta, sillä nykykehityksellä EU toisi yli puolet energiastaan ulkopuolelta vielä vuosina 2030 ja 2050.

Euroopan komission toukokuussa esittämä energiaturvallisuusstrategia tunnistaa sekä energiatehokkuuden että uusiutuvan energian tärkeän roolin energiantuonnin vähentämisessä, mutta ei esitä konkreettisia toimia niiden potentiaalin hyödyntämiseksi. Fraunhofer-instituutin selvitys(1) osoittaa, että yli 40 prosentin energiansäästö vuoteen 2030 mennessä olisi teknistaloudellisesti toteutettavissa. Maakaasun tarvetta voitaisiin vähentää määrällä, joka ylittäisi EU:n koko kaasun tuonnin Venäjältä.

Vetoamme teihin, jotta tuette Eurooppa-neuvostossa seuraavia konkreettisia toimia:

✓ sovitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite, joka on selvästi suurempi kuin esitetty 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä;

✓ sisällytetään EU:n 2030 energia- ja ilmastopakettiin sitova 40 prosentin energiansäästötavoite ja nostetaan reilusti uusiutuvan energian tavoitetta varmistaen samalla, että tavoite saavutetaan kestävällä tavalla;

✓ poissuljetaan joustomekanismeilla hankittujen kansainvälisten päästöyksiköiden käyttö päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Tähän mennessä 75 prosenttia EU:n ulkopuolisista päästöoikeuksista on hankittu Venäjältä, Ukrainasta ja Kiinasta kyseenalaisin ilmastohyödyin sen sijaan, että raha olisi investoitu puhtaan teknologian investointeihin jäsenmaissa;

✓ perustetaan kiireellisesti EU-rahoitusmekanismeja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysjärjestelmien vauhdittamiseen;

✓ infrastruktuurihankkeissa priorisoidaan siirtoyhteydet, jotka edesauttavat EU:n energiamarkkinoiden yhdentämistä ja kaiken tuontienergian osuuden vähentämistä;

✓ muutetaan 2020 energiansäästötavoite sitovaksi ja laajennetaan energiatehokkuusdirektiivin vuotuinen peruskorjausvelvoite koskemaan myös muita, kuin julkisia rakennuksia.

Hälyttävät uutiset eräiden Länsi-Antarktiksen jäätiköiden peruuttamattomasta sulamisesta muistuttavat siitä, miten kiire fossiilisista polttoaineista luopumisella on. Väistämättömän muutoksen viivästyttäminen vain kasvattaa haasteita ja kokonaiskustannuksia. Pidättehän huolen siitä, että Euroopan 2030-tavoitteet kannustavat energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian kestävän potentiaalin täysimääräiseen hyödyntämiseen. Ryhdikkäämmästä otteesta hyötyisivät myös Euroopan talous sekä eurooppalaisten terveys ja työllisyys.

Kunnioittavin terveisin,

– Sini Harkki, maajohtaja, Greenpeace Nordic sini.harkki@greenpeace.org, p. 050 582 1107
– Timo Lappalainen, toiminnanjohtaja, Kepa ry timo.lappalainen@kepa.fi, p. 050 317 6700
– Leo Stranius, toiminnanjohtaja, Luonto-Liitto ry leo.stranius@luontoliitto.fi, p. 040 754 7371
– Angi Mauranen puheenjohtaja, Maan ystävät ry angi.mauranen@maanystavat.fi
– Eero Yrjö-Koskinen, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto ry eero.yrjo-koskinen@sll.fi, p. 050 347 8778
– Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi liisa.rohweder@wwf.fi, p. 040 840 7461
– Sarianna Mankki, puheenjohtaja, 350 Suomi ry sarianna@350suomi.org

__
(1) Fraunhofer ISI (2013) Analysis of a European Reference Target System for 2030. Coalition for Energy Savings. Ks. http://www.isi.fraunhofer.de/isi-en/x/projekte/2030-target-system.php

Paljonko tekoälyhaku aiheuttaa päästöjä? Googlen mukaan yksi tekstipohjainen tekoälyhaku aiheuttaa noin 0,03 gCO2e päästöt ja vastaavasti yksi ChatGPT-haku aiheuttaa noin 0,04 gCO2e päästöt. Kuvan tuottaminen saattaa kuluttaa jopa 100 kertaa ja viiden sekunnin HD videoklippi lähes 60 000 kertaa enemmän energiaa kuin tekstihaku.

Googlen laskelmasta näyttää kuitenkin puuttuvan mm verkko-operaattorin päästöt, käyttäjän koneen energiankulutus ja erityisen merkittävänä tekijänä tekoälyn koulutukseen käytetty energia. 

Lisäksi on hyvä muistaa, että Googlen ja monien muiden teknologiayhtiöiden alustoilla edelleen jaetaan ilmastonmuutoksen kieltämiseen tai vähättelyyn liittyvää sisältöä ja tarjotaan alustaa fossiiliyhtiöiden mainonnalle. 

Täällä tarkemmin: 
https://leostranius.fi
Miksi urheilen niin paljon? Tätä kysymystä olen viime vuosina kysynyt usein itseltäni, kun olen huomannut liikuntamäärieni nousseen yli 15 tuntiin viikossa. Eikö vähempikin riittäisi? Kansalliset liikuntasuositukset kun täyttyisivät jo 2,5 tunnin viikoittaisella liikunnalla. 

Suurin syy suurille treenimäärille on liikunnan tuottama välitön vaikutus hyvinvointiin ja onnellisuuteen sekä siihen, että hyvässä kunnossa jaksaa paremmin tehdä itselle merkityksellisiä asioita. On palkitsevaa kehittää hyviä rutiineja ja tapoja juuri liikunnan kaltaiseen harrastukseen monen muun tekemisen sijaan. Vaikka omia sairastumisia ei tietenkään voi valita tai hallita niin hyvässä kunnossa sairastumisen tai onnettumuuksien riski on tilastollisesti pienempi. Lisäksi olen huomannut, että itselläni on motivoivaa nähdä miten päivittäiset liikuntasuoritukset kasautuvat suureksi kokonaisuudeksi kuukausien, vuosien ja jopa vuosikymmenten myötä. 

Itseäni liikunnassa motivoi välittömän hyvänolon lisäksi erityisesti kertynyt ja kasautuva hyöty. Kun pitää kirjaa päivittäisistä harjoituksista ja liikuntamääristä, huomaa, että esimerkiksi vuosien ja vuosikymmenten myötä niistä kertyy aikamoinen kokonaisuus. Varsinkin loppuvuosi tuntuu itselläni olevan aina vähän ”sadonkorjuujuhlaa” kun erilaiset määrät ja tavoitteet tulevat täyteen. 

Esimerkiksi tätä kirjoittaessa olin juuri käynyt juoksemassa vuoden 10. puolimaratonin. Olen nyt juossut vuoden 2020-jälkeen joka vuosi vähintään tuon 10 puolikasta ja yhteensä 83 puolimaratonia. Vuodesta 2010 lähtien niitä on kertynyt yhteensä 130. Tai tällä hetkellä olen pyöräillyt tänä vuonna yhteensä noin 5700 kilometriä ja vuodesta 2020 lähtien yhteensä 40 161 km eli juuri sopivasti maapallon ympärysmittaa vastaavan matkan. Tieto näistä kasautuvista tunneista, kilometreistä ja juoksukerroista tekee minut onnelliseksi. Se tuottaa hyvää oloa, aikaa ja terveyttä nyt ja tulevaisuudessa. 

Kirjoittelin tästä aiheesta vähän enemmän www.leostranius.fi
Laskin triathlon-harrastuksen päästöt. Itselläni ne ovat noin 716 kgCO2e vuodessa. Tyypillisen täysmatkan triathlonia harrastavan päästöt saattavat olla lähes kymmenkertaiset eli oman arvioni mukaan 6647 kgCO2e vuodessa. 

Mihin tämä suhteutuu? Keskimääräisen suomalaisen koko vuoden aikana aiheuttamat kaikki CO2-päästöt ovat noin 10 tonnia ja omani ovat noin pari tonnia. Kestävä taso, johon kaikkien pitäisi päästä vuoteen 2030 mennessä on noin 2,5 tonnia ja vuoteen 2050 mennessä 0,7 tonnia. 

Suurin osa päästöistä triathlonissa aiheutuu mahdollisiin harjoitusleireihin ja kilpailuihin osallistumisesta sekä harjoittelusta ja siihen vaadittavasta lisäenergiasta (ruuasta). Lisäksi päästöjä tulee tietysti myös harjoituksiin kulkemisesta, harjoittelupaikoista ja varustehankinnoista. Varmasti jotain muitankin osa-alueita on ja kaikkea tuskin tulee tällä pikaselvityksellä huomioiduksi. Jostain on kuitenkin hyvä aloittaa. Olen enemmän kuin kiitollinen kaikista korjauksista ja tarkennuksista näihin laskelmiin. 

Täällä tarkempi laskelma ja suositukset päästöjen vähentämiseksi: https://leostranius.fi

#triathlon @helsinkitriathlon
Muistoja 10-vuoden takaa. Oli silloin aika yllättävää ja hämmentävää löytää itsensä taidenäyttelystä. 

Teos: @samilukkarinen
Third Rock täytti tänään 5-vuotta! 

Reilu viisi vuotta sitten keskellä koronapandemiaa aloimme pohtia silloisen T-Media Relations Oy nimen ja brändin uusimista. Lopulta Sari Kuvaja, @harrileinikka @riding_n_butterflywings ja @anurasanen (ja oli mukana varmasti moni muukin) kanssa saatiin valmista ja 18.8.2020 oli kaupparekisteri-ilmoitukset hoidettu, verkkosivu pystyssä sekä tiedote lähdössä asiakkaille. 

Third Rock Finland oli saanut alkunsa. 

Mitä me ollaan sitten viiden vuoden aikana tehty? Katsoin nopeasti, että ollaan toteutettu karkeasti: 

-noin 700 projektia
-palveltu noin 300 asiakasta
-tehty noin neljä miljoonaa euroa liikevaihtoa
-tehty hommia noin 50 henkilötyövuotta

Ja toivottavasti myös onnistuttu vähentämään päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta sekä vahvistamaan kiertotaloutta, ihmisoikeuksia ja fiksua liiketoimintaa. 

Monenlaisia maailman muutoksia ja tilanteita on viiden vuoden aikana ehtinyt tapahtua ja monessa liemessä ollaan oltu, kun ollaan kasvettu kolmen henkilön yrityksestä nyt 17 henkilön organisaatioksi.

Tavoitteena on edelleen vauhdittaa organisaatioita haittoja vähentävästä niin kutsutusta ”vastuullisesta liiketoiminnasta” kohti planetaarista liiketoimintaa eli kohti sitä, että organisaatiot edistävät kestävyysmuutosta eivätkä vain minimoi omia haittoja tai pahimmillaan jarruta muutosta. Tässä riittää vielä tehtävää näin ilmastokriisin ja luontokadon aikakaudella. 

Hyvää syntymäpäivää Third Rock! On tämä kyllä ollut ihmeellinen ja elämää muuttava matka kaikkien teidän kanssa, jotka olette tavalla tai toisella olleet vuosien varrella mukana.

Ja mitä kaikkea onkaan vielä luvassa!

#thirdrock #vastuullisuus #planetaarinenliiketoimibta
Kirjasuositus: Ossi Nyman: Alkuhuuto

Jostain selittämättömästä syystä olen tykännyt Nymanin romaanien karuttomasta kuvailusta paljon. Alkuhuuto on näistä romaaneista kuitenkin ehjin ja paras. Suorastaan huikea. 

Toivo on 46-vuotiaana bussinkuljettajana valmis eläkkeelle. Marjut istuu lähikaupan kassalla ja hakee iloa elämään salasuhteista. Faith on suomeen kotoutunut maahanmuuttokriittinen maahanmuuttaja. 

Kolme elämää, jotka kiinnittyvät vahvasti toisiinsa. 

Upea kuvaus suomalaisesta mielenmaisemasta ja keskiluokkaisuuden reunalla elämisen arjesta. Tavallisuuden kaipuusta.

Häiritsevää on vain ajan hengen mukainen ajallinen epäsymmetrisyys ja absurdi loppuratkaisu. Ja ehkä juuri tämä häiritsevyys tekee kirjasta lopulta täydellisen. 

#kirjat #kirjagram #ossinyman #alkuhuuto @ossijanyman @teoskustantamo
#kilpisjärvi #tromso #narvik #luleå #haaparanta #tornio #lofoten #norway #sweden #finland
Ranskan ympäriajon videopätkiä katsellessa huomasin, että ammattipyöräilijä Tadej Pogacarilla oli pyörässä aina Hulk-tarra antamassa tsemppiä polkemiseen. 

Sain itsekin omaan pyörään nyt lapselta Leo-leijona-tarran. Saa nähdä nousevatko keskinopeudet.
Voiko Lofooteille matkustaa Helsingistä maatapitkin ilman autoa? Tietysti voi. Tehtiin 13-vuotiaan lapsen kanssa kahdestaan autovapaa maatapitkin matka. 

Pohjoisen kaarros Jäämerelle ja Lofooteille kulki seuraavasti: Helsinki-Rovaniemi-Kilpisjärvi-Tromsa-Narvik-Svolvaer-Narvik-Luleå-Haaparanta/Tornio-Kemi-Helsinki. 

Reissun päästöt olivat yhteensä noin 213 kgCO2e, joka vastaa noin 1568 km autolla ajoa. Lentämällä paikan päälle olisi jäänyt moni hieno paikka näkemättä ja kokematta ja päästöt olisivat olleet yli tuplasti enemmän eli noin 565 kgCO2e. 

Lue matkapäiväkirja, reitti ja arviot päästöistä sekä lopuksi yhteenveto ja pohdinnat mahdollisista muista vaihtoehdoista osoitteesta www.leostranius.fi

Pahoittelut verkkosivujen pitkästä tekstistä, mutta ehkä tästä voi olla iloa ja hyötyä jollekin, joka suunnittelee vastaavaa matkaa. 

#norja #lofootit #lappi
Saana 

#saana #saanatunturi #kilpisjärvi
Kilpisjärvi ja Saanan huippu. Seuraavaksi kohti Norjaa.