Ekoisi: Ekotehostumisen harha

Annukka ja vauvan ensihymyTänä keväänä olen päässyt ihastelemaan uuden elämän ihmettä kun perheeseemme syntyi vauva.

Vitsailin ystävilleni, että kotimme ekotehokkuus parani vauvan myötä, kun neljän hengen kotitaloudellamme onkin käytössä enää 15 neliötä henkeä kohden aiemman 20 neliön sijaan.

Keskimäärin suomalaisilla on käytössään noin 40 neliötä henkeä kohden.

Käytäntö on kuitenkin teoriaa ihmeellisempi.

Asuntomme ei ole pienentynyt. Todellisuudessa kotitaloutemme luonnonvarojen kulutus on kasvanut. Muutaman viikon ikäisen vauvan kanssa pesukone pyörii tiuhaan tahtiin ja sähkönkulutus on lisääntynyt.

Uusia tavaroita, neliöitä tai autoa ei ole tarvinnut kuitenkaan hankkia. Vauvan tarvikkeet, vaatteet ja kestovaipat olemme hankkineet tai saaneet ystäviltä käytettyinä. Kannattaa kuitenkin muistaa heijastusvaikutukset. Se, että hankimme jotain käytettynä, saattaa hyvin lisätä kulutuspainetta toisaalla.

Sama ekotehostumisen harha näkyy yhteiskunnassa laajemminkin. Nollaenergiatalojen ja energiaremonttien hyödyt jäävät saamatta, jos ihmisillä on käytössään yhä enemmän neliöitä esimerkiksi kakkosasuntojen tai kesämökkien myötä.

Uusien vähäpäästöisten autojen hankkiminen on yhtä tyhjän kanssa, jos autokanta lisääntyy eivätkä vanhat autot poistu käytöstä.

Luomulihan syöminen on kiva juttu, mutta jos lautasellamme on yhä useampana päivänä eläinperäisiä tuotteita, kasvaa samalla aiheuttamamme ympäristökuorma.

Vaikka yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta, on nykyisen liikakulutuksen taustalla tietysti se, että meitä on maapallolla liikaa suhteessa käyttämiimme resursseihin.

Harvoin lasten hankinnan yhteydessä asiaa kuitenkaan pohditaan, vaikka on selvää, että yksilön tekemistä valinnoista juuri lisääntyminen on ympäristön näkökulmasta todennäköisesti kaikkein merkittävin.

Vauva on toki ihana. Seuraavaksi pitää vain toivoa, että uudesta ihmisyksilöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä ympäristötietoinen kansalainen.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Luonto-Liiton kulutus.fi-sivuilla

Perjantaina 3,2 km uintia ja 32 km pyöräilyä
Lauantaina 95 km pyöräilyä
Sunnuntaina 21,15 km juoksua ja 24 km pyöräilyä
Joka aamu 15 min venyttelyt ja lihaskuntotreeni

Siinä sivussa dronella lennättämisen harjoittelua.
Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”