Osallistuin keskiviikkona 2.4. klo 11.30-13.00 Ylen nettisivujen livekeskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.
Minun lisäkseni keskustelussa olivat mukana Ilmatieteen laitoksen johtaja Mikko Alestalo ja maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
Kysymyksiä tuli 1,5 tunnin aikana satoja. Ylen toimitus valitsi kommenttivirrasta ne kysymykset, joihin halusi meidän vastaavan.
Keskustelun jälkeen Yle keräsi omille sivuilleen kaikkein mielenkiintoisimmat kysymykset ja vastaukset. Aihetta käsiteltiin myös pääuutislähetyksessä. Ohessa vielä omat vastaukseni Ylen poimimiin kysymyksiin.
10 kysymystä ja vastausta ilmastonmuutoksesta:
1. Onko varmaa, että ilmastonmuutos on ihmisen aiheuttama?
Leo Stranius:
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on selvä tosiasia. Esiteolliseen aikaan verrattuna lämpötila on noussut 0,85 astetta ja kolme viimeisintä vuosikymmentä ovat olleet lämpimämpiä kuin yksikään aiempi koko mittaushistorian aikana (vuodesta 1850 lähtien). Samaan aikaan jäätiköiden sulaminen on kiihtynyt, merenpinta noussut ja sään ääri-ilmiöt lisääntyneet. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus on korkeimmillaan 800 000 vuoteen ja noussut 40 prosenttia esiteolliseen aikaan verrattuna.
2. Milloin ihmisperäinen ilmastonmuutos alkaa näkyä Suomessa?
Leo Stranius:
Muutos näkyy jo nyt. Lämpötila on Suomessakin noussut ja sään ääri-ilmiöt jonkin verran lisääntyneet. Kevät on esimerkiksi Luonto-Liiton Kevätseurannassa kerättyjen havaintojen mukaan aikaisemmassa kuin koskaan aiemmin.
3. Onko ilmastonmuutos Suomen maanviljelylle uhka vai mahdollisuus?
Leo Stranius:
Tutkija Kaija Hakala MTT:stä (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) esitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomelle IPCC:n toisen osaraportin julkaisutilaisuudessa maanantaina. Hänen mukaansa yli neljän asteen lämpeneminen Suomessa tai globaalisti ylittää maatalouden ja ruuan tuotannon sopeutumiskyvyn rajat.
4. Millä konkreettisilla toimilla Suomen maatalous voi varautua muutokseen?
Leo Stranius
Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion 10 hyvää teesiä ilmastonmuutokseen sopeutumisesta täällä: Miksi sopeutuminen ilmastonmuutokseen on Suomelle tärkeää
5. Millaisia sään ääri-ilmiöitä Suomeen on tulevaisuudessa odotettavissa?
Leo Stranius:
Ilmastonmuutos tuo mukanaan kovempia hellekausia, rankempia sateita ja tulvia sekä ajoittaisia kuivuusjaksoja.
6. Miten maamme infrastruktuuri kestää sään myllerryksiä?
Leo Stranius:
Monin paikoin infrastruktuuria, esimerkiksi viemäriverkostoa, ei ole mitoitettu sen mukaan, että esimerkiksi rankkasateita ja tulvia esiintyy tulevaisuudessa huomattavasti useammin kuin aiemmin. Uskoisin, että Suomessa rakennuskanta kestää suhteellisen hyvin. Ilmastonmuutoksen tärkeimmät suorat vaikutukset rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät maaperän ominaisuuksien ja tulvavaara-alueiden muuttumiseen.
7. Onko ihmiskunnan mahdollista sopeutua muutokseen, vai kuljemmeko kohti väistämätöntä tuhoa?
Leo Stranius:
Toivottomuus on moraalitonta. Kyllä ihmiskunnalla on omasta mielestäni vielä hyvät mahdollisuudet hillitä katastrofaalista ilmaston lämpenemistä ja sopeutua vääjäämättömään muutokseen. Osaamista, resursseja ja teknologiaa on. Tarvitaan poliittista tahtoa päästöjen vähentämiseksi. Uskon, että poliittista tahtoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi kyllä riittää.
8. Miten mahdollinen merenpinnan voimakas nousu vaikuttaisi Suomeen?
Leo Stranius:
Tämänhetkisten arvioiden mukaan merenpinta nousee Suomenlahdella 90 cm, selkämerellä 65 cm ja Perämerellä 30 cm vuosisadan loppuun mennessä.
9. Onko myös Suomeen odotettavissa ilmastopakolaisten virtoja?
Leo Stranius:
IPCC on arvioinut, että maailmassa on 200 miljoonaa ilmastopakolaista vuoteen 2050 mennessä. Suurin osa tästä on kuitenkin maiden sisäistä muuttoliikettä eli Suomessa tämä ei välttämättä näy vielä kovin paljon.
10. Voiko yksittäinen ihminen hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä autoilua tai lihansyöntiä?
Leo Stranius:
Yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä suurin osa syntyy asumisesta, liikkumisesta ja ruuasta. Eli kyllä autoilun vähentäminen ja kasvisruuan lisääminen ovat yksilön näkökulmasta hyviä konsteja vähentää päästöjä. Yksilön valinnoilla ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä. Tarvitaan myös muun muassa kansainvälistä sopimista, taloudellisia ohjauskeinoja, lainsäädäntöä ja verotusta.
Ihan oikeasti tarvittaisiin ymmärrys, että väestö ja kulutus täytyy oikeasti lähteä nopeaan laskuun. Nyt tämä teknologiakeskeisyys vie aivan väärille urille, kun annetaan olettaa, että vaihtamalla teknologiaa nuo kaksi voivat jatkaa loputonta kasvua. Helpointa lienee ajatella asia maantieteellisenä tilana, johon ei nyt vaan sovi loputon kasvu, jos haluaa jättää jäljelle jotakin muutakin kuin ihmisen rakentamat asiat. Oikeastaan on moraalitonta äänestää sellaisia, jotka uskottelevat muuta. Itse ajattelin jättää äänestämättä ihan protestiksi tämän takia, kun politiikka on kaikilla pelkkää talouskasvua, joka vaatii kasvavan väestön ja kulutuksen. Itse en halua loputtomasti edes vihreitä taloja tai voimaloita täyttämään maailmaa.
Ehkä on hullun hommaa edes ajatella ihmiskuntaa ilman talouskasvua ja kasvavaa väestöä, mutta minusta aidosti hullua on pistää kokonainen planeetta tietoisesti pilalle. Valitettavaa, että puolueista ei löydy tässä asiassa apua ja kasvukriitikot ajetaan niistä ulos. Sinänsä systeemin ulkopuolelta itse systeemin järjettömyys näyttäytyy vielä selvemmin ja huomaa miten paljon kaikkea turhaa monimutkaisuutta siinä on. Mieletöntä huomata miten lähes koko kansakuntaa ajaa ihan toiset tavoitteet kuin itseä, eikä oma ymmärrys näe koko hommassa mitään järkeä, vaikka muodollisesti järkevimmät kai tätä touhua johtaa.