Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Energiakäänteen taloudellisia vaikutuksia ovat olleet uudet työpaikat, jotka ovat vaikuttaneet monen kunnan ja kaupungin talouteen. Toisaalta sähkön hinta erityisesti kuluttajille on noussut.

Kansantaloudellisesti energiakäänne on tuonut joukon positiivisia vaikutuksia. Uuden energiainfrastruktuurin rakentamisen myötä syntyy uusia vientimahdollisuuksia samalla kun fossiilisten energialähteiden tuonnin ja subventoinnin kustannukset pienenevät. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden syöttötariffit vaikuttavat sähkönhinnan nousun kautta ihmisten ostovoimaan.

Kokonaisuudessaan Mikko Rissasen mukaan energiakäänteen alkuvaiheessa vaikutukset kansantuloon ja työllisyyteen ovat olleet selvästi plusmerkkiset vaikka samaan aikaan muutoksen alkuvaiheessa myös investointikustannukset ovat suurimmillaan.

Mitä muita vaikutuksia Saksan energiakäänteellä on ollut? Ohessa vielä lista toimikunnalle esitettyjä huomioita:

Tasa-arvoinen energiakäänne

– Kunnat ja tavalliset saksalaiset hyötyneet taloudellisesti. Monet kunnat pyrkivät energiaomavaraisuuteen. Hyödyt edellyttävät kunnilta aktiivisuutta.
– Uusiutuva energia työllistää 370 000 ihmistä.
– Työvoimavaikutus positiivinen. Ei ole kasvattanut julkista sektoria, alueellisia voittajia ja häviäjiä. Pohjoiset ja itäiset alueet hyötyneet.
– Ei merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon, mutta kustannusten tasainen jakautuminen eri yhteiskuntaluokkien, toisaalta elinkeinoelämän ja kuluttajien välillä herättää keskustelua.
– Kasvanut sähkölasku, syöttötariffin rahoitus lisämaksulla. Kuormittaa pienituloisia. Energiaintensiivisellä teollisuudella vapauksia.
– Pelkoa uuden infrastruktuurin rakentamisesta johtuvista lähiympäristönmuutoksista – NIMBY. Vuoropuhelun tarpeeseen on herätty myöhään.
– Kritiikkiä on esitetty päästövähennysten hitaudesta.

Toivottavasti energiakäänne rantautuu pian myös Suomeen. Saksan mallia ei varmasti sellaisenaan kannata kopioida tänne meille, vaan pikemminkin hyödyntää mieluummin sen parhaimmat puolet.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?”

  1. Taitaa lopulta tuo uusiutuvienkin rakentaminen olla vain teollisuuden viemistä sinne missä sitä ei vielä ole ollut. Olisipa niin, että rakennettaisiin kyliä, tai paremminkin muunnettaisiin nykyisiä asuinalueita omavaraisiksi kyliksi omalla tuulimyllyllä tai monella pienellä, joista saisi sitten vain perustarpeisiin sähkön eikä talouden kasvattamiseen ja hömppään, kuten palvelinsaleihin ja sähköautoiluun. Saman toki ajaisi kehittynyt aurinkosähkökin. Halkometsää sitten tarpeeksi vieressä. Silloin voisi olla enemmän innoissaan uusiutuvistakin – nyt näen mielessäni vain valtavia tuulipuistoja ja joka paikkaan työntyviä sähkölinjoja. Nekin osana talouden kasvattamista, jotka pakottavat sitten omalta osaltaan rakentamaan lisää tuulipuistoja ja muuta. Ihan samassa resursseja syövässä kierteessä ollaan kuin fossiilistenkin kanssa. Jos on hiilen hankkiminen tuhoavaa puuhaa, niin ei ne metallitkaan tyhjästä tule aurinkopaneeleihin tai tuulimyllyihin. Toki polttoaineeton tuotanto on paljon terveellisempää ihmiselle käytön aikana, mutta haittaa noistakin on ihan tarpeeksi muulle elämälle.

    Olinkohan ainoa joka ei ollut kovin innoissaan tuosta uudesta jättitehtaasta? Syö aika paljon metsää ja hiilenkin sitoutumisaika lyhenee taas tuon käyttämän puun osalta. Samalla huomasin kuinka toivotonta olisi olla poliitikko, kun tuollaisen vastustaminen olisi heti välitön poliittinen itsemurha. Nähtävästi ne ovat oikeassa jotka sanovat, että mitään ei ole tehtävissä, kun tämä juna vain menee kiihtyvää vauhtia laput silmillään kun systeemissä ei ole mitään muuta suurta kannustinta kuin kasvu. Lopulta kasvu syö tulevaisuuden myös ihmiseltä, eikä vain muilta otuksilta. Liekö havupuillakaan sellaista tulevaisuutta ilmastonmuutoksen nopeutuessa, että niiden varaan kannattaa miljardibisnestä rakentaa.

    Toivoisi, että tuo sinun kohtuus olisi jotakin vähemmän kuin nyt, eikä ”kohtuullista kasvua”. Hiilineutraalisuus ei minusta riitä, mutta negatiivisuus ei näytä olevan pop missään asiassa. Onnellinen ja iloinen tuskin voi enää olla maailman mennessä tätä menoa pilalle ja päättäjien palvoessa vain kasvua ja rahaa. Näyttää olevan niin, että kun ihmiset syntyvät kaltereiden sisään, niin harva edes huomaa olevansa vangittuna.

Kommentointi on suljettu.

Hyvää kesäpäivänseisausta! Vähän oli kylmät vedet uida, mutta maisemat oli kesäillassa upeita!
Tein kolmen päivän Firstbeat-mittauksen. Pidin sykettä ja sykevälivaihtelua mittaavia antureita kiinni kehossa kolmen vuorokauden ajan. 

Kiinnostavia tuloksia! Vihdoin sain selityksen lyhyille yöunilleni. Pärjään siitä syystä lyhyillä (keskimäärin noin 6h) yöunilla, koska unen aikainen palautuminen on niin hyvää. Tässä mittauksessa peräti 96% unestani on palauttavaa. Uneni on siis parempaa kuin suurimmalla osalla väestöä, joka nukkuu 7-9 tuntia. 

Liikunta oli odotetusti erinomaisella tasolla vaikka mittausjakson aikana oli kevyt viikko. Ilahduttavaa oli, että palautuminen lähti lyhyiden treenien tai kuntoilun jälkeen aina välittömästi käyntiin. Paitsi pidemmän pyöräilyn (4h) jälkeen keho oli tunteja stressitilassa. Tämä osoitti hyvin, että pitkiä tai kovia treenejä ei todellakaan kannata tehdä illalla. 

Hiukan yllättäen aamut olivat mittauksen pohjalta aika stressaavia. Tässä selitys saattaa olla siinä, että mulla on niin paljon ”hyviä” aamurutiineja (veden juonti, hedelmän syönti, kirjan lukeminen, venytely, 7 minute workout ja aamupala) että näistä itsestään kasaantuu vain liikaa. Yllätys oli myös se, että lounaat tai päivälliset olivat stressaavia siinä missä etä- tai läsnäkokoukset (vähän palaverista riippuen) olivat keholle kevyitä ja välillä jopa palauttavia. 

Mittausjaksoon osui myös yksi lepopäivä treenistä. Sunnuntaina tein siis neljän tunnin pyöräilyn ja maanantaina oli lepopäivä. Olkoon, että lepopäiväänkin kuului venyttelyt, 7 minute workout ja noin 25 km arkipyöräilyä. Ei kuitenkaan yhtään treeniä. Palautumista ei kuitenkaan tapahtunut mitenkään erityisen paljon maanantain aikana vaan tänä näkyi vasta tiistaina, jossa päivän aikainen palautuminen oli korkeaa vaikka tein venyttelyiden ja 7 minute workoutin lisäksi aamulla kevyen juoksun ja töiden jälkeen tunnin uintitreenin sekä päivän mittaan noin 20 km arkipyöräilyö. 

Koko jakson palauttavin hetki (jos yöunia ei lasketa mukaan) oli se kun olin tiistaina iltapäivällä toimistolla kollegoiden kanssa. Stressaavin jakso taas oli sunnuntaina kotona lasten kanssa pitkän pyörälenkin jälkeen. 

Mittauksen mukaan leposykkeeni oli 41, maksimisyke 178 ja HRV keskimäärin 54.

@firstbeat.suomi
Hyvää juhannusta!
Tänään Malmin lentokentällä 80 km pyöräily! 

Tasaista eikä liikennettä vaikka pinta vähän epätasainen. Melkein tekisi mieli alkaa puolustaa tässä vaiheessa kenttää rakentamiselta. Tämähän on loistava treeniympäristö!

#pyöräily #triathlon
Tänä vuonna olen kuunnellut uudestaan jo aiemmin kuuntelemiani kirjoja, jotka ovat tehneet minuun viime vuosina erityisen vaikutuksen. 

Yksi niistä on tämä Joni Jaakkolan Väkevä elämä. Tämä on samalla 100. tänä vuonna lukemani/kuuntelemani kirja. 

Jaakkolan kirjassa on perusasiat hyvin kohdillaan. Kun rakentaa hyviä rutiineja ja pitää huolta unesta, ravitsemuksesta ja liikunnasta, pääsee arjessa sellaiselle tasolle, että pienet vastoinkäymiset tai sairaudet eivät vie sinua suoraan kellariin ja toimintakyvyttömäksi vaan pystyt palautumaan nopeammin ja paremmin arjen heittämistä haasteista. 

@inojalokkaaj #väkeväelämä @tammikirjat #jonijaakkola #kirjagram #kirjat #äänikirja
Oliver Burkeman kirjoittaa osuvasti toivosta kirjassaan Neljätuhatta viikkoa. Miten käytät loppuelämäsi päivät. 

Toivon tarkoituksena on olla soihtu pimeässä, mutta todellisuudessa se on kirous. Toivo on uskon asettamista oman toiminnan edelle. 

Toivo on sitä, että uskomme lastenvahdin olevan aina huutomatkan päässä kun sitä tarvitsemme. Tämä on perusteltua tietysti silloin, jos ajattelee tai on tilanteita, joissa millään mitä itse tekee, ei ole mitään väliä. 

Toivo on siis omien vaikutusmahdollisuuksien kieltämistä. Käytännössä tarkoittaen vallan antamista niille voimille, joita pitäisi muuttaa. Ei kuitenkaan kannata antaa pois omaa kykyään toimia ilmastokriisin ja luontokadon kaltaisten kysymysten parissa. 

Kun lakkaamme toivomasta, että kauhea tilanne vain ratkeaa jotenkin itsestään tai tilanne ei vain pahenisi, olemme vapaita aloittamaan työt tilanteen ratkaisemiseksi.
Hienoa pyöräkaistaa Laajasalontiellä!
Nyt se on ulkona! Rauhatädin ja mun yhteinen biisi Poljen, poljen. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti eli Hanna Yli-Tepsa @rauhatati soitti mulle syksyllä 2024 ja ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Ehdotus oli niin hullu ja niin kaukana omasta mukavuusalueestani, että pakkohan siihen oli suostua. Itselläni ei ole mitään musiikillista taustaa ellei mukaan lasketa intohimoista gansta-räpin kuuntelua nuorena.

Kirjoitimme Rauhatädin kanssa syksyn, talven ja kevään aikana sanoituksia, harjoittelimme taustanauhojen kanssa ja pääsimme lopulta studioon äänittämään yhteisen biisin. Rauhatädin lisäksi mukana oli ammattilaisia 3rd Raililta ja Muumaa musiikilta. Näin lopputuloksena saatiin julkaistua mun elämäni ensimmäinen räppibiisi. Taustat kappaleeseen on tehnyt Kim Rantala.

Biisin nimi on ”Poljen, poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen. Kyseessä on kappale sinnikkyydestä, voimasta ja liikkeestä, joka ei pysähdy.

Tuore kappale kertoo myös siitä, miten ekologinen kulkeminen eli pyöräily, bussi, juna  tai ihan vaan kävely tai soutuveneily voi olla juuri se paras ilmastoystävällinen tapa liikkumiselle.

Ota kuunteluun Spotifysta, Youtubesta, Tidalista, Apple Musicista, SoundCloudista tai missä nyt ikinä musiikkia kuunteletkaan!