Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?

Leo Stranius - kestävän kehityksen toimikuntaKestävän kehityksen toimikunnalle jaettiin tiistaina 22.4.2014 kokouksessa kiinnostava keskustelupaperi Saksan energiakäänteen sosiaalisista vaikutuksista.

Raportin on kirjoittanut DIALOG BASIS –tutkijaverkoston projektipäällikkö Mikko Rissanen.

Energiakäänteellä (Energiewende) tarkoitetaan Saksan pyrkimystä rakentaa yhteiskuntansa uusiutuvan energian varaan.

Saksan tavoitteena on luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannossa 80 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Toistaiseksi energiakäänne on ollut merkittävä.

Vuodesta 2000 uusiutuvan energiatuotannon osuus on kasvanut Saksassa seitsemästä prosentista 24 prosenttiin. Ydinvoiman osuus on vuosina 2000-2013 laskenut 30 prosentista 15 prosenttiin ja kivihiilen osuus 25 prosentista 20 prosenttiin. Samaan aikaan uusiutuva energiatuotanto työllistää Saksassa yli 370 000 ihmistä.

Energiakäänteen taloudellisia vaikutuksia ovat olleet uudet työpaikat, jotka ovat vaikuttaneet monen kunnan ja kaupungin talouteen. Toisaalta sähkön hinta erityisesti kuluttajille on noussut.

Kansantaloudellisesti energiakäänne on tuonut joukon positiivisia vaikutuksia. Uuden energiainfrastruktuurin rakentamisen myötä syntyy uusia vientimahdollisuuksia samalla kun fossiilisten energialähteiden tuonnin ja subventoinnin kustannukset pienenevät. Toisaalta uusiutuvien energialähteiden syöttötariffit vaikuttavat sähkönhinnan nousun kautta ihmisten ostovoimaan.

Kokonaisuudessaan Mikko Rissasen mukaan energiakäänteen alkuvaiheessa vaikutukset kansantuloon ja työllisyyteen ovat olleet selvästi plusmerkkiset vaikka samaan aikaan muutoksen alkuvaiheessa myös investointikustannukset ovat suurimmillaan.

Mitä muita vaikutuksia Saksan energiakäänteellä on ollut? Ohessa vielä lista toimikunnalle esitettyjä huomioita:

Tasa-arvoinen energiakäänne

– Kunnat ja tavalliset saksalaiset hyötyneet taloudellisesti. Monet kunnat pyrkivät energiaomavaraisuuteen. Hyödyt edellyttävät kunnilta aktiivisuutta.
– Uusiutuva energia työllistää 370 000 ihmistä.
– Työvoimavaikutus positiivinen. Ei ole kasvattanut julkista sektoria, alueellisia voittajia ja häviäjiä. Pohjoiset ja itäiset alueet hyötyneet.
– Ei merkittäviä vaikutuksia tasa-arvoon, mutta kustannusten tasainen jakautuminen eri yhteiskuntaluokkien, toisaalta elinkeinoelämän ja kuluttajien välillä herättää keskustelua.
– Kasvanut sähkölasku, syöttötariffin rahoitus lisämaksulla. Kuormittaa pienituloisia. Energiaintensiivisellä teollisuudella vapauksia.
– Pelkoa uuden infrastruktuurin rakentamisesta johtuvista lähiympäristönmuutoksista – NIMBY. Vuoropuhelun tarpeeseen on herätty myöhään.
– Kritiikkiä on esitetty päästövähennysten hitaudesta.

Toivottavasti energiakäänne rantautuu pian myös Suomeen. Saksan mallia ei varmasti sellaisenaan kannata kopioida tänne meille, vaan pikemminkin hyödyntää mieluummin sen parhaimmat puolet.

Yksi kommentti artikkeliin ”Kestävän kehityksen toimikunta: Tasa-arvoinen energiakäänne?”

  1. Taitaa lopulta tuo uusiutuvienkin rakentaminen olla vain teollisuuden viemistä sinne missä sitä ei vielä ole ollut. Olisipa niin, että rakennettaisiin kyliä, tai paremminkin muunnettaisiin nykyisiä asuinalueita omavaraisiksi kyliksi omalla tuulimyllyllä tai monella pienellä, joista saisi sitten vain perustarpeisiin sähkön eikä talouden kasvattamiseen ja hömppään, kuten palvelinsaleihin ja sähköautoiluun. Saman toki ajaisi kehittynyt aurinkosähkökin. Halkometsää sitten tarpeeksi vieressä. Silloin voisi olla enemmän innoissaan uusiutuvistakin – nyt näen mielessäni vain valtavia tuulipuistoja ja joka paikkaan työntyviä sähkölinjoja. Nekin osana talouden kasvattamista, jotka pakottavat sitten omalta osaltaan rakentamaan lisää tuulipuistoja ja muuta. Ihan samassa resursseja syövässä kierteessä ollaan kuin fossiilistenkin kanssa. Jos on hiilen hankkiminen tuhoavaa puuhaa, niin ei ne metallitkaan tyhjästä tule aurinkopaneeleihin tai tuulimyllyihin. Toki polttoaineeton tuotanto on paljon terveellisempää ihmiselle käytön aikana, mutta haittaa noistakin on ihan tarpeeksi muulle elämälle.

    Olinkohan ainoa joka ei ollut kovin innoissaan tuosta uudesta jättitehtaasta? Syö aika paljon metsää ja hiilenkin sitoutumisaika lyhenee taas tuon käyttämän puun osalta. Samalla huomasin kuinka toivotonta olisi olla poliitikko, kun tuollaisen vastustaminen olisi heti välitön poliittinen itsemurha. Nähtävästi ne ovat oikeassa jotka sanovat, että mitään ei ole tehtävissä, kun tämä juna vain menee kiihtyvää vauhtia laput silmillään kun systeemissä ei ole mitään muuta suurta kannustinta kuin kasvu. Lopulta kasvu syö tulevaisuuden myös ihmiseltä, eikä vain muilta otuksilta. Liekö havupuillakaan sellaista tulevaisuutta ilmastonmuutoksen nopeutuessa, että niiden varaan kannattaa miljardibisnestä rakentaa.

    Toivoisi, että tuo sinun kohtuus olisi jotakin vähemmän kuin nyt, eikä ”kohtuullista kasvua”. Hiilineutraalisuus ei minusta riitä, mutta negatiivisuus ei näytä olevan pop missään asiassa. Onnellinen ja iloinen tuskin voi enää olla maailman mennessä tätä menoa pilalle ja päättäjien palvoessa vain kasvua ja rahaa. Näyttää olevan niin, että kun ihmiset syntyvät kaltereiden sisään, niin harva edes huomaa olevansa vangittuna.

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa