Kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.2.2014 käytiin vuoden 2015 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu.
Keskustelun voi katsoa Helsinki-kanavalta.
Valtiovarainministeriön 19.12.2013 julkaiseman ennusteen mukaan Suomen taloustilanne näyttää synkältä. Tämän lisäksi kunnille kohdistuvista 1,1 miljardin euron valtionosuusleikkauksista yli kymmenesosa tulee Helsingin maksettavaksi.
Vihreiden ryhmäpuheenvuoron käytti kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.
Ryhmäpuheenvuoroissa kokoomus vaati tiukempaa säästölinjaa talouden tasapainottamiseksi. Vihreät, Sdp ja Vasemmistoliitto taas halusivat pitää kiinni palveluista.
Synkistä talousnäkymistä varoitti myös kaupunginjohtaja Jussi Pajunen. Hänen on määrä esitellä budjetti valtuustolle maaliskuussa.
Kaupungin taloutta pyritään tasapainottamaan kahdella keinolla: tuottavuustavoitteella ja investointikatolla:
– Käyttömenojen kasvua rajoitetaan prosenttiyksikön verran vuodessa tuottavuutta parantamalla.
– Investoinnit on rajattu 435 miljoonaan euroon (investointikatto).
Helsingin vuotuinen 435 miljoonan euron investointikatto on hyvä tapa hillitä paisuvia investointeja.
Investointikaton ongelma on kuitenkin siinä, että investointikatto ei huomioi sitä, että investoinnit ovat erilaisia. Toiset aiheuttavat pelkkiä kustannuksia siinä missä toisen ovat kannattavia. On eri asia satsata rahaa hankkeeseen, jolla on myös selviä tuottoja, kuin hankkeeseen, joka ei suoraan tuota mitään kaupungin kassaan. Bruttoinvestointikatosta tulisi siirtyä nettoinvestointikattoon. Osmo Soininvaara käytti hyvän puheenvuoron aiheeseen liittyen.
Tuottavuustavoite on hyvä tapa kiinnittää huomiota käyttötalouteen.
Tuottavuustavoitteen ongelma on kuitenkin siinä, että se mielletään helposti pelkäksi menoleikkuriksi, jolla heikennetään peruspalveluita. Siitä ei ole kyse. Kyse on tuottavuuden parantamisesta eli siitä, että samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaiseksi. Tästä on puhunut ja kirjoittanut aiemmin esimerkiksi kaupunginvaltuutettu Mika Ebeling.
Erityisesti keskustelua valtuustosalissa herätti Helsingin Energian tilanne. Energialaitoksen yhtiöittämisen ja tulevien investointien myötä näyttää siltä, että Helsingin Energian kaupungille tekemä tuloutus tippuu merkittävästi.
Itse olisin valmis leikkaamaan väylähankkeista, mutta en peruspalveluista. Helsingin Energian investoinnit taas tulee toteuttaa, jos halutaan pitää kiinni ilmastotavoitteista. Investoinnit puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuviin energialähteisiin tuovat lopulta myös työpaikkoja.
Ehkä Helsingissäkin kannattaa havahtua siihen, että talous ei ehkä kasva ikuisesti. Näin ollen meidän on syytä varautua aikaan, jossa varmistamme ihmisten hyvinvoinnin ekologisissa rajoissa. Talouskasvu tai BKT:n seuraaminen ovat tähän huonoja mittareita.
Ihmisten hyvinvoinnin parantaminen ekologisesti kestävällä tavalla onnistuu ohjaamalla investointeja joukkoliikenteeseen, energiansäästöön, uusiutuviin energialähteisiin ja rakennusten energiatehokkuuteen. Palkankorotuksista tulisi siirtyä työajan lyhennyksiin ja työtä tulisi muutenkin jakaa tasaisemmin.
Seuraavaksi budjetin suhteen siirrytään lähetekeskustelusta konkreettisiin esityksiin. Mihin Helsingin tulisi investoida ja mistä leikata?