Olin keskiviikkona 26.2.2014 Ylen aamu-tv:ssä keskustelemassa geeniruuasta yhdessä Helsingin yliopiston dosentti Kristiina Himasen kanssa.
Keskustelu on katsottavissa Ylen Areenassa.
Aiemmin ollaan oltu huolissaan geenimuuntelun terveysvaikutuksista ja lajien hallitsemattomista risteytyksistä. Lisääntyvän tutkimustiedon pohjalta tälle huolelle ei ehkä kuitenkaan enää ole kovin vankkoja perusteita.
Keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti (1) luonnon monimuotoisuuteen, (2) torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttöön, (3) geenimuunneltujen kasvien leviämiseen sekä (4) suuryhtiöiden vallan kasvuun ruuantuotannossa.
1. Geenimuunnellut kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä. Ne ovat omiaan lisäämään maaperän kunnon ja maatalousympäristön monimuotoisuuden heikentymistä sekä altistavat taudeille, tuholaisille ja kadoille.
2. Geenimuunnellut kasvit lisäävät torjunta-aineiden käyttöä erityisesti niiden kasvien osalta, jotka ovat torjunta-ainekestäviä. Toisaalta geenimuuntelu vähentää ulkoisia kemikaaliruiskutuksia niillä pelloilla, joilla käytetään torjunta-ainetta itsetuottavia kasveja (esimerkiksi puuvilla).
3. Geenimuunneltuja kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta. Tuulen, hyönteisten, vesistöjen ja maatalouskoneiden mukana kulkeva siitepöly sekä siemenet voivat matkata kymmeniä kilometrejä. Luomu- ja tavanomaiset viljelijät kärsivät tappioita, kun sadosta tulee tahattomasti ”gm-satoa”.
4. Suuryhtiöiden valta kasvaa ruoantuotannossa. Kasvien patentointi: viljelijöiden ostettava joka vuosi kylvösiemenet, mikä on tulonsiirto viljelijöiltä firmoille.
Geenimuuntelua on tarjottu ratkaisuksi ruokapulaan. Mielestäni on kuitenkin vanhanaikaista pyrkiä tuotannon lisäämiseen ja tehostamiseen.
Lisääntyvän ihmismäärän ruuan saanti turvataan sillä, että (1) vähennetään eläinperäisen ruuan kulutusta, (2) jaetaan ruoka tasaisemmin ja (3) vähennetään ruokahävikkiä.
Mitä sitten pitäisi tehdä esimerkiksi Suomessa?
1. Pitää tukea luomu- ja geenimuuntelusta vapaan ruuan tuotantoa, joka edistää luonnon monimuotoisuutta eikä vähennä sitä. Suomessa kannattaisi käyttää enemmän kotimaisia rehuja: härkäpapuja ja herneitä sekä vähentää lihankulutusta ylipäätään.
2. Julkista tukea ei tulisi suunnata gm-viljelyn edistämiseen.
3. Tarvitaan kunnon elintarvikemerkinnät. Ihmisillä on oikeus tietää hankkimansa ruuan alkuperä. Geenimuunnellun rehun käyttö pitäisi merkitä myös eläinkunnan tuotteisiin.
4. Pitää noudattaa varovaisuusperiaatetta: Suomi, kunnat sekä esimerkiksi ravintolat ja kaupat voisivat halutessaan julistautua gm-vapaiksi.
Geenimuuntelua koskevassa kritiikissä on kyse osittain keskittyneen, suuryritysten hallitseman ja monokulttuuria edistävän agribisneksen vastustamisesta. Samat ongelmat ovat nähtävissä monin paikoin muuallakin ruuan tuotannossa. Gm-bisnes on siis vain yksi keskeinen ongelmien aiheuttaja, johon kiteytyy paljon niitä huolia, joita on muutenkin suuryritysvetoisessa maataloustuotannossa.
Lisätietoja myös täällä: GMO-vapaa Suomi.
Onko tuttu tämä muutaman vuoden takainen tutkimus, jonka mukaan luomuviljely voi jopa kaksinkertaistaa satoja kehittyvissä maissa?:
http://www.sciencedaily.com/releases/2007/07/070711134523.htm
”Geenimuuntelua on tarjottu ratkaisuksi ruokapulaan. Mielestäni on kuitenkin vanhanaikaista pyrkiä tuotannon lisäämiseen ja tehostamiseen.”
Tuohon vielä lisäisin että ruokaa on tarpeeksi kaikille ja sitä päätyy suuria määriä roskikseen. Geenimanipulaation lisäys toisi vain lisää hukkaruokaa. Ongelmana ei olekkaan ruoan tuotanto vaan sen huono jakeluketju sekä luomutuotannon puute.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/YK+Luomuviljely+voisi+tuplata+sadon+köyhissä+maissa/1135264616155
1. Geenimuunnellut kasvit edustavat äärimmilleen vietyä teollista viljelyä.
Mikään ei estä soveltamaan viljelykiertoa ja muita maaperän ominaisuuksia parantavia menetelmiä myös gm-lajikkeiden kanssa.
2. Geenimuunnellut kasvit lisäävät torjunta-aineiden käyttöä
Modernissa maataloudessa pyritään vähentäämään kemikaalitorjuntaa ns ipm-menetelmillä, jotka tulivat voimaan koko eu:n alueella vuoden 2014 alusta. Eikä mikään pakota käyttämään torjunta-aine resistenttejä kasveja.
3. Geenimuunneltuja kasveja ei kyetä pitämään erillään muusta maataloudesta.
Joo, mutta eikö yhtälailla joku voi väittää, että luomu-lajikkeet leviävät saastuttamaan gm-ruokaa.
4. Suuryhtiöiden valta kasvaa ruoantuotannossa
Ei ole olemassa mitään sellaista luonnonlakia joka estäisi suomea kehittämästä omia lajikkeita. Lisäksi gm-lajikkeiden vastustus on aiheuttanut sen, että lajikkeiden testauttaminen on niin kallista, että vain suuryhtiöillä on siihen varaa.
5. Geenimuuntelua on tarjottu ratkaisuksi ruokapulaan. Mielestäni on kuitenkin vanhanaikaista pyrkiä tuotannon lisäämiseen ja tehostamiseen.
Lisääntyvän ihmismäärän ruuan saanti turvataan sillä, että (1) vähennetään eläinperäisen ruuan kulutusta, (2) jaetaan ruoka tasaisemmin ja (3) vähennetään ruokahävikkiä
Ruoan tuotantoa täytyy tehostaa, koska tulevaisuudessa sitä tarvitaan enemmän. Kasvisruokailu, ruuan jaon tasaisuus tai hävikin vähentäminen eivät poissulje geenimuuntelua. Kaikkia tarvitaan.