Ympäristölautakunta: Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alue

Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueHelsingin ympäristölautakunta kokoontuu vuoden 2014 ensimmäiseen kokoukseen tiistaina 14.1. klo 16.15 alkaen.

Esityslistalla on useita kaavalausuntoja sekä muutama ympäristölupa-asia koskien Rakennusviraston massojen esikäsittely- ja varastointipaikkoja. Esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

Kokouksen kiinnostavin asia on lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen asemakaavan muutosehdotuksesta.

Kaavan toteuttaminen mahdollistaa nykyisen 433 siirtolapuutarhapalstan lisäksi 116 uutta palstaa. Näistä 33 sijoittuu Tuomarinkylän kartanon peltojen reunaan siirtolapuutarha-alueiden nykyisten rajojen ulkopuolelle. Ärtin kasvitarha-alueelle palstoja tulee 60 ja loput syntyvät pääosin nykyisiä palstoja puolittamalla. Pysäköintipaikkoja on nyt 121 ja kaavan myötä niitä voidaan lisätä 180-188 paikan verran.

Vaikka siirtolapuutarhat ovat mukavia ja niitä on hyvä saada Helsinkiin lisää, on Itä-Pakilan kaavassa myös monia ongelmia. Näistä ongelmista myös kaupunkilaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä. Hyvä niin!

Keskeiset ongelmat liittyvät arvokkaan luontoalueen ja kulttuurimaiseman heikentämiseen, pysäköintipaikkojen liialliseen rakentamiseen, Vantaajoen mahdollisen kuormituksen lisääntymiseen ja siirtolapuutarha-alueen laajentamisen korkeisiin kustannuksiin.

Ohessa on tarkemmin neljä syytä, miksi Itä-Pakilan siirtolapuutarha-alueen kaavamuutos on ongelmallinen:

1. Kaavamuutoksen myötä Itä-Pakilan Lystikukkulan metsään ollaan rakentamassa tie. Metsässä asuu uhanalaisia lepakoita (pohjanlepakko, korvayökkö, viiksisiippa). Lisäksi paikalla sijaitsee muinaismuistolailla suojeltu I maailmansodan aikainen tykkitie. Uhanalaiset lepakot sekä muinaismuistolailla suojeltu tykkitie tulevat kärsimään uuden tien rakentamisesta.

Esimerkiksi Kaupunginmuseon johtokunta otti kantaa tiehen kokouksessaan 17.12.2013 ja ehdottaa seuraavaa: ”Kaupunginmuseon johtokunta huomauttaa, että siirtolapuutarhan ja tykkitien välinen vihervyöhyke tulee säilyttää nykyisellään ja siirtolapuutarhan liikenne ohjata siirtolapuutarhan sisällä uusille tonteille.”

2. Pysäköintipaikkoja rakennetaan liikaa. Kaavaehdotuksen toteutuminen merkitsisi, että yhteistä ulkoilu- ja virkistysaluetta pilkottaisiin yksityiskäyttöön. Samalla alueen autoliikenne lisääntyisi merkittävästi. Alueelle on esitetty 180-188 uutta parkkipaikkaa entisten 121 lisäksi. Käytännössä uudet pysäköintipaikat tulevat autoille, joille on järjestetty pysäköinti jo mökkiläisten kotikaupunginosissa. Tuplaparkkipaikat lohkaistaan kaupunkilaisten yhteisestä viheralueesta.

3. Vantaanjoen kuormitus voi lisääntyä. Pakilan siirtolapuutarha-alue (Klaukkalanpuiston ryhmäpuutarha ja viereinen Pakilan siirtolapuutarha) on jo nykyisellään suuri (yhteensä 433 mökkiä) verrattuna maan muihin siirtolapuutarhoihin. Jos kaavaehdotus toteutuu, Itä-Pakilan kohdalla joenrannassa olisi yhteensä 549 mökkipalstaa, minkä lisäksi lähistöllä Vantaanjokea kuormittavat myös Oulunkylän siirtolapuutarhan 203 palstaa.

Uudet puutarhapalstat todennäköisesti lisäävät Vantaanjoen Natura-alueen ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta. Lisäksi kaupunkisuunnitteluvirasto kaavailee Pakilan rantapuistoon (suojeltuun joenrantaan) lisärakennusaloja kahvilalle, saunoille ja huoltorakennuksille.

Palstojen lisäämisen, puskurivyöhykkeen kapenemisen ja rantarakentamisen vaikutuksia ei ole tutkittu. Ei ole tietoa siitä, miten paljon ravinnepäästöjä nykyisiltä siirtolapuutarha-alueilta kulkeutuu Vantaanjokeen, eikä siitä, miten paljon lisärakentaminen lisäisi ravinnekuormitusta.

4. Siirtolapuutarha-alueen rakentaminen on kallista. Yleisten töiden lautakunnan/rakennusviraston laskelma kaavamuutossuunnitelman kustannuksista (noin 15 000 euroa palstaa kohden eli 1,74 miljoonaa euroa + yleisten pysäköintialueiden rakentaminen 450 000 euroa + avo-ojan siirto uuden autotien alta) on suuri.

Yleisten töiden lautakunnan päätösehdotus:
”Asemakaavan muutoksesta syntyy kustannuksia uusien siirtolapuutarha-alueiden liittämisestä kunnallistekniseen verkostoon ja käytäväverkoston rakentamisesta noin 15 000 euroa palstaa kohden eli yhteensä noin 1,74 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus linjasi vuonna 2009, että kokonaan uudet siirtolapuutarhat palstoineen on toteutettava yksityisellä rahoituksella. Rakennusviraston viheralueisiin kohdennetut investointimäärärahat ja investointiraami seuraavaksi 10 vuodeksi tarjoavat hyvin niukasti mahdollisuuksia kustantaa Pakilan ja Klaukkalanpuiston laajennuksia ilman erillistä rahoitusta. Yleisten pysäköintialueiden (LP) rakentamisesta tulee rakennusvirastolle kustannuksia noin 450 000 euroa. Lisäksi Lystikukkulan metsän reuna-alueelle rakennettavan uuden käytävän johdosta joudutaan siirtämään käytävän alle jäävä avo-oja.”

Tältä pohjalta on ilmeistä, että nykyisessä kaavaehdotuksessa on selvästi ongelmia, jotka tulee vielä ratkaista ennen sen lopullista hyväksymistä.

Viikonlopun mittainen puolimatkan triathlon ja vähän enemmänkin! Perjantaina 3 km uinti, lauantaina 100 km pyöräilyä ja sunnuntaina 21,5 km juoksua. Sen lisäksi joka aamu venyttelyt ja 7 minute workout + perjantaina vielä 1,5 tunnin kuntopiiri.
Miksi päästöjen vähentäminen tekee meidät onnellisiksi ja miten vältetään viherpesu? Hienoa olla puhumassa IMPACT Helsinki -tapahtumassa 29.4. 

IMPACT Helsinki kokoaa yhteen muutoksentekijöitä; markkinoijia, viestijöitä ja somevaikuttajia, arvopohjaisen markkinoinnin ja viestinnän teemojen pariin

Linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä: https://lnkd.in/dGrMP4n6

#pinghelsinki #impacthelsinki2025
Olipa taas kiva peruskunto-sunnuntai! Valmentajan tekemässä ohjelmassa oli vapaavalintaista pk-harjoittelua neljä tuntia. 

Käytännössä tämä tarkoitti mulla  seuraavaa: ystävän kanssa tunti kevyttä sulkapalloa, tunnin juoksutreeni, tunnin fysiikkatreeni (kuntosali) ja lopuksi vielä reilun tunnin uintitreeni. Sen lisäksi hiukan pyöräilyä (siirtymät) ja aamulla kehonhuolto + seitsemän minuutin lihaskuntotreeni.

Ouran mukaan aktiivisia kaloreita 2335 ja vastaava kävelymatka 42,1 km (askeleita 24 140). Garminin mukaan virtaa olisi tälle päivälle vielä jäljellä 36/100 eli ”Tämänpäiväinen liikunta edistää kuntoasi ja terveyttäsi. Body Battery -tasosi riittää erinomaisesti loppupäiväksi!”
Nyt on aika juhlia, koska tänään siitä tuli totta! Helsinki on hiilivapaa kun Salmisaaren kivihiilivoimala suljettiin. 

Lukemattomat ihmiset ovat vuosia ja vuosikymmeniä tehneet tämän eteen väsymättä töitä. Nöyrä ja iso kiitos teille kaikille. Tiedätte kyllä keitä olette. 💚🌍
Meillä on töissä lyhennetty työviikko joka tarkoittaa sitä, että perjantaisin tehdään vain neljän tunnin työpäivää. Tämä on tuonut viikkoon ja varsinkin viikonloppuun huimasti tilaa tehdä myös kaikkea muuta. Ohessa mun perjantaipäivä!
Viikonloppu on hyvä aloittaa liikunnalla! Tänään aamulla 15 min venyttely + lihaskuntotreeni. Kevyt/palauttava pyöräily Lauttasaareen ja siellä tunnin juoksutreeni klo 7-8 + pyöräily takaisin Käpylään. Illalla vielä 1,5 tunnin kuntopiiri ja 1,5 tunnin uintitreeni. Päivän aikana liikuntaa yhteensä 5 h 47 min. Kyllähän tämä treenaaminen alkaa käymään jo työstä. Nyt lepoa.
Hyvää alkanutta kevättä ja maaliskuuta! Helmikuussa kokeilin jättää joka ilta puhelimen yöksi keittiöön eli en ottanut laitetta lainkaan makuuhuoneeseen. 

Oliko tällä vaikutusta puhelimen käyttöön? Kyllä oli ja aika paljon! 

Tammikuuhun verrattuna puhelimella vietetty kokonaisaika väheni helmikuussa yhteensä 27,5 tuntia eli noin 20 prosenttia. Toki osaltaan tähän vaikutti sekin, että helmikuussa olin viikon lomalla, jolloin puhelinta tuli käytetty vähemmän, kun ei ollut työasioita hoidettavana. 

Viihteen, uutisten ja sosiaalisen median osuus on kuitenkin varmasti se mitä monet haluaisivat illalla ja aamulla vähentää. Sen osuus tippui tammikuun 63,5 tunnista 33,5 tuntiin (-30 tuntia). Tästä sosiaalisen median käyttö puhelimella tippui 36,5 tunnista 26,5 tuntiin (-10 tuntia) ja viihteen/uutisten osuus 27 tunnista 7 tuntiin (-20 tuntia). 

Helmikuussa oli tietysti vähemmän päiviä kuin tammikussa, mutta laskennassa/tarkastelussa on tammi- ja helmikuun osalta molemmissa mukana vertailukelpoisuuden parantamiseksi neljä kalenteriviikkoa eli 28 päivää.

Miltä kuulostaisi 30 tuntia kuukaudessa enemmän aikaa? Mitä olen illalla ja aamulla sängyssä tehnyt? Nukkunut hiukan enemmän, haaveillut ja pohdiskellut sekä lukenut kolme paperikirjaa.

Nyt maailma on mennyt kuitenkin sen verran hulluksi, että maaliskuussa kokeilen olla kuukauden lukematta tai seuraamatta uutisia. Vastaavan uutispaussikokeilun tein maaliskuussa 2022. Keep Calm and Carry On.
Perjantai-illan treenit. 1,5 kuntopiiri ja siihen päälle 1,5 tunnin uinti. Kiitos @helsinkitriathlon
Posti toi kotiin tuoreen Luonnonsuojelijan ja sieltähän löytyi viisi vinkkiä 1,5 astetta parempaan arkeen!

#puolitoistaastetta #puolitoistaastettaparempiarki @gummeruskustannus