Ekoisi: Neljä ajatusta vuoden hoitovapaasta

Hoitovapaalla pihalla leikkimässäOlen ollut helmikuun 2013 alusta lähtien kotona hoitovapaalla pienen lapseni kanssa.

Vuoden vaihteessa on jälleen aika palata töihin Luonto-Liiton toiminnanjohtajaksi.

Kun hoitovapaan lisäksi mukaan lasketaan isyysvapaa ja isäkuukausi, olen saanut olla kotona alle kolme vuotiaan lapseni kanssa yli vuoden. Sanoisin, että olen etuoikeutettu.

Harva kuolinvuoteellaan lopulta katuu sitä, että tuli oltua liikaa lapsen kanssa ja liian vähän töissä. Juuri tämä ajatus on minuakin motivoinut silloin, kun arki lapsen kanssa kaikkine kotitöineen ei ole ollut niin hohdokasta.

Ohessa on neljä vapaata ajatusta hoitovapaasta ja lapsen kanssa kotona olemisesta

1. Suhde lapseen on syventynyt. Vaikka meidän perheessä lapselle äiti tuntuu edelleen olevan kaikkein tärkein ihminen, on hoitovapaa tehnyt isä-lapsi suhteelle ihmeitä. Meillä on paljon omia juttuja, ja lapsi haluaa usein tehdä ja jakaa tiettyjä asioita juuri minun kanssani. Toki hermotkin ovat välillä koetuksella lapsen kokeillessa rajojaan. Arki ei suinkaan ole aina hohdokasta, ja kokonaisuudessaan oma onnellisuus on pikkulapsen myötä varmasti alentunut. Aikaa omille jutuille, hyville yöunille ja monelle muulle on yksinkertaisesti vähemmän. Tunteet ovat äärevämpiä. Välillä on äärimmäisiä rakkauden kokemuksia ja toisinaan hermojen pitäminen kurissa on aivan mahdotonta, kun pinna on viritetty huonojen yöunien jälkeen äärimmilleen. Kaikesta on kuitenkin selvitty.

2. Hoitovapaalla ja lapsen kanssa voi tehdä yllättävän paljon muutakin. Itse olen toiminut Helsingin kaupunginvaltuutettuna sekä ympäristölautakunnan ja Helsingin Energian johtokunnan varapuheenjohtajana. Keväällä 2013 olin mukana kansalaisaloitekampanjassa turkistarhauksen kieltämiseksi sekä syksyllä viemässä eteenpäin Luonto-Liiton Ilmastokampanjaa ja Lihaton Lokakuu -kampanjaa. Olen kirjoitellut säännöllisesti blogia ja kolumneja, käynyt kymmenissä puhetilaisuuksissa ja seminaareissa sekä antanut kymmenittäin haastatteluja eri aiheista. Lisäksi olen harrastanut myös liikuntaa. Tämä ei olisi mahdollista, ellei mukana hoitovastuuta olisi jakamassa työssäkäyvä ja loputtomasti joustava puolisoni. Kiitos Annukka!

3. Ystävien kanssa voi toteuttaa innovatiivisia hoitoratkaisuja. Syksyllä meillä on ollut ystäväni kanssa järjestely, jossa olen hoitanut oman lapsen ohella heidän lastaan päivän tai pari viikossa ja vastaavasti hän on hoitanut meidän lasta saman verran. Lapsi on tykännyt olla samanikäisen kaverinsa kanssa ja kumpikin vanhempi on saanut säännöllisesti vähintään työpäivän viikossa omaa aikaa tehdä erilaisia omia hommia. Tämäkin blogikirjoitus on kirjoitettu Käpylän kirjastossa tällaisena päivänä. Järjestelyyn on kuulunut myös se, että se kenen lasta on tultu hoitamaan, on valmistanut lounaan hoitamaan tuleville. Lisäksi apuna ovat toimineet yläkerran naapurit. Kun minun on pitänyt mennä myöhään illalla vaikka Sarasvuon keskusteluohjelmaan tai Ylen A-streamiin puolisoni ollessa työmatkalla, ovat yläkerran naapurit olleet lapsemme kanssa. Sosiaalisesta verkostosta on korvaamatonta apua! Kiitos Minna, Elina, Jukka ja monet muut, jotka ovat olleet hoitamassa lastani!

4. Suomessa isä hoitovapaalla on edelleen valitettava harvinaisuus. On yllättävää, miten harva isä jää kotiin lapsen kanssa yhtään isyysvapaita pidemmäksi aikaa. Usein vedotaan taloudellisiin syihin. Meilläkin on hoitovapaani myötä ollut taloudellisesti tiukkaa. Siitä huolimatta olemme selvinneet. Koko elämän kaaressa pikkulapsiaika on niin lyhyt, että vuoden palkan menetys on siihen verrattuna pikkujuttu. Tästä syystä olen iloinen hallituksen valmistelemasta rakenneuudistuksesta, jossa kotihoidontuki jaetaan puolisoiden kesken tasan. Tämä varmasti lisää isien jäämistä kotiin ja edistää näin tasa-arvoa. Muutosta myös asenteissa on onneksi muutenkin tapahtumassa. Saan jatkuvasti kommentteja siitä, miten hienoa on, että minulla on ollut mahdollisuus olla kotona lapseni kanssa yli vuosi. Aika harva on ihastellut samaan tapaan puolisoni toimintaa, vaikka hän ehti ennen minua olla kotona puolitoista vuotta. Äidin oleminen kotona lapsen kanssa on valitettavasti edelleen normi ja isän kotona oleminen erikoistapaus.

Itse kannustan lämpimästi kaikkia isiä olemaan mahdollisimman paljon kotona lapsensa kanssa! Millaisia kokemuksia sinulla on hoitovapaasta?

Kannattaa lukaista myös nämä:
Hoitovapaa alkoi: Miksi niin moni isi jättää mahdollisuuden käyttämättä?
Ekoisi: Kesä ja isäkuukausi
– Yhteensä 101 Ekoisi-kirjoitusta (blogia) löytyy täältä.

2 kommenttia artikkeliin ”Ekoisi: Neljä ajatusta vuoden hoitovapaasta”

Kommentointi on suljettu.

Tiedättekö sen tunteen, kun haluat lähettää lohtua ja lämpimiä ajatuksia sun ystävälle, että kaikki kyllä järjestyy. Huomaat sopivasti ulkona oheisen julisteen, otat siitä kuvan ja laitat viestin. Sitten ihmettelet miksi se sun ystävä reagoi viestiin kakkaemojilla.
Uusi ruokatrendi on täällä. 

SIPULIVESI!

Pilko sipulia ja laita kylmään hanaveteen. Juo hitaasti nautiskellen. Tarvittaessa voit antaa sipuliveden olla hetken jääkaapissa. 

Sipulivesi antaa kivan terveysboostin! Se on vanhan kansan perinne, jota itsekin nautin usein lapsena. Mahdollisia hyötyjä ovat antioksidantit, vastustuskyvyn paraneminen, ruansulatuksen tuki ja antibakteerinen vaikutus. 

Sipulivesi ei luonnollisesti puhdista kehoa myrkyistä, polta rasvaa tai korvaa lääkitystä tai monipuolista ruokavaliota. 

Milloin tätä saa kaupoista tai ravintoloista? 😅
Jes! Vegemesuilta löytyi ihan mielettömän helppo lasagneresepti ja päätettiin heti kokeilla tehdä sitä 11-vuotiaan kanssa, joka teki kokkailustamme myös tämän videon. 

Salaisuus tässä se, että valkokastike tehdään tofusta, hummuksesta ja kaurakermasta. Toimii todella hyvin! 

Kiitos @jalotofu reseptistä!
Vegaaninen japanilainen juustokakku! Soijajugurttia, keksejä ja yöksi jääkaappiin.
Kestävä elämä ei ala täydellisistä valinnoista vaan suunnasta. Oma matkani vegaaniksi kesti melkein 20 vuotta oheisen julisteen näkemisestä. Ja sen jälkeen se mikä oli selvää vuonna 1995, tuli pysyväksi osaksi  arkea vasta 2007. 

Jokainen valinta on kuitenkin oikeaan suuntaan ja arvostettavaa! Mikä olisi sun askel kohta kestävää arkea tänä vuonna?

Kirjoittelin omasta pitkästä siirtymästä Substackiin: 
https://leostranius.substack.com/p/kestava-elama-ei-ala-taydellisyydesta
Vuoden aluksi on hyvä laskea hiilijalanjälki. Tässä tulokset Sitran Elämäntapatestillä tehtynä. Miten iso hiilijalanjälki sulla on?
10 asiaa vuodesta 2025

Third Rockin toimitusjohtaja viides kokonainen vuosi. Yritysvastuuregulaation lässähdyksestä huolimatta varsin kelvollista ja toivottavasti vaikuttavaa tekemistä noin 100 eri yrityksen tai organisaation kanssa. Lyhennetty työviikko täydellä palkalla sai mukavasti huomiota ja herätti paljon kiinnostusta.

Liikuntaa kertyi vuoden aikana yhteensä 862 tuntia. Uintia 281 km, pyöräilyä 8085 km ja juoksua 1302 km. Joka aamu kevyt venyttely ja 7 minute workout. 

Kesäloman aluksi tein omatoimisen triathlonin täysmatkan. Lisäksi kertyi kaksi puolimatkaa, maraton/ultrajuoksu (51 km) ja 16 puolimaratonia.

Kirjallisuutta. Vuoden alussa ilmestyi kirjani 1,5 astetta parempi arki. Yhteensä luin tai kuuntelin vuoden aikana 250 kirjaa.

Kävin 50 lounaalla keskustelemassa elämän tarkoituksesta. Tästä aiheesta on tavoitteena kirjoittaa seuraavaksi kirja. Omaksi yllätyksekseni sain kirjan tekemistä varten jopa apurahan Suomen tietokirjailijoilta. 

Luottamustehtäviä. Olen saanut olla Animalian hallituksessa edistämässä eläinten oikeuksia ja toimia Myrskyvaroitus-yhdistyksen hallituksen neuvonantajana edistämässä ilmastoasioita.

Matkustelua ja kokouksia. Yhteensä 70 matkapäivää. Suurin osa kotimaassa. Kesällä maata pitkin Kilpisjärven kautta Pohjois-Norjaan Tromssaan ja Lofooteille. Tänäkään vuonna ei ainuttakaan lento- tai laivamatkaa. Lisäksi vuoden aikana yhteensä 837 kokousta. 

Räppäri ja sanataideohjaaja Rauhatäti ehdotti yhteisen räppibiisin tekemistä. Tästä yhteistyöstä julkaistiin toukokuussa ensimmäinen räp-kappale. Biisin nimi on ”Poljen poljen”, ja se syntyi halusta sanoittaa omia kokemuksia ja tunnetiloja niistä hetkistä, kun puskee eteenpäin, vaikka tie on epätasainen.

Sijoituksia. Lahjoitimme 10,13 % kotitalouden nettotuloista (9740,50 e) hyväntekeväisyyteen. Uskon, että kaikkein vastuullisinta ja tuottoisinta sijoittamista pidemmällä tähtäimellä on rahan lahjoittaminen niille tahoille, jotka edistävät kestävää maailmaa.

Unta kertyi vuoden aikana keskimäärin 6 tuntia ja 2 minuuttia yössä. Keskimäärin 7 minuuttia vähemmän yössä kuin edellisen vuonna.

Hyvää ja rauhaisaa vuotta 2026 kaikille!
Saa olla kiitollinen ja onnellinen, että tänä vuonna on pysynyt terveenä ja hyvässä kunnossa sekä voinut tehdä niin paljon sitä mistä tykkää eli käytännössä mm. harrastaa triathlonia. 

Mitä tuli tehtyä eli vuoden 2025 liikunta numeroina…

-Uinti: 125,5 h, 281 km
-Pyörä: 391 h, 8085 km
-Juoksu: 142,5 h, 1302 km
-Fysiikka: 175 h
-Muuta: 28 h
 
(Suuri osa tunneista/kilometreistä on arkiliikuntaa tai höntsäilyä eikä tavoitteellista treenaamista) 

Tämä pitää sisällään myös yhden omatoimisen täydenmatkan triathlonin, kaksi puolimatkaa, yhden maraton-/ultrajuoksun (51 km) ja 16 puolimaratonia sekä päivittäiset 7 minute workout -treenit. 

Liikuntaa yhteensä 862 h. Keskimäärin 16,5 tuntia viikossa tai 2 h 22 min päivittäin.
Jihuu! Tänään omatoiminen puolitriathlon. Uinti 1,9 km, pyörä 90 km ja juoksu 21,1 km. Nyt voi rauhoittua loman viettoon.
Vuoden 16. puolimaraton. Joka kuukausi vähintään yksi.
Euroopan suurin turkisten tuottajamaa Puola kieltää turkistarhauksen

Päätöksen myötä Euroopassa harjoitetaan turkistarhausta enää vain Suomessa ja Kreikassa sekä pienimuotoisesti muutamassa muussa maassa

https://animalia.fi/2025/12/02/euroopan-suurin-turkisten-tuottajamaa-puola-kieltaa-turkistarhauksen/
Kuinka pitkään tätä voidaan pitää hyväksyttävänä toimintana? Kuinka pitkään ajattelit vielä itse syödä broileria? 

Suomessa lähes neljä miljoonaa broileria hylätään teurastamoissa vuosittain, eli ne eivät päädy ihmisravinnoksi. Syitä hylkäykseen ovat muun muassa erilaiset ihotulehdukset, kuten paiseet, sekä murtumat.

Kaikkiaan Ruokaviraston tilastojen mukaan viime vuoden aikana teurastamoille tuotiin lähes 82 miljoonaa broileria ja niiden emoa.

https://animalia.fi/2025/11/19/miljoonat-broilerit-ovat-niin-sairaita-etta-ne-eivat-kelpaa-ruuaksi/
Seuraa minua Instagramissa